ADHD:n hoito erikoissairaanhoidossa

Lastenneurologian osuus ADHD:n diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja hoidossa

ADHD:n diagnostiikka, hoito ja kuntoutus kuuluvat lastenneurologian yksikköön silloin, kun lapsella on ADHD:n lisäksi lastenneurologista seurantaa vaativa kehitysviive. Vaativissa tapauksissa lastenneurologia ja lastenpsykiatria tekevät tarpeen mukaan yhteistyötä.
Kehitysviiveiselle lapselle suunnitellaan moniammatilliset tutkimukset lastenneurologian yksikössä lähetetietojen tai aiempien tutkimusjaksojen perusteella.
Tutkimuksia edeltävästi pyydetään koulusta/päiväkodista ja terapioista palautteet.
Esitietojen, tutkimustulosten ja havaintojen perusteella suunnitellaan hoito- ja kuntoutuskokonaisuus ja jatkoseuranta. Jatkoseurannan osalta tehdään yhteistyötä myös koulun ja perusterveydenhuollon kanssa.
Perusterveydenhuolto saa konsultaatiotukea lastenneurologialta myös silloin, jos lievempiasteisen kehitysviiveen tai oppimisvaikeuden ja ADHD:n välinen erotusdiagnostiikka aiheuttaa haasteita.
Epilepsiaa sairastavien tavanomaisesti kehittyvien lasten ja nuorten ADHD:n hoito tulee toteuttaa normaalien käytäntöjen mukaisesti perusterveydenhuollossa. Lääkehoitoa suunniteltaessa on kuitenkin hyvä tehdä konsultaatiopyyntö lastenneurologialle.
Yläkouluikäisten ADHD-oireilu harvoin vaatii lastenneurologista arviota. Erotusdiagnostiikka oppimisen vaikeuksien ja ADHD:n välillä on selkeämpää kuin pienemmillä lapsilla. Suurempia erotusdiagnostisia haasteita aiheuttavat psykiatrinen oireilu ja elämäntapa-asiat.

Taysin lastenpsykiatrian vastuualueella hoidetaan potilaita, joilla on ADHD:n lisäksi liitännäishäiriöitä

ADHD:n diagnostiikka ja hoito kuuluvat lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon silloin, kun lapsella on vaikea-asteisia ADHD- oireita ja/tai muita vaikea-asteisia tai komplisoituneita neuropsykiatrisia tai psykiatrisia häiriöitä, joihin ei saada riittävää lievitystä peruspalveluiden keinovalikoimalla, tai lapsen hoidon tarve muuten täyttää erikoissairaanhoidon kriteerit ja porrastuu lastenpsykiatrian vastuualueelle.
Lastenpsykiatrian vastuualueella tehdään tarvittaessa diagnostisia lisäselvittelyitä, hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja lääkehoitokokeiluja ADHD-lääkkeillä tai kombinaatiolääkityksellä helpottamaan potilaan vaikea-asteisia ADHD- ja muita psyykkisiä oireita.
Lastenpsykiatriasen potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen oirekuva ja vointi huomioon ottaen. Kun keskeinen haaste on ADHD, vastaanottokäyntien ohella lähiympäristön ohjausta tehdään etä- tai puhelunkontaktein. Joskus ohjausta tehdään myös koti- ja/ tai koulukäynteinä, joilla pyritään tukemaan kehitysympäristöjä ottamaan lapsen haasteet huomioon.
Lastenpsykiatrian vastuualueella tarjotaan ADHD:n tavallisimpiin liitännäishäiriöihin monipuolisesti erilaisia hoitoja: esimerkiksi käytösoireisiin AVEKKI-ohjausta tai Perhe-ART-ryhmä, tunnesäätelyn helpottamiseen vanhempien Taito (DKT) -ryhmä tai lasten Ninja-ryhmä, MyMind-ryhmiä autismikirjon lasten ja ADHD-oireisten lasten perheille, sekä ahdistuneisuuden lievittämiseen CoolKids-ryhmiä. Lisäksi tarjolla psykoedukaatioryhmiä eri aiheista. TAYS Lasten neuropsykiatrian yksiköstä voidaan tarjota 5 kerran vanhempainryhmä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille.
Perhe voidaan ohjata Kelan ADHD- sopeutumisvalmennuskurssille tai esimerkiksi perheterapiaan. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan suosittaa tarvittaessa esimerkiksi toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta, Kelan LAKU-kuntoutusta tai KELAN moniammatillista yksilökuntoutusta.
Sairaalakoulun konsultoivan työn asiantuntijat voivat tukea lapsen oman koulun erityisopettajaa ja luokanopettajaa lapsen koulun pyynnöstä.

Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueella

ADHD:hen liittyviä asioita hoidetaan, jos muusta syystä vastuualueen palveluita tarvitsevalla nuorella on ADHD oheissairautena. ADHD:n erityiskysymyksiä voivat olla:

Vaativat lääkehoidon suunnittelut, odottamattomat lääkehoidon reaktiot
Aggressionhallintaan ja sosiaalisiin taitoihin suunnatut psykososiaaliset interventiot
Neuropsykologisen kuntoutuksen harkinta, kuntoutussuunnitelma