Seuranta erikoissairaanhoidossa

Keuhkosyövän seuranta

Keuhkosyöpäpotilaan seuranta suunnitellaan syövän uusimisriskin perusteella. Erikoissairaanhoidossa potilaita seurataan 2–5 vuoden ajan. Sen jälkeen seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus tai työterveyshuolto). Erikoissairaanhoidon seurannan päättyessä laaditaan loppulausuntoon jatkoseurantaohjeet perusterveydenhuoltoa varten.

Leikkaushoidon ja liitännäisolunsalpaajahoidon jälkeinen potilaan seuranta toteutetaan keuhkosairauksien poliklinikalla. Immuno-onkologisten syöpälääkehoidon jälkeen potilasta seurataan vuoden syöpätautien poliklinikalla ennen keuhkosairauksien poliklinikalle siirtämistä. Seurantasuunnitelma tehdään yksilöllisesti perustuen syövän ominaisuuksiin ja annettuihin hoitoihin. Seurantakäyntien yhteydessä tehdään kuvantamistutkimuksia ja otetaan verikokeita. Tuumorimerkkiaineiden käytön hyödystä ja sopivuudesta ei ole näyttöä seurannassa. Seuranta päättyy tyypillisesti viimeistään 10 vuoden kuluttua syövän paranemiseen tähtäävästä hoidosta, jos seurantatutkimuksissa ei ole tullut ilmi mitään keuhkosyövän uusiutumiseen viittaavaa. Tällöin uusiutumisen todennäköisyys on niin pieni, että potilaan katsotaan parantuneen sairaudesta.

Solunsalpaajat, sädehoito ja röntgentutkimukset lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Tupakoimattomuus, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (verenpaine, diabetes, kolesterolit) hoito auttavat pienentämään tätä riskiä. Seurannassa on hyvä kiinnittää huomioita myös hoitojen mahdollisiin haittoihin, kuten keuhkoihin ja hengitykseen liittyviin haittoihin (krooninen yskä, hengitysvaikeudet, pienentynyt keuhkokapasiteetti). Syöpähoitojen jälkeen seurantavaiheessa voi pelko syövän uusiutumisesta aiheuttaa ahdistus ja masennus, jotka on hyvä tunnistaa, ja ohjata potilas psykososiaalisen tuen piiriin.

Joskus paranemiseen tähtäävästä hoidosta huolimatta elimistöön jää syöpäsoluja. Kuvantamistutkimuksissa tai verikokeissa voidaan huomata merkkejä syövän uusiutumisesta. Uusiutunut kasvain voi aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin syövän toteamisvaiheessa. Sellaisia oireita ovat esimerkiksi

• yskä tai hengenahdistus
• kipu
• ihon alla tuntuva patti
• pitkittyvä kuume ilman muita infektioon sopivia oireita
• nopeasti lisääntyvä väsymys

Mikäli seurannassa herää epäily syövän uusiutumisesta, tehdään laajempia kuvantamistutkimuksia ja verikokeita. Uusista kasvainmuutoksista otetaan tarvittaessa koepala. Tutkimukset ovat usein samanlaisia kuin syövän toteamisvaiheessa. Niiden tarkoitus on erottaa todellinen syövän uusiutuminen esimerkiksi sädehoitoon liittyvistä arpimuutoksista. Tutkimukset auttavat erottamaan myös syövän uusiutumisen täysin uuden syövän ilmaantumisesta ja määrittämään syövän levinneisyyden.

Seuranta syöpätautien poliklinikalla immuno-onkologisten hoitojen jälkeen (1v)

Seurantaohjelma laaditaan yksilöllisesti annettujen hoitojen ja syövän ominaisuuksien perusteella. Vastaanotot järjestetään (3)–6 kuukauden välein ja niiden yhteydessä tehdään kuvantamistutkimuksia ja otetaan verikokeita. Seurannassa kiinnitetään huomiota mahdollisiin immunologisiin haittoihin. Potilaita rohkaistaan ottamaan yhteyttä tarvittaessa TaysPolun kautta tai puhelimitse. Takaisinsoittojärjestelmän vuoksi puhelu ohjautuu vastaajaan ja hoitaja soittaa takaisin potilaalle.

Solunsalpaajat, sädehoito ja röntgentutkimukset lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien ja uuden syövän syntymisen riskiä. Tupakoimattomuus, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (verenpaine, diabetes, kolesterolit) hoito auttavat pienentämään tätä riskiä.