Tietoa nuorelle syöpään sairastuneelle
Tämä on Tampereen yliopistollisen sairaalan opas nuorelle syöpään sairastuneelle potilaalle. Opas sisältää yleistä tietoa syövän hoidosta ja hoitojen haitoista, tukimuodoista sekä tavallisimmista nuorten ja nuorten aikuisten syövistä.
Nuorena syöpään sairastuneilla tarkoitetaan sairastuessaan 15–39-vuotiaita potilaita. Tällä ikäryhmällä todetaan vuosittain noin 1175 uutta syöpää, mikä on noin 3,5 prosenttia kaikista syöpäpotilaista. Ennuste on hyvä, sillä nuorena syöpään sairastuneista 87 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Tällöin monen syöpäsairauden kohdalla potilas katsotaan käytännössä syövästä parantuneeksi.
Nuorillakin syöpätyypit vaihtelevat iän mukaan. Tässä oppaassa saat yleistä tietoa syövän hoidosta ja hoitojen haitoista, tukimuodoista sekä tavallisimmista nuorten ja nuorten aikuisten syövistä. Oman sairautesi suhteen saat lisätietoa hoitavasta yksiköstäsi. Kysy vastaanotolla ja hoitojen yhteydessä rohkeasti mielessäsi olevia kysymyksiä. Kaikki internetistä löytyvä tieto syövistä ei ole luotettavaa. Tähän oppaaseen on koottu luotettavaa tietoa ja luotettavia tietolähteitä syövästä. Syöpähoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti, joten tässä oppaassa ei käsitellä kaikkia mahdollisia hoitoja.
Yleensä alle 18-vuotiaat potilaat hoidetaan lastentautien puolella ja sitä vanhemmat aikuisten syöpiä hoitavissa yksiköissä diagnoosin mukaisesti. Jos olet juuri täyttämässä 18 vuotta, parhaiten sinua palveleva hoitopaikka valitaan yksilöllisesti, yhdessä sinun kanssasi.
Syöpään sairastumiseen sopeutuminen vie yleensä aikaa. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja normaaleja. Sinulle ja läheisillesi on tarjolla erilaisia tukipalveluja sairastumisen käsittelyyn sekä sairauteen sopeutumiseen. Myös henkilökunnan puoleen voi aina kääntyä kaikissa sairautta koskevissa asioissa. Tarvittaessa on mahdollista saada apua myös erityistyöntekijöiltä kuten ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, seksuaalineuvoja, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sairaalateologi.
Alaikäisellä nuorella on oikeus vanhemman tai muun läheisen aikuisen läsnäoloon ja hoitoon osallistumiseen sairaalassaoloaikana. Sairastumisen myötä nuori tarvitsee läheisensä/vanhempansa tukea, läsnäoloa ja osallistumista hoitoonsa, sillä kukaan ei pärjää yksin. Toisaalta nuori tarvitsee usein myös itsenäistä aikaa ja itsenäisyyden tukemista. Vanhemmalle voidaan tarjota yöpymismahdollisuus. Henkilökunta suosittaa yöpymistä sairaalan ulkopuolella riittävän levon saamiseksi. Vaihtoehtoja pitkämatkalaisille ovat sairaala-alueella sijaitseva potilashotelli tai paikallisen syöpää sairastavien lasten vanhempainyhdistyksen Syli ry:n vanhemmille käyttöön tarjoamat asunnot yöpymistä varten.
Sairaalassa sosiaalityöntekijä kartoittaa ja arvioi perheenne ja nuoren elämäntilannetta sekä auttaa suunnittelemaan tulevaa. Nuorella on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä myös kahden kesken. Vanhemmalla on mahdollisuus sopia työnantajansa kanssa töistä poisjäämisestä nuoren hoitoon osallistumisen vuoksi (Työsopimuslaki 2011 / 4. luku, 7 §). Yhteiskunnan tukimuodoista tällaisessa tilanteessa sekä perheelle parhaiten sopivasta ratkaisusta voitte keskustella yhdessä nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa. Työnantajaa varten kirjoitetaan tarvittaessa todistus vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Myös nuori saa tarvittaessa todistuksen koulua tai työnantajaa varten sairastumisestaan.
Hoitohenkilökunnan on tärkeää kuulla hoitoon vaikuttavista tekijöistä nuoren ja perheen elämässä sekä asioista, jotka painavat nuoren mieltä, mutta ovat nuorelle itselleen vaikeita ottaa puheeksi. Asian puheeksi ottamiseen tarvitaan kuitenkin nuoren suostumus. Nuorella on oikeus saada tietoa ikäänsä ja ymmärryskykyänsä vastaavalla tavalla. Tieto esitetään nuorelle ikä, kehitys- ja tietotaso ja yleistila huomioiden. Suullista tietoa hoidosta ja lääkityksestä selvennetään kirjallisella ohjeella.
Yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa keskustellaan eri hoitomahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä kerrotaan hoitoon liittyvistä mahdollisista sivuvaikutuksista. Nuorelle mahdollistetaan kahdenkeskistä aikaa yksikön henkilökunnan kanssa hoitoon liittyvien asioiden läpikäymiseksi, sillä hänellä voi olla hoitoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat liian arkaluontoisia keskusteltavaksi vanhempien läsnä ollessa. Nuoren yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa tulee kunnioittaa ja taata nuorelle mahdollisuus keskustella sekä esittää kysymyksiä hoidostaan ilman vanhemman läsnäoloa, luottamuksellisesti. Kun nuori täyttää 18 vuotta, häntä koskevat samat oikeudet, vastuut ja velvollisuudet kuin aikuista. Nuoren niin halutessa voimme hoitaa häntä yhteistyössä perheen kanssa.
Normaalielämän kulussa, esimerkiksi opintoihin liittyvissä asioissa, tukena on kuntoutusohjaaja. Jos nuorella on pulmia opiskeluun liittyen, kannattaa ne ottaa esiin. Henkilökunta tukee nuorta ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan hoidon aikana. Kun nuorella on itsellään mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa terveyttään koskeviin valintoihin, tukee se nuoren itsenäistymistä ja selviytymistä arjessa.
Syöpähoidot voivat herättää tunteen eristäytyneisyydestä, itsenäisyyden menettämisestä ja erilaisuudesta. Yhteys ystäviin ja läheisiin ihmisiin on tärkeää säilyttää. Syöpäsairaiden lasten vanhempien yhdistys Sylva ry:n kautta on mahdollista löytää myös vertaistukea. Sylvan toimintaan ovat tervetulleita kaikki alle 35-vuotiaat syöpäpotilaat. Tarkempaa tietoa löydät tämän oppaan kohdasta Tukea syöpään sairastuneelle.
