Lasten ja nuorten diabetes

Diabeteksen tyypillisiä oireita ovat janoisuus, runsas virtsaaminen, laihtuminen ja väsymys. Jos lapsella tai nuorella on näitä oireita, verensokeri pitää mitata mahdollisimman pian neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveysasemalla. Jos verensokeri on poikkeavan korkea, lähetetään lapsi sairaalaan. Kaikkien alle 15-vuotiaiden pirkanmaalaisten diabeetikkojen hoito on keskitetty Taysiin.

Lapsilla ja nuorilla on lähes aina kyse tyypin 1 diabeteksesta, joka johtuu insuliinipuutoksesta. Se on suomalaislapsilla yleisempää kuin muualla maailmassa – noin yksi sadasta suomalaisesta sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Myös tyypin 2 diabetesta tavataan jonkin verran jo varhaisnuoruudessa. Siihen sairastaminen liittyy usein ylipainoon. Riski on suurempi, jos lähisuvussa on paljon tyypin 2 diabetesta sairastavia.

Insuliini on hormoni, jota haiman beetasolut erittää. Sitä tarvitaan veren sokeripitoisuuden ja solujen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tyypin 1 diabeteksessa elimistön oma immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Geeniperimä altistaa diabetekselle. Ympäristötekijöistä muun muassa virusten ja ravintoon liittyvien tekijöiden osuutta tutkitaan ahkerasti.

Insuliinihoidon aloitus Taysissa

Kun lapsella epäillään diabetesta, hänet lähetetään Taysin lastentautien päivystykseen. Jos diabetesepäily vahvistuu verikokeilla, siirtyy lapsi osastohoitoon.

Jos insuliinivaje on aiheuttanut diabeettisen happomyrkytyksen eli ketoasidoosin, aloitamme suonensisäisen neste- ja insuliinihoidon lasten teho-osastolla. Lapsi siirtyy yleensä seuraavana päivänä lastenosastolle. Jos taas ketoasidoosia ei ole, aloitamme insuliinihoidon lastenosastolla.

Valitsemme lapselle hänen tarpeisiinsa ja ikävaiheeseensa parhaiten sopivan insuliinihoidon. Insuliinia voidaan annostella joko ihonalaisina pistoksina tai insuliinipumpulla. Tavoitteena on pitää veren sokeripitoisuus mahdollisimman normaalina. On tärkeää myös syödä säännöllisesti ja terveellisesti sekä liikkua runsaasti.

Osastohoidon aikana etsimme lapselle sopivat insuliiniannokset. Tavoitteena on, että perhe ja isommat lapset oppivat mahdollisimman pian annostelemaan itse insuliinia sekä seuraamaan ja tulkitsemaan verensokereita. Verensokereiden mittaamisessa hyödynnetään enenevästi iholle kiinnitettäviä glukoosisensoreita.

Koko perhe saa ohjausta ja opetusta diabeteshoitoon liittyen. Aterioilla opetellaan arvioimaan ruokien hiilihydraattimääriä, joihin insuliiniannokset suhteutetaan. Kummankin vanhemman on hyödyllistä osallistua ohjaukseen osastojakson aikana.

Kotiutuminen ja paluu arkeen

Osastohoito kestää yleensä noin viikon. Perhe käy osastolta kotilomilla, ensin päivälomilla ja jakson loppupuolella myös yölomilla. Osastojakson päättyessä perhe tapaa vielä diabeteslääkärin.

Tavoite on, että diabetekseen sairastunut lapsi voisi osastojakson jälkeen palata mahdollisimman nopeasti tavalliseen arkeensa eli päiväkotiin tai kouluun ja harrastuksiin.

Diabeteshoitajat antavat tarvittaessa ohjausta päiväkodin henkilökunnalle ja kuntoutusohjaaja koulun henkilökunnalle, jotta hoito sujuu mahdollisimman hyvin ja turvallisesti myös kodin ulkopuolella.

