Lisätutkimukset

Keuhkosyövän kuvantamisessa tietokonetomografia on ensisijainen tutkimusmenetelmä. Kuvaus pyritään ulottamaan keuhkojen lisäksi ylävatsalle. Kuvauksessa nähdään keuhkotuumorin koko, rakenne ja muoto sekä sen kiinnittyminen ympäröiviin kudoksiin. Kuvauksessa nähdään myös mediastinumin, pleuran ja keuhkojen metastaattiset sekä muut mahdolliset muutokset. Ylävatsalta voidaan arvioida ylävatsaelinten tila, esim. metastasointi maksaan ja/tai lisämunuaisiin. Luustometastaasit näkyvät TT-kuvauksessa, jos ne aiheuttavat luudestruktion. Kuvauksessa käytetään laskimoon annettavaa jodivarjoainetta, joka parantaa rakenteiden erottuvuutta. Koska jodivarjoaine poistuu munuaisten kautta virtsan mukana, on ennen sen antamista varmistettava, että munuaiset toimivat normaalisti. Tämä tapahtuu kreatiniiniarvon määrittämisellä ennen kuvausta. Varjoaineen antamista voi rajoittaa jodiallergia (linkki aukeaa vain Pirhan ammattilaisille).
Potilasohje: Keuhkojen alueen tietokonetomografiatutkimus (TT) 

TT-kuvauksen perusteella suunnitellaan sopivin kohde näytteenotolle. Näytteitä pyritään saamaan tähystyksessä keuhkolääkärin toimesta ja/tai epäillyistä etäpesäkkeistä röntgenlääkärin toimesta. Keuhkosyövän diagnostiikkaan voidaan tarvita useita tutkimuksia, jotka keuhkolääkäri yksilöllisesti suunnittelee.

Keuhkoputkien tähystyksellä (bronkoskopia) selvitetään kuvantamistutkimuksissa havaittuja muutoksia ja sen aikana voidaan ottaa näytteitä. Tähystys tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja se on kivuton. Ultraäänitähystyksessä (EBUS-tähystys) otetaan kuvausohjauksessa neulanäytteet keuhkoputkien ympärillä olevista imusolmukkeista. Kts. Keuhkoputkien ultraäänitähystys (EBUS-bronkoskopia) potilasohje.

Keuhkojen toimintakokeilla (spirometria ja diffuusiokapasiteetti) arvioidaan, paljonko keuhkojen toimintakyvystä jäisi jäljelle, jos kasvain leikattaisiin. Usein tarvitaan myös rasituskoe sydämen terveyttä selvittämään. Potilaan toimintakykyä arvioidaan porrastestillä tai kuuden minuutin kävelytestillä.

PET-TT tutkimuksella voidaan selvittää jo todetun keuhkosyövän levinneisyyttä, hoitovastetta ja mahdollista uusiutumista. Tutkimuksella voidaan myös arvioida erilaisten epäselväksi jääneiden keuhkomuutosten mahdollista pahanlaatuisuutta. Jo diagnosoidun keuhkosyövän kohdalla tutkimus antaa usein spesifisempää tietoa esim. imusolmukemetastasoinnista kuin tavanomainen TT-tutkimus. Ennen tutkimusta potilaan on paastottava vähintään kuusi tuntia. Verensokeriarvo vaikuttaa tutkimuksen onnistumiseen, diabeetikoille annetaan erilliset ohjeet, kts. Koko kehon tai yläkehon aineenvaihdunnan laaja PET-TT potilasohje.
Jos kuvausalueelta on tarkoitus ottaa kudosnäytteitä, kannattaa PET-TT tehdä ennen näytteenottoa. Näytteenoton jälkeen kuvausta ei tulisi tehdä ainakaan viikkoon (isompien leikkausten jälkeen kuuteen viikkoon), jotta vältytään vääriltä positiivisilta tuloksilta.

Keuhkojen alueellisen toiminnan gammakuvaus

Keuhkojen alueellisen toiminnan gammakuvaus antaa tietoa keuhkojen toiminnan jakautumisesta keuhkojen eri osa-alueisiin ja sitä käytetään esim. keuhkoleikkausta suunniteltaessa. Tutkimuksella voidaan arvioida jäljelle jäävää keuhkofunktiota, mikäli joku keuhkon osa poistettaisiin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää leikkausriskejä arvioitaessa. Tutkimustulosta arvioitaessa tarvitaan tuoreet spirometria- ja diffuusiokapasiteettitulokset.

Kliininen rasituskoe ja spiroergometria

Keuhkosyöpäpotilaalla kliinistä rasituskoetta tai spiroergometriaa voidaan käyttää suorituskyvyn arvioinnissa ja mahdollisten sydänsairauksien diagnostiikassa selvitettäessä potilaan leikkauskelpoisuutta.

Patologian tutkimukset

Radiologin tekemien kuvantamistutkimusten tai keuhkolääkärin tekemän bronkoskopian yhteydessä pyritään saamaan edustavat näytteet kasvaimen tarkemmaksi tyypittämiseksi ja diagnoosin varmentamiseksi. Tämä näytemateriaali toimii samalla myös mahdollisten geneettisten tutkimusten pohjana. Nämä histologiset tai sytologiset näytteet tutkitaan patologian laboratoriossa, jossa lisätutkimuksissa luokitellaan keuhkokasvain yhteen seuraavista pääluokista: adenokarsinooma, levyepiteelikarsinooma, pienisoluinen tai muu neuroendokriininen karsinooma tai suurisoluiseksi karsinooma. Myös kasvaimen muu mahdollinen alkuperä eli toisen syövän metastaasi pyritään tunnistamaan, sillä tämän kaltaiset diagnoositiedot vaikuttavat suuresti hoidon valintaan. Patologian laboratoriossa tehdään myös PD-L1 analyysi, joka voi ohjana immuno-onkologisia hoitoja.

Genetiikan tutkimukset

Keuhkosyövän taustalla on suuri joukko solujen DNA-vaurioita, joita voidaan todentaa geneettisin osoituksin. Keuhkosyöpää aiheuttavia geenimuutoksia ja -vaurioita tunnetaan suuri määrä, minkä takia näitä tutkitaan useimmiten useiden geenien samanaikaisilla rinnakkaistutkimuksilla, NGS-paneelitutkimuksilla. Paneelin laajuus sovitetaan käytettävissä olevan hoitovalikoiman mukaiseksi. Parhaiten näitä kohdennettuja täsmälääkehoitoja on tarjolla keuhkon adenokarsinoomissa sekä harvinaisemmassa suurisoluisessa keuhkosyövässä. Valtaosa liittyy lisäksi syöpätyyppeihin, jota esiintyy tupakoimattomilla tai vain vähän tupakoineilla. Diagnostiikkavaiheessa on oleellista tunnistaa nämä geenimutaatiot, jotta niihin kohdistuva täsmälääkehoito voidaan aloittaa ajoissa. Geenimuutosten olemassaolo osoitetaan yleensä samasta histologisesta tai sytologisesta näytteestä, josta diagnoosi alun perin asetettiin. Tietyissä tilanteissa keuhkosyövän geneettisiä muutoksia voidaan arvioida myös verinäytteestä tehtävällä vastaavan laajuisella geenipaneelitutkimuksella.