Suomen syöpärekisteri kokoaa tilastoja alle 20-vuotiaiden syövistä.
Vanhemman sairastuminen vaikuttaa monin tavoin koko lähipiirin elämään. Myös lapsen mielessä sairastuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tuntemuksia.
Vanhemmat saattavat kokea esimerkiksi vaillinaisuutta ja ahdistusta sairastumisen myötä muuttuneesta vanhemmuudestaan. Vanhemman vakavan tai pitkäaikaisen sairauden ilmetessä koko perhe on äkillisen muutoksen edessä ja jo tieto sairaudesta aiheuttaa perheessä kriisin. Tiedon vastaanottamiseen vaikuttavat kunkin perheenjäsenen omat lähtökohdat. Lapsille tulisi kertoa mahdollisimman varhain sairauden toteamisesta ja siitä, mitä lääkärit ja hoitajat tekevät sairauden parantamiseksi. Voit puhua lastesi kanssa rehellisesti sellaisilla sanoilla, jotka hän ymmärtää. Tieto kannattaa annostella lapsen ikävaiheen mukaisesti, pieninä paloina, ja antaa aikaa pohtia asiaa ja siihen liittyviä tunteita. Lapselta voi kysyä rennossa tilanteessa, mitä hän ajattelee sairaudestasi ja miltä se hänestä tuntuu. Lapsen tunteita voi sanoittaa, kuten “pelkäätkö, ettei äiti/isä parane?”
Voit tarvittaessa hakeutua oman kunnan perheneuvola- sekä oppilashuollon palveluihin psyykkisen tuen järjestämiseksi. Perheneuvolaan hakeutuminen tapahtuu Pirhan alueella asiakasohjaajan kautta.
Alla olevista linkeistä löydät tietoa lasten psyykkisistä reaktioista ja keinoista, joilla voi tukea lasta. Sivustoilta löytyy myös vinkkejä sinulle vanhempana omasta jaksamisestasi huolehtimiseen. Lisäksi apua voit saada Pirkanmaan syöpäyhdistykseltä, josta löydät lisätietoa tämän oppaan kohdasta Tukea syöpään sairastuneelle.
- Perheneuvolat Pirkanmaan hyvinvointialueella
- Mistä apua perheen huoliin ja kriiseihin?
- Vanhemman psyykkinen tai fyysinen sairaus
- Tue lasta perheen kriisissä
- Sairaalakamut-peli
- Pelin avulla voi tutustua sairaalan arkeen Nupun ja Vilman kanssa hauskojen pelien parissa (yli 3-vuotiaille lapsille)
- Miten voit vanhempana olla tukemassa surevaa lasta (pdf)
- Lapsi ja nuori läheisenä
Syöpiä voidaan hoitaa taudin ja sen tilanteen mukaan kirurgisesti, sädehoidolla ja syöpälääkehoidoin. Yleisimmin syöpälääkehoidot annetaan tiputuksena laskimoon, mutta on myös tablettimuotoisia syöpälääkkeitä. Käytännössä aina ennen näitä hoitoja tarvitaan verikokeita. Ne voidaan ottaa oman kuntasi laboratoriossa. Tavallisimmin verikokeet otetaan yhtä tai kahta päivää ennen hoitoaikaa. Jokaiselle potilaalle hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja tarkemmat ohjeet saat hoitavasta yksiköstäsi.
Joidenkin syöpähoitojen haittana on hiusten lähtö. Halutessasi saat hoitavasta yksiköstä todistuksen, jolla voit hankkia peruukin. Hiukset kasvavat takaisin hoitojen jälkeen. Osalla ne voivat tulla erilaisina, kiharina tai väriltään muuttuneina.
Pahoinvointi on mahdollista ja ennen hoitoa otetaan tarvittaessa pahoinvoinnin estolääkitys. Syöpälääkehoidot voivat myös aiheuttaa ummetusta, joka on hyvin tavallista. Vatsan toiminnasta tulee pitää huoli koko hoitojen ajan. Ummetukseen on erilaisia lääkkeitä ja niitä kaikkia saa ilman reseptiä apteekista. Ummetuksen hoitoon saat ohjauksen sairaanhoitajalta hoitojen yhteydessä. Tulehdusriski on olemassa ja perussääntönä on, että mikäli kuume nousee yli 38 asteeseen, sinun tulee ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön. Kaikista hoidosta tulevista haittavaikutuksista tulee ilmoittaa hoitavaan yksikköön, jos olet epävarma, johtuuko uusi oire syöpähoidoista, on silti hyvä olla yhteydessä rohkeasti.
Osa hoidoista vaikuttaa hedelmällisyyteen, tästä löydät lisätietoa tämän oppaan kohdasta hedelmällisyys. Voit kysyä asiasta myös omasta hoitoyksiköstäsi.
Sädehoitoa käytetään täydentämään hoitotulosta useissa eri syöpätyypeissä, kuten imusolmukesyövissä eli lymfoomissa sekä rintasyövässä, jos rinta leikataan osapoistolla. Sädehoitoa annetaan arkipäivisin ja se kestää kerrallaan vain muutaman minuutin. Sädehoitojakson kokonaispituus riippuu syöpäsi laadusta.
Lisätietoa
Syöpätalo (Terveyskylä)
Kaikki syövästä (Syöpäjärjestöt)
Syöpähoitojen aikana on olennaista pitää huoli hyvästä ravitsemuksesta ja riittävästä ravinnon saannista. Riittävä ravitsemus auttaa jaksamaan hoitojen aikana ja ylläpitämään yleiskuntoa. Painon laskeminen ei ole toivottavaa hoitojen aikana. Riittämätön energian saanti heikentää yleiskuntoa ja hoitojen ja haittavaikutusten sietoa.
Hyvään ravitsemukseen kuuluu monipuolinen ja riittävä ravintoaineiden saanti. Säännöllinen syöminen auttaa ylläpitämään mahalaukun ja suoliston normaalia toimintaa, jossa syöpähoitojen aikana voi ilmetä epätoivottuja haittavaikutuksia. On hyvä kiinnittää huolta riittävän proteiinin saantiin, koska se ehkäisee lihaskatoa. Erilaisia hyviä proteiinien lähteitä ovat kananmuna, maitotuotteet, liha, kala, broileri, soija- ja härkäpaputuotteet. Jos painonlaskua ei ole, silloin ei myöskään ole tarvetta lisätä rasvan tai runsasenergisten ruokien käyttöä. Jos taas painon laskua ilmaantuu, tulee kiinnittää entisestään huomiota energian saantiin.
