Aikuisten psykiatria

Erilaiset äkilliset, epätavalliset tai odottamattomat ja järkyttävät tilanteet vaikuttavat vahvasti mielenterveyteen ja jokainen reagoi niihin yksilöllisesti. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi onnettomuudet, läheisen kuolema, väkivallan kohteeksi joutuminen tai järkyttävän tapahtuman todistaminen, vakava sairastuminen tai läheisen itsemurhayritys.

Traumaattiset tapahtumat voivat aiheuttaa ahdistusta, masennusta, pelkoa ja jopa psykooseja.

Psykoosi on mielenterveyden häiriö, missä henkilö on joltain osin menettänyt kosketuksensa todellisuuteen eli todellisuudentaju on vääristynyt. Psykoosissa voi esimerkiksi olla vaikeaa erottaa mikä on totta ja mikä ei. Samalla ajattelussa ja tunne-elämässä ilmenee vakavia häiriöitä ja tila vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn.

Psykoosiin voi liittyä tavallisuudesta poikkeavaa käyttäytymistä, harha-aistimuksia ja epätavallisia ajatuksia.

Päihdeongelmiin liittyy alkoholin tai muiden huumaavien aineiden väärinkäyttö tai riippuvuus niistä. Päihderiippuvuuden oireita ovat esimerkiksi kestokyvyn kasvaminen päihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi, vieroitusoireet sekä vaikeus hallita käyttöä tai vähentää sitä. Päihdeongelmia esiintyy usein samanaikaisesti mielenterveyshäiriöiden kanssa.

Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia psykiatrisia sairauksia. Ahdistuneisuuden oireet voivat vaihdella lievistä ja ohimenevistä voimakkaisiin ja vaikeasti toimintakykyä rajoittaviin. Yleisempiä häiriöitä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen tai sosiaalisten tilanteiden pelot tai pakko-oireinen häiriö.

Mielialahäiriöt voivat ilmetä masennuksena tai kaksisuuntaisena (bipolaarinen) mielialahäiriönä, missä masennus- ja maaniset (mieliala poikkeavalla tavalla kohonnut) jaksot vaihtelevat ja pitävät sisällään äärimmäisiä mielialan muutoksia. Jaksojen pituus vaihtelee yksilöllisesti.

Pitkäaikaisille syömiskäyttäytymisen häiriöille on tyypillistä psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen, mikä ilmenee esimerkiksi äärimmäisenä nälkiintymisenä tai pakonomaisena ylensyöntinä.

Tunnesäätelyn häiriöt ovat pitkäaikaisia ja epätarkoituksenmukaisia reagointitapoja sekä ajatus- ja käyttäytymismalleja, joista seuraa usein kärsimystä ja haittaa eri elämänalueilla.

Tunnesäätelyn häiriöt ilmenevät esimerkiksi huomionhakuisuutena, tunne-elämän epävakautena, eristäytymisenä, vihamielisenä, kontrolloimattomana tai pakonomaisena käytöksenä. Muut käytös- ja hillitsemishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa toistuvat hallitsemattomat toiminnot, joille ei löydy selkeitä syitä, kuten esimerkiksi peli-, tuhopoltto- tai näpistelyhimo.

Erilaiset etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja aiheuttavat haittaavia muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja niihin liittyy neuropsykiatrisia oireita.

Etenevät muistisairaudet johtavat dementiaan. Yleisempiä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus tai näiden kahden yhdistelmä, Lewyn kappale -tauti sekä otsaohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Lisäksi Parkinsonin tautiin tai muihin neurologisiin sairauksiin voi liittyä muistin heikkenemistä.

Muistisairaudet ovat yleisempiä ikääntyneillä ihmisillä.

Sukupuoliahdistuksella tarkoitetaan tilaa, missä henkilö kokee oman sukupuoli-identiteettinsä poikkeavan syntymässä määritetystä sukupuolesta. Sukupuoliahdistus heikentää elämänlaatua merkittävästi.

Katso myös: