Epidemia hoitoyksikössä

1. Infektioepidemian määritelmä ja aiheuttajat

Infektioepidemiassa tartuntatautitapausten lukumäärä on lisääntynyt odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä tilanne voidaan katsoa epidemiaksi, jos todetaan tartuntataudin levinneen yksikössä tai todetaan kaksi toisiinsa liitettävää sairastumista tai tartuntaa.

Tavallisia epidemian aiheuttajia ovat esimerkiksi äkillistä oksennus- ja ripulitautia aiheuttava norovirus sekä hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset, kuten influenssa tai COVID-19. Epidemioita voivat aiheuttaa myös moniresistentit bakteerit, esimerkiksi MRSA.

Epidemiakohtaiset ohjeet ovat tämän ohjeen kohdassa 4.

2. Epidemian havaitseminen

Infektioepidemian havaitsee useimmiten hoitoyksikön henkilökunta. Epidemia voidaan havaita myös kliinisen mikrobiologian yksikössä tai infektioyksikön hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa.

Kun sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä epäillään tai todetaan olevan epidemia, aloitetaan tartuntojen leviämisen ehkäisy välittömästi. Epidemiatilanteesta tiedotetaan heti yksikön johtoa. Tarvittaessa perustetaan työryhmä, joka ryhtyy selvittämään epidemiaa ja koordinoimaan toimenpiteitä.

3. Toiminta epidemiatilanteessa

3.1 Varotoimet ja huonesijoitus

• Tarkista mitä varotoimia sairastuneiden ja tartunnan saaneiden hoidossa noudatetaan. Tiedon varotoimien tarpeesta löydät ohjeesta Varotoimien tarve ja huonesijoitus infektiosairauksissa tai moniresistentin mikrobin kantajilla.
• Noudata huolellisesti varotoimia ja käytä suojaimia ohjeiden mukaan. Katso Ohjeet tavanomaisiin varotoimiin sekä kosketus-, pisara-, ilma- ja suojavarotoimiin.
• Siirrä sairastuneet ja tartunnan saaneet yhden hengen huoneeseen, jos mahdollista tai kohortoi heidät samaan huoneeseen.
• Siirrä altistuneet yhden hengen huoneeseen, jos mahdollista tai kohortoi heidät samaan huoneeseen. Altistuneet ja oireettomat hoidetaan yleensä tavanomaisin varotoimin. Altistuneiden kohdalla toimet voivat vaihdella tilanteen mukaan, niistä sovitaan epidemiatyöryhmän palaverissa.
• Huomioi tartunnan saaneiden ja altistuneiden mahdolliset muut varotoimitarpeet, mikäli muodostat kohortin.
• Kertaa yksikössäsi tavanomaiset varotoimet ja varmista käsihygienian toteuttaminen. Nämä toimet ovat merkittävässä roolissa epidemian pysäyttämisessä.

3.2 Taudinaiheuttajan tunnistaminen

• Jos taudinaiheuttaja ei ole selvillä, ota sairastuneista mikrobiologisia näytteitä. Tarvittavista näytteistä voit konsultoida hygieniahoitajaa. Näytteitä koskevia ohjeita on myös tämän ohjeen kohdassa 4. Epidemiakohtaiset ohjeet. Koko yksikön seulonta tehdään vain, jos infektioyksikkö niin ohjeistaa.
• Anna henkilökunnalle tietoa epidemian aiheuttavasta mikrobista. Katso Ohjeet taudin, taudinaiheuttajan tai mikrobin mukaan aakkosittain.

3.3 Epidemiatilanteen seuranta ja epidemiasta ilmoittaminen

• Ota epidemian alettua yhteyttä oman alueen hygieniahoitajaan, tartuntatautihoitajaan tai -lääkäriin.
  • Hygieniahoitajien yhteystiedot (pirha.fi)
• Seuraa epidemiatilannetta listaamalla sairastuneet. Voit käyttää seurannassa apuna rivilistaa (pdf).
• Erikoisairaanhoidon yksiköt (Omni 360): Aloita osastoepidemiailmoituksen täyttäminen, kun havaitset epidemian. Täydennä lomaketta uusilla tiedoilla, kunnes epidemia päättyy. Ohjeet ilmoituksen täyttämiseen löydät intrasta.
• Lähipalvelusairaaloiden vuodeosastot, ympärivuorokautinen palveluasuminen ja yhteisöllinen asuminen: Epidemian loputtua täytä epidemiailmoitus (lomakkeet.pirha.fi)

Epidemioiden seuranta on osa tartuntatautilakiin perustuvaa hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuuden seurantaa. Ohjeita ilmoituksen täyttämiseen voit kysyä oman alueen hygieniahoitajalta.

3.4 Siivouksen tehostaminen

Siivouksen tehostaminen suunnitellaan määräajaksi ja siitä tulee luopua, kun epidemia todetaan päättyneeksi. Tehostetulla siivouksella vähennetään hoitoympäristön mikrobikuormaa, ja ehkäistään siten epäsuoria kosketustartuntoja.