Syöpäsairaus ja hoidot voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta, makumuutoksia ja pahoinvointia. Tuolloin tärkeintä on syödä jotain, sitä mikä maistuu. Yleensä pienten annosten syöminen tai napostelu voi helpottaa vointia. Monesti viileät, tuoksuttomat ruuat voivat maistua paremmin.
Lisäravinnejuomat ja -jauheet voivat olla hyvä lisä ravitsemuksessa silloin kun ruoka ei maistu. Niitä löytyy juomina, vanukkaina sekä ruokien joukkoon lisättävinä jauheina ilman reseptiä. Makuja on paljon erilaisia, joten kannattaa rohkeasti kokeilla, mikä on mieluinen juuri itselle.
Syöpähoitojen aikana vastustuskyky on alentunut ja tämän vuoksi on hyvä huolehtia elintarvikehygieniasta. Ennen ruoka-aineiden käsittelyä ja ruokailua tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja vanhentuneita ruokia ei tule nauttia. Ruuat tulee valmistaa kypsäksi, eikä ruokia pidä lämmittää useita kertoja. Listeriariskin vuoksi graavi- ja kylmäsavukaloja sekä tyhjiöpakattuja kalavalmisteita ei suositella käytettäväksi ilman kuumentamista. Riskielintarvikkeisiin kuuluu myös raaka kala, mäti ja homejuustot. Pastöroimattomia maitovalmisteita ei tule käyttää kuumentamatta. Ulkomaiset pakastemarjat tulee keittää tai kuumentaa huolellisesti ja salaatit, kasvikset ja hedelmät tulee pestä ja tarvittaessa kuoria.
Tarvittaessa saat lisätietoa hoitohenkilökunnalta tai ravitsemusterapeutilta.
Tutustu myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n syöpäpotilaan ravitsemusoppaaseen.
Syöpää sairastavan ja sairastaneen liikuntasuositukset ovat samat kuin terveille. Aktiivisuus ja liikunta ovat tärkeitä, mutta olennaista on myös kuunnella omaa kehoa ja omia tuntemuksia. Jos jokin tuntuu pahalta, sitä ei pidä tehdä. Syöpähoidot ja niistä toipuminen vaativat oman energiansa. Ei pidä potea huonoa omaatuntoa, jos aina ei jaksakaan olla aktiivinen ja liikkua. Vaikka olisit tottunut urheilija, usein syöpähoitojen aikana urheilusuorituksia on syytä keventää. On hyvä kuitenkin muistaa, että liikkuminen ja ulkoilu voivat helpottaa hoidoista aiheutuvia oireita, viedä ajatuksia muualle ja parantaa ruokahalua.
Jos syöpähoitojen aikana kunto käy kovin huonoksi ja vointi on kehno, riittää liikunnaksi perusarkiaktiivisuus: kotona liikkuminen ja arkisten asioiden tekeminen. Muista, että myös lepo on olennainen osa toipumista. Syöpähoitojen jälkeen saattaa kuntosi olla huonompi kuin aiemmin, älä siis lähde heti täysillä suorittamaan, vaan kevyesti ja pikkuhiljaa kuormitusta lisäten, omaa kehoa kuunnellen.
Suositusten mukaan kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa reippaasti vähintään 150 minuuttia viikossa tai kuormittavaa (rasittavampaa) liikuntaa 75 minuuttia viikossa ja lisäksi lihaskuntoharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa.
Lisätietoa löydät Terveyskylän verkkosivulta Liikunta ja syöpä
Vaikka nuorten syövät eivät usein olekaan päihteistä peräisin, päihteiden käyttö suositellaan lopettamaan. Päihteet lisäävät toisten syöpien riskiä ja mahdollisesti ne voivat lisätä hoidoista aiheutuvia haittavaikutuksia. Muun muassa nuuska altistaa suun alueen syövälle ja toisaalta taas ärsyttää suun limakalvoja, joka entisestään voi lisätä syöpähoitojen limakalvoille aiheuttamia haittoja. Päihteiksi luetaan niin tupakka kuin muutkin nikotiinituotteet, alkoholi ja huumeet. Pyydä tarvittaessa hoitoyksiköstäsi apua päihteiden lopettamiseen.
Tupakka
Tupakoinnin lopettaminen parantaa useiden syöpäsairauksien ennustetta. Syövän hoidossa käytettävien lääkkeiden aineenvaihdunta saattaa olla erilainen tupakoivilla ja tupakoimattomilla niin, että yhteisvaikutuksella on merkitystä hoidon tehon kannalta. Tupakoinnin riskit eivät syöpähoidon aikana rajoitu vain tulevaisuuteen, vaan jo tähän hetkeen.
Tupakointi solunsalpaajahoitojen ja tablettimuotoisten syöpälääkkeiden aikana heikentää lääkehoitojen tehoa ja hidastaa toipumista. Tupakoivien potilaiden syövän hoitotulokset ovat huonompia kuin tupakoimattomien, vaikka tupakoinnin osuus hoidettavan syövän synnyssä olisi vähäinen. Imusolmukesyöpää sairastavien tupakoivien potilaiden kuolleisuus on todettu olevan merkittävästi suurempi kuin tupakoimattomien. Tupakointi vaikuttaa kudosten verenkiertoon ja siten haavojen paranemiseen, jolloin leikkauksen jälkeen on vaarana haavan aukeaminen. Tehohoidon tarpeen riski toimenpiteen yhteydessä myös nousee ja tupakointi lisää verisuonitukoksen riskiä.
Tupakoinnin lopettamisen avuksi apteekista saa ilman reseptiä nikotiinituotteita. Myös lääkkeellisiä tuotteita reseptillä löytyy avuksesi tarvittaessa. Syöpäjärjestöjen nuorille kehittämä sovellus Erovirasto löytyy sovelluskaupasta ilmaiseksi ja voi auttaa matkalla savuttomuuteen.
Tupakointi sädehoidon aikana
Sädehoidon aikainen tupakointi lisää uuden syövän (niin sanotun sekundaarisyövän) synnyn riskiä jopa kymmenkertaiseksi. Tupakointi sädehoidon aikana vähentää kudosten happipitoisuutta. Hyvä hapetus on tärkeää sädehoidon onnistumiselle. Kudosten toipuminen hidastuu tupakoivalla sädehoidon yhteydessä. Tupakoimattoman sädehoito onnistuu tehokkaammin, siitä toipuminen on nopeampaa ja myös myöhäishaitat vähenevät.
Lisätietoa löydät Hyvinvointia elintavoilla sivustoltamme Tunnista ja kartoita riippuvuutesi.
Seksuaalisuus, tunteet ja minäkuva ovat jokaisen henkilökohtainen kokemus ja ne muuttuvat eletyn ja koetun elämän myötä. Seksuaalisuus, tunteet ja minäkuva liittyvät vahvasti toisiinsa, niihin vaikuttavat tavat, kulttuuri, missä olet kasvanut, käsitys itsestäsi, tunteet, elämykset, arvosi, asenteesi, kasvusi, kehityksesi ja myös uskonto. Lisäksi näihin vaikuttaa toisilta saatu palaute ja hyväksyntä. Syöpä tuo omia haasteitaan tähän elämäntilanteeseen: ulkonäkö saattaa muuttua, hiukset lähteä, leikkauksista jäädä jälkiä, paino laskea. Kehon muutokset ja niiden hyväksyminen vaativat aikaa. Oman identiteetin ja uuden minäkuvan löytäminen voi olla vaikeaa.
Erotiikka, seksi ja rakastelu ovat seksuaalisuuden toiminnallista osuutta. Mikä sinua kiihottaa, mistä nautit, mistä halusi syttyy? Seksuaalisuuteen kuuluvat hellyys ja avoimuus sekä ihmisten välinen sanaton ja sanallinen vuorovaikutus. Muuttuneissa elämäntilanteissa on lupa pohtia omaa suhdettasi seksiin ja ylipäätään seksuaalisuuteesi.
Syöpä haastaa monella tapaa elämää. Koko keho ja mieli käyvät myllerryksiä läpi ja monia asioita tulee pohdittavaksesi. Näistä yksi on seksuaalisuus. Miten käy viehättävyyteni, kehoni, mieleni ja seksuaalisen itsetuntoni? Riitänkö itselleni ja muille? Olenko rakastettava sairastuttuani ja vielä jatkossakin? Hoitojen vaikutus minäkuvaan ja itsetuntoon on yksilöllinen ja intiimi kokemus. Sopeutuminen ei välttämättä ole helppoa. Minäkuvan muutokset ovat hyvin tavallista. Syöpä saattaa vaikuttaa uskallukseesi muodostaa uusia ihmissuhteita. Syöpä voi myös vaikuttaa nykyiseen suhteeseesi ja ylipäätään ihmissuhteisiin.
Syöpään sairastuminen vaikuttaa vahvasti parisuhteeseen ja perheeseen. Seksuaalisuus ja syöpä vaikuttavat koko elämään ja sitä myöten tunteisiin. Näistä tunteista voi olla vaikea keskustella sen ihan lähimmänkin ihmisen kanssa. Helppo (ja vaikea) neuvo on jutella, puhua ja purkaa tunteita, olla lähellä. Jos olet yksin tai sinulla on haasteita purkaa tunteita läheisen kanssa, muista, että sinulla on mahdollisuus käsitellä näitä tunteita ammattilaisen kanssa. Sairauskriisi, mahdollinen syövän aiheuttama masennus ja minäkuvan muutokset saattavat vähentää seksuaalista halukkuutta. Minäkuvaa on joskus syytä tarkastella ja sitä on myös mahdollisuus kehittää, siihen on tarvittaessa saatavilla ulkopuolista apua. Solunsalpaaja- ja hormonihoidot voivat aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja ärtymistä sekä haluttomuutta ja erektiohäiriöitä.
Syöpälääkehoidot eivät ole este seksuaaliselle kanssakäynnille, mutta syöpähoitojen aikaan tulee ottaa joitain asioita huomioon. Jotkut syöpälääkehoidot voivat aiheuttaa veriarvojen laskua, jonka myötä olet alttiimpi tulehduksille ja verenvuodoille. Solunsalpaajat poistuvat elimistöstä eritteiden mukana ja tämän vuoksi tulee muistaa käyttää kondomia yhdynnässä, jotta suojataan kumppania solunsalpaajien jäämiltä. Toisaalta kondomilla myös suojaat itseäsi mahdollisilta tulehduksilta. Intiimihygieniasta pidetään huoli normaaliin tapaan ja yhdynnässä on hyvä käyttää tarvittaessa liukuvoiteita. Syöpähoitojen aikana on myös hyvä muistaa pitää huolta raskauden ehkäisystä.
Syöpään sairastuminen nostaa paljon tunteita pintaan, mutta välillä olo voi olla aika tunnotonkin. Molemmat ovat normaaleja tilanteita. Sairastuminen vaikuttaa koko elämään ja tuo eteesi uusia tilanteita ja asioita, jotka voivat aiheuttaa hämmennystä. Kyky kohdata vaikeatkin asiat, ajatukset ja tunteet hyväksyvästi niin, että voit toteuttaa sellaista elämää, jossa omat arvot näkyvät myötätuntoisesti itseäsi ja muita kohdellen, kutsutaan psykologiseksi joustavuudeksi (resilienssi). Tämän joustavuuden kehittyminen lisää kykyä tunnistaa sitä, että et ole sama kuin tunteesi, vaan paljon muutakin kuin ne. Tunteet on tällöin mahdollista nähdä sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisena kuin mieli kertoo niiden olevan.
Lisätietoa
Syöpä ja seksuaalisuus (Terveyskylä)
Nuori ja seksuaaliterveys (Väestöliitto)
Seksuaalisuus on aarrearkku (Syöpäjärjestöt)
Pirkanmaan syöpäyhdistyksen keskusteluajat ja seksuaalineuvonta
Diagnoosin saamisen jälkeen aika, jolloin odottelet tietoa hoitomahdollisuuksista, voi tuntua raskaalta. Epävarmuus tulevaisuudesta mietityttää. Sairastuminen saattaa aiheuttaa sinulle ahdistuneisuutta ja pelkoa. Nämä tunteet ovat luonnollisia, mutta pitkittyessään ne voivat vaikeuttaa sairauteen sopeutumista ja siitä toipumista. Tällöin saatat tarvita lisätukea.
Sinua hoitava henkilökunta on avainasemassa tuen antajana. Sinun on mahdollista saada apua myös psykososiaalisen tuen yksiköstämme, jonka henkilökunnalla on erityisosaamista elämän kriisien käsittelyssä. Saat heihin yhteyden sinua hoitavan lääkärin tai hoitajan kautta.
On tärkeää, että sinulla on mahdollisuus olla sinulle tärkeiden ihmisten seurassa. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta. Saatat tarvita usein kuuntelijaa. Sairaudesta puhuminen auttaa sinua käsittelemään sen myötä muuttunutta elämäntilannetta ja tukemaan jaksamistasi. Jos sinun ei ole helppo puhua asioista, voit kirjoittaa ajatuksiasi paperille. Tärkeää on myös se, että uskallat pyytää apua silloin, kun sitä tarvitset.
Tarvitset konkreettisia ohjeita ja tukea arjesta selviytymiseen. Tässä apunasi ovat ammattitaitoinen hoitohenkilökunta sekä syöpäjärjestöt. Huomioi, että muistisi ja keskittymiskykysi saattavat heikentyä eri syistä, kuten stressin, jännittyneisyyden tai itse sairauden vuoksi. Lääkärikäynneillä onkin hyvä olla mukana joku läheinen. Jos sellaista läheistä ei ole, voit vaikka kirjoittaa lääkärin kertomia asioita muistiin. Voit myös kirjata ylös mieltäsi askarruttavia kysymyksiä jo ennen lääkärin tapaamista.
Uni ja lepo
Riittävä uni on tärkeää. Niin keho kuin mielikin tarvitsevat lepoa. Väsyneenä reagoit asioihin herkemmin ja kaikki voi tuntua raskaammalta. Jos huomaat nukkumisesi vaikeutuneen, mainitse siitä hoitohenkilökunnalle. Muistathan myös yrittää syödä monipuolisesti ja säännöllisesti sekä juoda nesteitä riittävästi. Ulkoile ja liiku vointisi mukaan. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä.
Ole armollinen ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Sinulla on lupa välillä olla tekemättä mitään. Opettele rentoutumaan. Nauti sellaisista asioista, jotka tuottavat iloa ja voimaannuttavat sinua. Huumori on myös tärkeä voimavara. Moni syöpään sairastunut on kertonut, että ei olisi selvinnyt ilman sitä.
Kuulet varmasti erilaisia syöpätarinoita ympärilläsi. Samaltakin kuulostavan syövän hoidot voivat poiketa toisistaan, koska ne suunnitellaan potilaskohtaisesti. On myös hyvä muistaa, että jokainen kokee sairastumisensa ja sen vaikutukset elämäänsä hyvin yksilöllisesti. Kerää itsellesi positiivisia selviytymistarinoita.
Jos haluat tietää sairaudestasi lisää, sinun kannattaa turvautua vain luotettaviin tahoihin. Varmimman tiedon saat sinua hoitavilta ammattilaisilta. Jos jokin asia jää askarruttamaan mieltäsi, ota asia puheeksi heidän kanssaan. Netissä surffaamisen suhteen kannattaa olla varovainen. Sieltä voit lukea asioita, jotka aiheuttavat sinulle turhaan ahdistuneisuutta.
Mahdollisimman normaalin arjen eläminen auttaa sinua jaksamaan. Tuttuus tuo turvallisuuden tunnetta. Voi olla, että joudut luopumaan jostakin sinulle tärkeästä, mutta mieti silloin, mitä siihen tilalle voisi tulla. Tee arjessa asioita, jotka lisäävät voimavaroja. Muista, että syöpä ei määrittele sinua, vaan olet paljon muutakin, vaikka sairaus hetkellisesti tuntuukin täyttävän koko elämäsi.
Vertaistuki
Läheisten ja hoitohenkilökunnan lisäksi myös vertaistuki on tärkeää. Saman kokenut ihminen tietää, mistä puhut. Vertaistukea voit saada Sylvan ja syöpäjärjestöjen kautta.
Lisätietoa
Apua kriisiin (Terveyskylä)
Syöpä ja mielen hyvinvointi (Terveyskylä)
Nuoret aikuiset syöpäpotilaat -verkosto (Suomen syöpäpotilaat)
Itsensä hyväksymisen kanssa on työstämistä (Syöpäjärjestöt)
Mielenterveystalo - omahoito (Terveyskylä)
Vaikea elämäntilanne (Mieli ry)
Sosiaalietuuksista saat tarvittaessa tietoa ja apua sosiaalityöntekijältä. Sosiaalityöntekijä kartoittaa sinun ja perheesi elämäntilanteen. Hänen kanssaan voit keskustella sairauden aiheuttamista muutoksista arkielämässä ja saada tietoa sinulle ja perheellesi sopivista yhteiskunnan tukimuodoista ja palveluista. Sosiaalityöntekijältä saa tietoa esimerkiksi sairastamiseen liittyvistä korvauksista ja etuuksista, arjessa selviytymistä tukevista palveluista, opiskelun ja asumisen tukimuodoista ja omista oikeuksistasi potilaana. Sosiaalityöntekijä auttaa etuuksien vireille saattamisessa. Hän tekee tiiviisti yhteistyötä hoitoyksikön muiden ammattilaisten kanssa ja on tarvittaessa yhteydessä omaisiin, kotikuntaan ja muihin tukea ja palveluita antaviin tahoihin arjen sujumiseksi kotioloissa.
Lisätietoa
Työikäisen syöpäpotilaan etuudet ja palvelut (Syöpäjärjestöt)
Syöpähoidoissa hedelmällisyyttä uhkaavat solunsalpaajat, lantion alueen sädehoito sekä lisääntymiselimiin kohdistuvat leikkaukset. Sukurauhasten toimintaan eniten vaikuttavat alkyloivat solunsalpaajat, joista käytetyin on syklofosfamidi. Sitä käytetään muun muassa rintasyövän ja lymfoomien hoidossa.
Riski pysyvään munasarjatoiminnan menettämiseen kasvaa iän myötä. Suuri merkitys on myös käytetyllä solunsalpaaja-annoksella. Kantasoluhoidoissa riski pysyvään sukurauhasvaurioon on yli 90 prosenttia. Lantion alueen sädehoito vaurioittaa sekä kohtua että munasarjoja. Vaurio on annosriippuvainen. Aivojen sädetys vaikuttaa munasarjojen ja kivesten toimintaa säätelevien hormonien eritykseen ja aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen ja siittiötuotannon laskun. Hedelmällisyys voidaan kuitenkin yleensä palauttaa hormonipistoksilla, koska sukurauhaset ovat vahingoittumattomat. Synnytinelinten syövät, kohdunkaulan syöpää lukuun ottamatta, ovat nuorilla harvinaisia.
