Kasvun ja murrosiän kehitysongelmat

Kasvun ja murrosikäkehityksen poikkeamat huomataan usein neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Tällöin lapselle tai nuorelle tehdään usein erilaisia verikokeita perustutkimuksina. Tarvittaessa hänet lähetetään Taysiin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten.

Kasvun häiriön taustalla voi olla jokin piilevä sairaus, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, kasvuhormonin puute tai murrosiän poikkeava kehitys. Taustalla voi myös olla jokin oireyhtymä, johon liittyy kasvuhäiriöitä.

Hoitona käytetään usein hormonilääkitystä. Kasvua ja kehitystä seuraamme vastaanottokäynneillä. Tarvittaessa tehdään myös laboratorio- ja röntgentutkimuksia.

Kasvuhäiriön tutkimukset ja lähete Taysiin

Kasvun hidastuma on yleisempää kuin kasvun kiihtyminen. Kasvun hidastuman vuoksi tehdyissä tutkimuksissa myös löytyy useammin jokin piilevä sairaus.

Kasvun arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä pituuden että painon kehitykseen. Jos esimerkiksi pituuskasvu hidastuu, mutta paino nousee, taustalla voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikkei lapsella olisi mitään tyypillisiä oireita.

Joskus lapsi kasvaa tasaisesti, mutta on selvästi ikätovereitaan pienikasvuisempi. Tällöin voidaan tarvita erikoislääkärin tutkimuksia.

Perusterveyden huollossa tehdään yleensä ensin verikokeita, joilla tutkitaan verenkuvaa, munuaisten, maksan ja kilpirauhasen toimintaa sekä keliakiaa.

Jos näissä ei löydy poikkeavaa ja kasvu edelleen hidastuu, lähetetään potilas tutkimuksiimme. Jatkamme tutkimuksia usein kromosomitutkimuksella ja tarvittaessa vuodeosastolla tehtävillä kasvuhormonieritystutkimuksilla.

Kasvun kiihtymisen takia tehdyissä tutkimuksissa selvittelemme mahdollista murrosikäkehityksen käynnistymistä ja harvinaisia lisämunuaisen steroidihormonierityksen häiriöitä.

Hormonikorvaushoidot ja seuranta

Hormonikorvaushoidon aloitetaan ja sitä seurataan poliklinikalla. Jos lääke annetaan kotona pistoksina, esimerkiksi kasvuhormoni, sairaanhoitaja opettaa pistämisen potilaalle tai tämän perheelle poliklinikalla tai osastotutkimusten yhteydessä.

Murrosiän kehitystä voidaan tarvittaessa hidastaa tai edistää hormonihoidolla. Näitä lääkkeitä annetaan yleensä pistoksina muutaman viikon välein. Nämä pistokset antaa useimmiten terveydenhoitaja lastenendokrinologin ohjeiden mukaan.

Osa hormonikorvaushoidoista voidaan antaa suun kautta annosteltavina tabletteina, esimerkiksi kilpirauhassairauksien ja lisämunuaisen sairauksien hoito. Hormoneja voidaan annostella myös iholle siveltävällä lääkerasvalla, esimerkiksi murrosikäkehityksen käynnistämisessä tytöllä.

Kasvavan lapsen hormonikorvaushoidon seuranta tapahtuu lastenendokrinologisessa yksikössä. Vastaanottokäyntejä on useimmiten 3–6 kuukauden välein. Joissakin kasvuhäiriöoireyhtymissä riittää harvempikin seuranta, esimerkiksi kerran vuodessa.

Vastaanottokäynneillä seurataan kasvua ja murrosikäkehitystä sekä mahdollisia sairausoireita. Tarvittaessa tehdään erilaisia laboratorio- tai röntgentutkimuksia.

Työnjako ja yhteistyö

Joskus on tarpeen hormonaalisesti jarruttaa ennenaikaista murrosikäkehitystä. Hormonihoidosta vastaa lastenendokrinologian erikoislääkäri.

Tavallisempi ongelma on viivästynyt murrosikäkehitys. Tarvittaessa harkitsemme sen jouduttamista hormonihoidolla. Joihinkin harvinaisiin oireyhtymiin liittyy murrosikäkehityksen puuttuminen kokonaan. Silloin tarvitaan hormonihoitoa, jonka toteutamme yhteistyössä gynekologien kanssa.

Vastasyntyneiden lasten napaverinäytteistä seulotaan synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen hoito ja seuranta kuuluvat lastenendokrinologeille. Myöhemmin kasvuiässä kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttaa niin sanottu autoimmuunityreoidiitti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita omaa kilpirauhaskudostaan vastaan. Autoimmuunityreoidiitista johtuvan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon voi toteuttaa myös lastentautien erikoislääkäri avoterveydenhuollossa.

Kilpirauhasen liikatoiminta kuuluu aina lastenendokrinologin hoitoon. Useimmiten hoitona on lääkitys, mutta uusiutuvissa tai hoidolle huonosti vastaavissa tapauksissa harkitsemme radiojodi- tai leikkaushoitoa.

Pienikasvuisuuteen ja joskus myös epäsymmetriseen kasvuun johtavat erilaiset oireyhtymät, esimerkiksi Turner, Noonan, Silver-Russell, Mulibrey tai luun tai ruston kehityshäiriöt, kuten hypo- ja akondroplasia. Nämä lapset ovat lastenendokrinologin seurannassa.

Myös osa isokasvuisuusoireyhtymistä, esimerkiksi Marfanin syndrooma ja Sotosin syndrooma, kuuluvat lastenendokrinologin ja -neurologin yhteisseurantaan.

Hoitotiimi

Lastenendokrinologiseen hoitotiimiin kuuluvat erikoislääkärit ja sairaanhoitajat sekä tarvittaessa psykologi, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja.

Psykologi auttaa tarvittaessa lasta ja perhettä sopeutumaan pitkäaikaiseen sairauteen sekä muutoksiin, joita se tuo arkeen.

Sosiaalityöntekijä neuvoo esimerkiksi sosiaalietuuksiin liittyvissä asioissa sekä muissa taloudellisissa asioissa.

Ravitsemusterapeutti auttaa, jos sairaus vaatii muutoksia ruokavalioon.

Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä sekä arvioi sopeutumisvalmennuksen tarvetta.