Syövän paranemiseen tähtäävä hoito

Kirurginen Hoito

Keuhkosyövän kirurginen hoito on keskitetty TAYS Sydänsairaalaan Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilailla. Keuhkosyövän moniammatillisessa työryhmässä suunnitellaan ensisijainen hoito. Mikäli suunnitelmana on leikkaus, potilas kutsutaan TAYS Sydänsairaalaan kirurgin vastaanotolle, jossa suunnitelma käydään potilaan kanssa lävitse. Mikäli leikkausaika on hyvin pian työryhmän kokoontumisen jälkeen, ei välttämättä erillistä poliklinikkakäyntiä järjestetä ja suunnitelma käydään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa lävitse leikkausta edeltävänä päivänä.

Leikkausta edeltävät tutkimukset toteutetaan keuhkopoliklinikoiden kautta ennen lopullista hoitosuunnitelman tekoa. Näin toimien toivomme potilaille järjestyvän mahdollisimman hyvä ja turvallinen hoitomuoto.

Ennen leikkausta potilaan on hyvä huolehtia hyvästä ravitsemuksesta ja liikunnasta sekä tupakoimattomuudesta.

Leikkausta edeltävänä aikana varmistetaan soveltuvuus leikkaukseen mm verikokein ja kunnon mukaan. Leikkaukseen pääsääntöisesti saavutaan kotoa tai potilashotellin kautta leikkauspäivänä.

Leikkaukset toteutetaan TAYS Sydänsairaalassa SDSLEI-osastolla. Leikkauksista noin 90 % toteutetaan tähystyksellisesti. Leikkaukset suunnitellaan ja toteutetaan kansainvälisiä suosituksia noudattaen anatomisina resektioina pääosin keuhkolohkoja ja keuhkojaokkeita poistaen. Toimenpiteitä tehdään laajasti pyrkien keuhkoa säästäviin toimenpiteisiin. Vuosien saatossa koko keuhkon poistot ovat selkeästi vähentyneet ollen enää vain yksittäisiä vuosittain ja käsittää 1–2 % kaikista keuhkosyöpäleikkauksista. Imusolmukkeita poistetaan keuhkon puolelta laajasti ja välikarsinasta vähintään kolmelta alueelta.

Leikkauksen jälkeen potilaiden hoito on Sydänsairaalan kolmannessa kerroksessa. Heräämöhoito toteutetaan Sydänteho-osastolla ja vuodeosastohoito Sydänosastolla 3. Leikkauksen jälkeen potilas pyritään mobilisoimaan jo heräämöstä alkaen. Leikkauksen aikana asetettu dreeni poistetaan, kun dreenierite ei ole veristä ja ilmavuotoa ei ole. Kotiutuessa potilaalle ohjeistetaan mm haavan ja kivun hoito, tromboosiprofykaksian toteutus. Kivun hoito on erittäin tärkeää keuhkosyöpäleikkauspotilailla. Sairasloma-aika leikkauksen jälkeen vaihtelee tehdyn leikkauksen ja työn mukaan. Pirkanmaan hyvinvointialueen potilaille kirjoitetaan tavanomaisesti työotemallin mukaisesti noin kahden viikon sairasloma-aika ja tehdään lähete työterveyshoitoon, joka vastaa työkykykyyn liittyvistä arvioista, työhön paluun tukitoimista ja sairauspoissaoloon liittyvistä asioista.

Kotiutumisen jälkeen potilaat ohjeistetaan ottamaan yhteyttä Sydänosastolle 3, mikäli on ongelmia toipumiseen liittyen. Lisäksi potilaille järjestetään kirurgin kontrolli noin kaksi viikkoa kotiutumisen jälkeen, joko fyysisenä kontrollina TAYS Sydänsairaalan poliklinikalle tai puhelinkontrollina.

Vastausten valmistuttua potilastapaukset käsitellään uudelleen keuhkosyövän moniammatillisessa työryhmässä, jossa suunnitellaan potilaan jatko leikkauksen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi seuranta keuhkosairauksien poliklinikalla tai leikkauksen jälkeinen adjuvanttihoito hyvinvointialueen mukaan joko onkologian poliklinikalta tai keuhkosairauksien poliklinikalla.

Fysioterapia osana kirurgista hoitoa

Fysioterapia on kiinteä osa keuhkosyöpäpotilaan kirurgista hoitoa. Sen tavoitteena on tukea leikkauskelpoisuuden arviointia, vähentää postoperatiivisten komplikaatioiden riskiä sekä edistää toimintakyvyn turvallista ja mahdollisimman nopeaa palautumista. Fysioterapeutin arvio ja kuntoutus toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä.

Preoperativiinen vaihe

Keuhkosyöpäleikkaukseen suunniteltu potilas ohjataan tarvittaessa fysioterapeutin arvioon osana leikkauskelpoisuuden kokonaisarviota keuhkolääkärin tai rintaelinkirurgin pyynnöstä.

Arviossa kartoitetaan:

• fyysinen suorituskyky
• hengitystoiminta ja hengityslihasten toiminta
• liikkumis- ja toimintakyky

Suorituskykyä arvioidaan ensisijaisesti porrastestillä tai tarvittaessa 6 minuutin kävelytestillä. Testituloksia hyödynnetään leikkausriskin arvioinnissa ja moniammatillisessa päätöksenteossa.

Arvion perusteella käynnistetään tarvittaessa yksilöllinen preoperatiivinen harjoittelu (prehabilitaatio), jonka tavoitteena on parantaa suorituskykyä, vähentää postoperatiivisten komplikaatioiden riskiä ja tukea toipumista.

Postoperatiivinen vaihe

Keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen hengitystoiminta heikkenee tilapäisesti, mikä altistaa keuhkokomplikaatioille. Hoidossa käytetään varhaisen mobilisaation mallia, ja mobilisaatio käynnistetään mahdollisuuksien mukaan jo heräämövaiheessa. Fysioterapia alkaa mahdollisimman varhain potilaan voinnin salliessa, pääsääntöisesti ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Tavoitteena on:

• tehostaa keuhkotuuletusta ja liman poistumista
• ehkäistä keuhkokomplikaatioita
• käynnistää varhainen mobilisaatio
• tukea kivun huomioivaa hengittämistä ja liikkumista
• edistää toimintakyvyn palautumista.

Ennen kotiutusta arvioidaan mahdollinen jatkofysioterapian tarve ja varmistetaan tiedonsiirto jatkohoitotaholle. Potilas saa kirjalliset koti- ja hengitysharjoitteluohjeet.

Sädehoito

Jos leikkaushoito ei ole mahdollista, voidaan joissain tapauksissa antaa sädehoitoa tai syöpälääkeiden ja sädehoidon yhdistelmähoitoa parantavalla tavoitteella. Tällöin koko kasvainmassa on saatava sädehoidon kohdealueeseen ja potilaan kunnon on oltava hyvä. Pienet keuhkokasvaimet voidaan hoitaa muutaman hoitokerran stereotaktisella sädehoidolla. Laajemmat, mutta paikalliset keuhkosyövät hoidetaan viikkojen kestoisella syöpälääke- ja sädehoidon yhdistelmällä eli kemosädehoidolla, johon liittyy yleensä merkittäviä haittavaikutuksia. Paranemiseen tähtäävä sädehoito on usein kestoltaan 5–8 viikkoa.

Sädehoidon toteutus

Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja ennen sädehoitoa tehdään sädehoidon suunnittelutietokonekuvaus. Kuvauksen perusteella suunnitellaan hoidettava alue ja sädehoitokenttien suunnat. Lähellä olevien elinten annos pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat vain sädetetyille alueille. Sädehoidon haitat riippuvat kasvaimen sijainnista, läheisten kudosten sädeherkkyydestä ja käytetystä sädeannoksesta. Keuhkosyövän sädehoidon tyypillisin haitta on ruokatorviärsytys, mutta 1–6 kuukauden kuluessa voi ilmetä kortisonihoitoa vaativa keuhkon sädereaktio.

Sädehoito alkaa yleensä parin viikon sisällä suunnittelukuvauksesta ja toteutetaan peräkkäisinä arkipäivinä. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Sädetys ei tunnu miltään eikä potilas ole säteilevä hoidon jälkeen. Hoidon aikana on tärkeä pysyä paikallaan ja potilaan pitää pystyä olemaan yksin sädehoitohuoneessa sädehoidon ajan. Tupakointi heikentää sädehoidon tehoa.

Syöpälääkehoito

Tietyissä tilanteissa leikkaushoitoon voidaan liittää syöpälääkehoito pienentämään syövän uusiutumisen riskiä. Hoitoa voidaan antaa joko ennen leikkausta (ns. esiliitännäishoito eli neoadjuvanttihoito) tai leikkauksen jälkeen (ns. liitännäishoito eli adjuvanttihoito).

Neoadjuvanttihoitoa suositellaan, jos syövän levinneisyyden perusteella leikkauksen jälkeen olisi erityisen suuri uusiutumisen riski, esim. jos todetaan etäpesäkkeitä alueellisissa imusolmukkeissa tai primaarikasvain on suurikokoinen tai kasvaa keuhkoa ympäröiviin rakenteisiin.

Neoadjuvanttihoitona käytetään elimistön immuunipuolustukseen vaikuttavan lääkkeen ja solunsalpaajien yhdistelmähoitoa. Sen ehtona on potilaan erittäin hyvä kunto, eikä potilaalla saa olla lääkehoitoa vaativia autoimmuunisairauksia tai syöpäsoluissa tiettyjä geneettisiä muutoksia (EGFR-, ALK- tai ROS1-geenien aktivoivia muutoksia).

Adjuvanttihoitoa voidaan harkita, mikäli liitännäishoitoa ei ole annettu ennen leikkausta, ja kun syövän uusiutumiseen katsotaan olevan suurentunut riski. Liitännäishoitona käytetään ensisijaisesti solunsalpaajahoitoa, mutta immuunipuolustukseen vaikuttavaa lääkehoitoa tai geenimuutoksiin kohdennettua lääkehoitoa voidaan toteuttaa solunsalpaajahoidon lisäksi (tai sen sijaan) tiettyjen tarkasti määritettyjen kriteerien täyttyessä.

Ennen leikkausta tai sen jälkeen toteutettavan syöpälääkehoidon aihe ja käytettävät lääkeaineet arvioidaan aina moniammatillisessa työryhmässä potilaskohtaisin perustein. Syöpälääkärin vastaanotolla pidettävän hoitoneuvottelun yhteydessä kuulee tietoa hoidon hyödystä ja haittavaikutuksista.