Solunsalpaajahoidon aikana kuukautiskierto voi muuttua epäsäännölliseksi tai loppua kokonaan. Kuukautisten palaaminen tapahtuu yli 90 prosentilla vuoden kuluessa solunsalpaajahoitojen päättymisestä. Tämän jälkeen palautuminen on harvinaista, mutta ei mahdotonta. Anti-Muller-hormonin tasoja (AMH) seuraamalla on todettu, että arvot saattavat parantua vielä noin 1–2 vuoden kuluttua hoitojen loppumisesta. Kuukautisten palaaminen tai edes säännöllinen kierto ei ole kuitenkaan aina tae hedelmällisyydestä. Nuorten naisten kohdalla hoitojen jälkeenkin munasolujen laatu on vielä hyvä.
Hedelmällisyyden säilytystä ennen syöpähoitoja voidaan tarjota tänä päivänä suurelle osalle potilaista. Tätä tarjotaan sinulle, jos hoidoissasi on suuri riski sukurauhasten vajaatoimintaan. Päätös hedelmällisyyden säilytyksestä tehdään aina yhteistyössä potilaan, syöpälääkärin ja hedelmällisyyshoitoihin perehtyneen lääkärin kanssa. Miehillä voidaan siemennestettä pakastaa ennen hoitoja. Naisilla munasolujen pakastaminen on ensisijainen menetelmä, mikäli aikaa ennen syöpähoitojen aloittamista on vähintään kaksi viikkoa. Tällöin munasarjojen toimintaa lisätään hormonipistoksilla, jonka jälkeen munasolut kerätään emättimen kautta ohuella neulalla ja pakastetaan. Jos sinulla on pysyvä parisuhde, voidaan munasolut hedelmöittää puolisosi siittiöillä ja pakastaa alkioina. Yksilölliseen arvioon perustuen, joissain tilanteissa tehdään munasarjakudoksen pakastus, jolloin nukutuksessa tehtävässä vatsaontelon tähystyksessä otetaan talteen paloja munasarjoista. Munasarjakudos pakastetaan saman tien ja sitä voidaan siirtää takaisin munasarjoihin siinä vaiheessa, kun syöpä on todettu parantuneeksi ja syöpälääkäri on antanut luvan raskaudelle. Jos solunsalpaajahoitojen vaihtuessa joudutaan tekemään uusintapäätös hedelmällisyyden säilyttämisestä, tulee kyseeseen vain munasarjakudoksen pakastus. Pakastettuja sukusoluja ja sukurauhasia säilytetään maksuttomasti 12 vuoden ajan. Hedelmällisyyden säilyttämisessä on hyvä huomata, että munasolupakastuksessa ikäraja on alle 38-vuotta ja munasarjakudoksen pakastuksessa ikäraja on alle 35-vuotta.
Hormonitoimintaa jarruttavilla pistoksilla (GnRH-analogi) voidaan nykytietämyksen mukaan jonkun verran suojata munasarjoja, mutta ainoana menetelmänä sitä ei tulisi käyttää sen riittämättömän tehon vuoksi silloin, kun hoidolla on suuri riski hedelmättömyyteen. Se toimiikin usein lisähoitona munasolu- tai munasarjakudoksen pakastuksen rinnalla ja riittää hoitona silloin, kun riski hedelmällisyyden menetykseen on vähäinen. Se aiheuttaa osalle vaihdevuosioireita, mutta lopettaa kuukautisvuodot pistosten ajaksi, mistä on joskus hoitojen aikana hyötyä.
Hoitojen jälkeisessä paluussa normaaliin elämään voi auttaa kuntoutusohjaaja. Hän kartoittaa elämäntilannettasi, toimintakykyäsi ja avun/palveluiden tarvetta. Kuntoutusohjaaja ohjaa kuntoutusten ja palveluiden hakemisessa sekä sairastumisen jälkeen ammatillisessa kuntoutuksessa, kuten opintoihin hakeutumisessa tai työelämään paluussa. Voit hakea apua ja tukea kuntoutumiseen myös omasta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollostasi.
Kuntoutusohjaajalta saat myös tietoa Kelan järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista syöpään sairastuneille. Näiden tarkoituksena on tukea sairauden aiheuttamassa muutoksessa.
Kuntoutusohjaajan palvelut ovat sinulle maksuttomia etkä tarvitse niihin lähetettä. Kuntoutusohjaajan yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme Kuntoutusohjaus.
On arvioitu, että jopa kaksi kolmasosaa nuorena syövän sairastaneista kärsii fyysisistä ja/tai psykososiaalisista (sekä psyykkisiin että sosiaalisiin tekijöihin liittyvistä) myöhäishaitoista. Näin ollen on tärkeää, että kerrot rohkeasti oireista, jos sinulle on niitä hoitojen aikana tai niiden jälkeen tullut. Keskusteluapua ja psykososiaalista tukea on hyödyllistä ottaa vastaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä vähemmän niistä tulee pitkäaikaisongelmia. Psykososiaalista tukea voit saada jo ennalta ehkäisevästi, jotta jaksat hoidot paremmin.
Fyysisistä oireista ovat mahdollisia neuropatia eli hermojen pistely ja puutuminen, varsinkin lymfoomahoitojen jälkeen. Osa rintasyövän, sarkooman ja lymfooman hoidoista voi aiheuttaa sydänsairauksien riskin lisääntymistä. Syövän hoitojen jälkeen on tärkeää, että pidät yllä terveitä elämäntapoja, eli et tupakoi, liikut ja pidät huolta terveellisestä, monipuolisesta ruokavaliosta. Seuraamme verenpainetta kontrollikäynneillä, mutta sydänriskitekijöiden, kuten verenpaineen sekä sokeri- ja kolesteroliarvojen seurannan tulee jatkua myös perusterveydenhuollossa, jos olet saanut sydämeen vaikuttavia hoitoja. Lääkärisi kertoo näistä, jos kohdallasi tällainen hoito on ollut.