Toimet siivouksen tehostamiseksi:

• Epidemian ajaksi hoitoyksikön tasopintojen puhdistamiseen ja wc-suihkutilojen siivoukseen voidaan ottaa käyttöön desinfektioaine. Desinfektioaineen käyttö riippuu epidemian aiheuttajasta. Keskustele siivouksen tehostamisesta ja käytettävästä siivousaineesta oman alueesi hygieniahoitajan kanssa.
• Poista eritetahrat välittömästi.
• Pyyhi yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat kahdesti päivässä.
• Jos yksikössä on ripuli-oksennustaudin aiheuttama epidemia, pese yhteiskäytössä olevat wc-tilat eritetahroille sopivalla desinfektioaineella kahdesti päivässä.
• Siivoa sairaalaosastojen potilashuoneet ja -vyöhykkeet sekä niiden yhteydessä olevat wc-suihkutilat kerran päivässä.
• Asumispalveluissa pyyhi oireisten tai tartunnan saaneiden asukkaiden huoneiden merkittävät kosketuspinnat päivittäisen tarkistussiivouksen yhteydessä.
• Siivoa kotiutuvien potilaiden ja lähtevien asukkaiden huoneet huolellisesti. Kertaa varotoimihuoneiden siivousta koskevat ohjeet ennen siivouksen aloittamista.

3.5 Tiedottaminen

• Tiedota epidemiasta hoitotyöntekijöitä ja siivoustyötä tekeviä.
• Tiedota tarvittaessa omaisia ja vierailijoita. Toimintayksikön oveen voi laittaa tiedotteen, jossa kerrotaan yksikössä olevasta epidemiasta ja pyydetään vierailijoita olemaan yhteydessä hoitohenkilökuntaan ennen potilas- tai asukashuoneeseen menoa. Selvitä vierailujen käytännöt sairastuneiden osalta. Useimmiten vierailijoille riittää hyvän käsihygienian noudattaminen.

3.6 Tarkistettavat asiat

• Tarkista huuhteludesinfektiolaitteen, astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen toimivuus ja puhtaus. Tee korjaavat toimet välittömästi. Kertaa laitteiden oikea käyttö työntekijöiden kanssa.
• Huolehdi, että suojaimia on riittävästi.
• Tarkista, että hoito- ja tutkimusvälineet huolletaan asianmukaisesti, katso ohje Välineiden huolto osastolla tai Hoito- ja tutkimusvälineet asumispalveluyksikössä.
• Huolehdi, että työntekijät eivät tule sairaana töihin. Lisätietoa: Poissaolo sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakastyössä hengitystie-, maha-suolikanava ja ihon infektioissa.

4. Epidemiakohtaiset ohjeet

4.1 Hengitystieinfektioepidemia

Hoida kaikki sairastuneet pisaravarotoimin. Noudata ylempänä olevaa epidemiaohjeistusta sekä tässä olevia lisäohjeita.

• Selvitä epidemian aiheuttaja ottamalla näytteet:
  • Fimlabin yhdistelmänäyte, jossa on COVID-19, influenssa ja RSV: 56466 -CoInRSV
  • Mikäli asumispalveluyksikössä on käytössä kotitesti, voi työntekijä avustaa asukasta sen käytössä. Positiivista kotitestiä ei tarvitse vahvistaa laboratoriossa tehtävällä testillä. Kotitestissä saatu positiivinen tulos riittää osoittamaan infektion. Negatiivinen tulos kotitestissä ei kuitenkaan poissulje COVID-19-infektiota tai influenssaa.
• Työntekijöiden tartuntoja voi ehkäistä
  • porrastamalla taukoja, niin että taukotilassa on mahdollisimman vähän ihmisiä kerrallaan
  • huolehtimalla turvaväleistä
  • käyttämällä kirurgista suu-nenäsuojusta työntekijöiden välisissä kontakteissa
• Jos yksikössä on runsaasti sairastuneita, voi henkilökunta siirtyä käyttämään kirurgista suu-nenäsuojusta koko työpäivän ajan. Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, jos yksikössä on paljon muistisairaita eikä sairastuneiden liikkumista pysty rajoittamaan.
• Hyvinvointialueen työntekijät noudattavat sairastuessaan Pirhan intrassa olevaa ohjetta sairauspoissaoloon hengitystieinfektioissa
• Muista tehdä epidemiailmoitus

Lisäohjeet asumispalveluyksiköille:

• Yksikön lääkäri selvittää, ketkä asukkaat influenssaan tai koronaan sairastuessaan hyötyisivät Tamiflu- tai Paxlovid-lääkityksestä, ja voiko sen tarvittaessa heille aloittaa. Mikäli näille asukkaille tulee oireita, heistä otetaan näytteet ennen lääkityksen aloittamista.  Lääkäri vastaa myös samassa yksikössä asuvien influenssalle altistuneiden (kuten huonekaverit, seurustelukumppanit) ennaltaehkäisevän Tamiflu-lääkityksen arviosta ja aloituksesta. 

4.2 Muut epidemiat

• Syyhy
• Ripuli-oksennustauti