Seuranta diabetespoliklinikalla

Seurantakäynnit Taysissa ovat pääsääntöisesti 3-4 kuukauden välein, heti diagnoosin jälkeen tiheämminkin. Vastaanotolla perhe tapaa sekä lääkärin että diabeteshoitajan.

Keskitymme käynneillä ensisijaisesti diabeteksen hoidon sujumiseen. Keskimääräistä glukoositasapainoa seuraamme sormenpäästä tehtävillä HbA1c-mittauksilla. Tarkastelemme myös verensokerin omaseurantatietoja ja sensorikäyriä.

Mittaamme ja punnitsemme lapsen jokaisella käynnillä sekä tarkistamme ihon pistosalueet. Kerran vuodessa on niin sanottu vuosikäynti, jonka yhteydessä otamme myös suoniverinäytteitä ja teemme tarkemman tutkimuksen.

Tarvittaessa voimme varata lääkärikäyntien väliin erillisiä ohjauskäyntejä diabeteshoitajan vastaanotolle. Myös diabetestyöryhmän erityistyöntekijät auttavat perheitä tarvittaessa.

Jos perhe tarvitsee lisäohjausta tai tarkistusta hoidon sujumisen suhteen, voidaan myöhemminkin järjestää osastojakso. Lapsen muut, diabetekseen liittymättömät sairaudet hoidetaan tavalliseen tapaan avoterveydenhuollossa. Kun nuori täyttää 15 vuotta, diabeteksen seuranta siirtyy Taysin sisätautipoliklinikalla toimivalle nuorisopoliklinikalle.

Opastusta ja apua erityistyöntekijöiltä

Ravitsemusterapeutti opastaa lasta ja perhettä ravitsemusasioissa, muun muassa hiilihydraattien arvioinnissa ja terveellisissä ruokavalinnoissa.

Sosiaalityöntekijä opastaa sosiaalietuuksissa. Hän myös koordinoi yhteistyössä kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kanssa tukitoimia, jos perheen selviytyminen arjesta niitä vaatii.

Diabetestyöryhmään kuuluvan psykologi auttaa, jos lapsella on vaikeuksia sopeutua elämään diabeteksensa kanssa tai diabetes tuottaa perheelle ylenmääräistä huolta.

Kuntoutusohjaaja osallistuu tarpeen mukaan lapsen koulupäivän aikaisen diabeteshoidon ohjaukseen ja järjestelyihin. Hän myös järjestää diabetesnuorten omahoitopäivät ja tuoreiden diabeetikoiden perheiden ensitietoiltapäivät.

Lasten ja nuorten diabeteksen ennuste

Nykyisten hoito- ja seurantamenetelmien avulla diabetesta voidaan hoitaa hyvin. Kun verensokeri pysyy hoitotavoitteissa, lapsi voi elää terveenä pitkälle aikuisuuteen ja vanhuuteen asti. Jos diabetes on pitkään huonossa hoitotasapainossa, se voi lisätä silmien ja munuaisten vaurioiden riskiä.

Hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen vaatii päivittäistä työtä niin lapselta tai nuorelta itseltään kuin vanhemmiltakin. Hyvin hoidettu diabetes ei juuri rajoita elämää nyt eikä tulevaisuudessa. Hyvällä hoidolla diabetesta sairastavan lapsen ennuste on nykyään hyvinkin valoisa.

Diabetesrekisteri ja näytekokoelma

Diabetekseen sairastuneiden lasten perheiltä pyydämme luvan diabetesrekisterilomakkeiden lähettämiseen. Jos perhe antaa suostumuksensa, he saavat täytettäväksi lomakkeet. Diabetesrekisteri seuraa lasten sairastavuutta diabetekseen Suomessa.

Samassa yhteydessä kysymme luvat näytekokoelmaan sekä muihin mahdollisiin käynnissä oleviin diabetestutkimuksiin otettavia verinäytteitä varten. Näiden avulla tutkitaan erityisesti diabetekseen sairastumisen geneettisiä ja immunologisia mekanismeja. Halutessaan perheenjäsenet saavat myöhemmin tiedon omista diabetesriskigeeneistään sekä diabetekseen liittyvistä vasta-aineista.