Sädehoidon jälkeen sädehoidetun alueen toisen syöpäsairauden riski on lisääntynyt. Näin ollen esimerkiksi lymfooman takia rintakehän alueen sädehoidon saaneille naisille suunnitellaan yksilöllisesti mammografiaseuranta tai muu rintojen kuvantaminen. Myös tupakointi lisää huomattavasti toisen syövän riskiä sädehoidetuilla. Osa solunsalpaajahoidoista voi aiheuttaa verisyöpää eli leukemiaa, mutta riski on onneksi pieni.
Kaulan alueelle annettu sädehoito voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tällaisen hoidon jälkeen kilpirauhasarvoja seurataan. Tavallisimmin vajaatoiminta todetaan noin 2–3 vuoden kuluessa sädehoidosta, mutta riski on koholla koko loppuelämän. Alkuun kilpirauhasarvoja seurataan erikoissairaanhoidossa, mutta sen jälkeen seuranta perustuu oireisiin. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa väsymys, ummetus, turvotus, ihon kuivuus ja hiustenlähtö.
Vaikka suurella osalla tauti pystytään parantamaan, niin pienellä osalla kaikista nuorista syöpäpotilaista tauti muuttuu parantumattomaksi tai on sitä jo toteamishetkellä. Kun tautia ei voida enää parantaa, tavoitteena voi edelleen olla syöpäsolujen määrän vähentäminen ja syövän etenemisen hidastaminen. Vähitellen hoidon tavoite siirtyy elämänlaadun turvaamiseen, mikä on keskeinen osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, myös syöpähoitojen rinnalla.
Palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman hyvä elämänlaatu sairaudesta huolimatta sekä lievittää siitä johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon potilaan ja läheisten toiveet ja voimavarat.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Pirkanmaan alueella palliatiivista ja saattohoitoa voidaan toteuttaa kotona, terveyskeskusten vuodeosastoilla, sairaalassa tai Pirkanmaan Hoitokodissa. Lasten ja nuorten sairaalassa hoidettujen nuorten saattohoito toteutetaan samassa yksikössä kuin varsinaiset syövänhoidotkin.
Lisätietoa
Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen (Pirsy) palvelut
Psykososiaalinen tuki, keskusteluajat: Syöpään sairastuminen herättää paljon kysymyksiä ja huolta sairastuneelle. Onpa sairastuminen sinulle ensimmäinen kerta, syöpä uusinut tai olo tuntuu muuten tyhjältä hoitojen jälkeen, älä jää yksin vaan tule keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Keskusteluajat ovat maksuttomia ja ne toteutetaan vastaanotolla kasvotusten. Jos vastaanotolle tuleminen ei ole sinulle vointisi vuoksi mahdollista, voidaan keskustelut toteuttaa myös kotikäynnillä, puhelimitse tai Teams-videotapaamisena. Akuutissa kriisitilanteessa pyrimme järjestämään ajan samalle tai seuraavalle arkipäivälle.
Seksuaalineuvonta: Syöpään sairastuminen ja sen erilaiset hoitomuodot tuovat lähes aina muutoksia myös omaan seksuaalisuuteen sekä läheisiin ihmissuhteisiin. Syövän ja syöpähoitojen muutoksia seksuaalisuuteen voivat olla esimerkiksi muuttuneeseen kehonkuvaan liittyvät pohdinnat sekä alentunut itsetunto, vaikutukset hedelmällisyyteen ja erilaiset seksuaalihäiriöt, kuten haluttomuus, erektiohäiriöt, yhdyntäkivut, kiihottumis- tai orgasmihaasteet. Vastaanotto tarjoaa turvallisen ja luottamuksellisen tilan pohtia ratkaisuja seksuaalisuuteen liittyviin haasteisiin, kysymyksiin ja ajatuksiin. Voit varata ajan yksin tai yhdessä kumppanin/kumppanien kanssa.
Vertaistuki: Saman kokenut ymmärtää usein parhaiten. Pirsyssä toimivat vertaistukijat ja vertaistukiryhmät täydentävät ammattilaisten tarjoamaa tukea. Parhaimmillaan vertaistuki tukee sairastunutta käsittelemään sairastumista, omaa suhtautumista siihen sekä auttaa sopeutumaan tilanteeseen tai tuo iloa ja virkistystä.
Lapsiperheille: Pirsy tarjoaa lapsiperheille, joissa vanhempi sairastaa syöpää, arkea ja perheen hyvinvointia tukevia palveluita. Lapsiperheiden palveluseteli on suunnattu perheiden arjen ja vanhempien jaksamisen tueksi silloin, kun vanhemman syöpä on osa perheen elämää. Palvelusetelillä voi tilata siivousta tai lastenhoitoa palvelusetelissä mainitun tuntimäärän verran. Palveluseteli on harkinnanvarainen ja sitä voi hakea kerran kalenterivuodessa Pirsyn verkkosivujen kautta.
Perheohjaus on keskustelutukea lapsiperheen vanhemmalle, kun oma tai toisen vanhemman syöpä on osa lapsiperheen arkea tai perheessä on surua vanhemman syöpään menehtymisen jälkeen. Perheohjauskäynnit tarjoavat mm. tietoa vanhemman sairauden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin sekä tukemisen keinoista, tukea vanhemman omaan jaksamiseen ja vanhemmuuteen sekä tukea arjenhallintaan ja voimavarojen löytämiseen.
Pirsyn työelämä- ja opiskelupalvelut, yksilöohjaus: Syöpä ja syöpähoidot vaikuttavat usein kykyyn tehdä työtä tai opiskella. Keskittyminen ja muistaminen voivat vaikeutua eikä oikein jaksa tehdä asioita, kuten ennen. Ammatilliset suunnitelmat voivat muuttua, kun elämältä haluaakin jotain muuta kuin kiireistä ja kuormittavaa työtä ilman hengähdystaukoja. Yksilöohjauksessa saat rauhassa pohtia tilannettasi ja löytää sinulle sopivia ratkaisuja kohti oman näköistä ja terveydelle sopivaa työelämää. Lisäksi saat tarvittaessa apua käytännön asioissa, kuten ansioluettelon päivittämisessä tai kuntoutukseen hakeutumisessa. Yksilöohjaus on maksutonta ja siihen pääsee ilman lähetettä.
Suunta eteenpäin -yksilöohjaus kuntoutumisen tukena: Suunta eteenpäin -yksilöohjauksessa saat yksilöllistä tukea kuntoutumiseen ja terveyden edistämiseen syöpähoitojen päätyttyä. Kokonaisvaltaiseen tilanteen kartoittamiseen ja tavoitteelliseen suunnitelmaan perustuvassa valmennuksessa saat tarpeisiisi vastaavaa tukea muutoksen saavuttamiseen. Palvelu on maksuton ja siihen ei tarvita lähetettä. Suunta eteenpäin -yksilöohjauksessa sinulla on oma, prosessiasi edistävä työntekijä, joka on rinnalla kulkijasi palvelun ajan. Yksilöohjauksen voi aloittaa syöpähoitojen päätyttyä. Kroonisesti sairastava voi tulla palveluun milloin tahansa. Palvelun kesto on 6–12 kuukautta.
Kaikki Pirsyn tarjoamat palvelut ovat maksuttomia.
Pirkanmaan syöpäyhdistyksen yhteystiedot ja ajanvaraus. Voit soittaa myös numeroon 03 2499 200.
Sylva ry:n palvelut nuorille ja nuorille aikuisille
Sylva ry on syöpään sairastuneiden alle 35-vuotiaiden ja heidän läheistensä valtakunnallinen yhdistys. Sylva tarjoaa ammatillista- ja vertaistukea sekä toimintaa niin kasvokkain kuin verkossakin.
Keskustelutuki: Sairastuminen ei pysäytä koko elämää, vaikka uusi ja äkillinen elämäntilanne saattaakin hämmentää ja aiheuttaa monenlaisia tunteita. Sairauden kanssa ei tarvitse jäädä yksin tai yrittää pärjätä omin avuin. Me Sylvassa olemme tukenasi. Tuemme sinua jaksamaan arjessa ja annamme toivoa muuttuneessa elämäntilanteessa. Voit keskustella mistä tahansa mieltäsi painavasta asiasta. Tukea voit saada puhelimitse tai tapaamisissa, jotka voidaan järjestää etänä tai kasvokkain.
Nuorten ja nuorten aikuisten kurssit: Sylvan järjestämillä kursseilla saat ammatillista- ja vertaistukea. Kursseilla tapaat muita syöpää sairastavia nuoria aikuisia ja pääset hetkeksi irti arjesta. Kurssien aiheet vaihtelevat. Teemana voi olla esimerkiksi ihmissuhteet tai itsetunto. Jotkut kurssit on tarkoitettu pariskunnille. Kursseja järjestetään sekä verkossa että kasvokkain.
Sylvan Discord-serveri: Sylvan Discord-serverillä pääset chattailemaan vertaisten kanssa eri teemaisilla kanavilla esimerkiksi ihmissuhteista, myöhäisvaikutuksista ja opiskelusta. Järjestämme Sylvan Discord-serverillä myös säännöllisiä treffejä, joissa keskustellaan osallistujien toivomista teemoista.
Vaikuttajaryhmä: Vaikuttajaryhmäläiset kehittävät Sylvan toimintaa ja toimivat kohderyhmän äänenä. He miettivät yhdessä, millä tavalla sairaudesta viestitään ulospäin: mitä asioita halutaan nostaa esiin ja miten niistä puhutaan. Vaikuttajaryhmä on hyvä tapa päästä kehittämään erilaisia palveluita syöpää sairastaville ja sen sairastaneille. Ryhmässä myös tutustuu muihin samassa tilanteessa oleviin.
Vertaistuki: Usein on paljon helpompi keskustella sairauteen liittyvistä asioista sellaisen kanssa, joka on kokenut jotain samankaltaista. Voi luottaa siihen, että toinen ymmärtää. Vertaistukihenkilö on Sylvan kouluttama vapaaehtoinen, joka on itse sairastanut syövän, ja haluaa auttaa. Sylva järjestää myös vertaischatteja sekä koordinoi Fuck Cancer –kahveja, joita alueelliset syöpäyhdistykset järjestävät.
Kuvataideterapia: Kuvataideterapia voi kuulostaa vieraalta, mutta se sopii ihan kaikille. Tapaamisen aikana käsitellään mieleen nousevia asioita piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla tai vaikka askartelemalla. Ilmapiiri on innostava, joten jokainen löytää mieluisan tavan ilmaista itseään. Kuvan taiteellisuus ei ole tärkeää, vaan se mitä kuva kertoo.
Sylva tarjoaa tukea ja toimintaa myös syöpää sairastavan nuoren ja nuoren aikuisen läheisille.
Muut alueemme syöpäyhdistykset ja vertaistuki
Pohjanmaan Syöpäyhdistys - Österbottens Cancerförening
Etelä-Suomen syöpäyhdistys/ Hämeenlinna
Nuorten ja nuorten aikuisten syövät ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Kaikista uusista todetuista syövistä nuorten ja nuorten aikuisten syöpiä on vain noin 3,5 %. Kaikkien nuorten syöpien synnyn syytä ei tiedetä, mutta osa niistä tulee perinnöllisen alttiuden myötä. Joidenkin syöpätyyppien kohdalla tutkitaan periytyvän geenivirheen mahdollisuus. Nuorten yleisimpiä syöpiä ovat imusolmukesyövät eli lymfoomat, sukuelinten syövät, paksu- ja peräsuolisyövät, rintasyöpä, melanooma, keskushermoston kasvaimet, kilpirauhassyövät, tukikudosten syövät eli sarkoomat ja leukemia. Edellä mainittuja syöpiä voidaan hoitaa syöpälääkehoidoin, sädehoidolla tai kirurgisesti, taudin mukaan. Joissain tapauksissa sairautta voidaan hoitaa myös kantasolusiirroin tai CAR-T-soluhoidolla. Jokaiselle potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka mukaan hoitoa toteutetaan.
Alta löydät koostetusti linkkien takaa tarkemmin tietoa omasta sairaudestasi ja sen hoidoista.
Imusolmukesyövät eli lymfoomat
- Lymfoomapotilaan hoitopolku
- Lymfooma eli imukudossyöpä (Terveyskylä)
Sukuelinten syövät
Paksu- ja peräsuolensyövät
- Paksusuolen syöpää sairastavan potilaan hoitopolku
- Peräsuolen syöpää sairastavan potilaan hoitopolku
Rintasyöpä
Melanooma
Keskushermoston kasvaimet
- Aivokasvaimet (Terveyskylä)
Kilpirauhassyövät
- Kilpirauhassyöpäpotilaan opas (Syöpäpotilaat.fi)
Sarkoomat
Leukemia
Päivitetty 2.10.2025