Raskauden seuranta äitiysneuvolassa

Äitiysneuvolaan on hyvä ottaa yhteyttä soittamalla heti, kun raskaustesti on positiivinen tai raskaus on muulla tavalla todettu. Terveydenhoitaja kirjaa esitiedot, ohjaa digitaalisen äitiyskortin (iPanaÄitiys) käyttöönoton ja varaa ajan ensikäynnille.

Ensimmäinen neuvolakäynti on 8.–10. raskausviikolla (rv). Ensikäynnillä selvitetään odottajan yleinen terveydentila, aiempien raskauksien ja synnytysten kulku sekä yleiset elintavat. Käynnillä hyödynnetään asiakkaan ennakkoon täyttämiä iPanaÄitiyden kyselyitä.

Odottajan omahoito

Raskauden alussa voit tutustua Raskaus- ja vauva-ajan mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmaan.

Tutustu myös Hyvinvointia elintavoilla -sivustoon.

Voit käydä sikiöseulonnassa Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluissa.

Tätä ennen on käytävä laboratoriotutkimuksissa raskausviikolla 9+0 – 11+6, jos haluat osallistua yhdistelmäseulaan.

Näillä raskausviikoilla tarjotaan raskaana olevalle ja puolisolle lääkärin ja terveydenhoitajan tekemä laaja terveystarkastus. Tarkastuksessa kartoitetaan laaja-alaisesti odottajan terveyteen sekä molempien puolisoiden hyvinvointiin ja sikiön kehitykseen liittyvät terveystekijät.

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Ennen terveydenhoitajan käyntiä täytä iPanaÄitiyden esitietolomakkeet Voimavaralomake ja EPDS.

Sinut ohjataan

• tarvittaessa sokerirasitukseen
• tutustumaan lapsiperheiden etuuksiin (KELA)
• perhevalmennusmateriaalien pariin
• täyttämään seuraavalle käynnille Hyvä synnytys -kysely (iPanaÄitiys).

Odottajan omahoito

Asiakas voi tutustua Parisuhteen omahoito-ohjelmaan.

Sikiön rakenneultraääni tehdään asiakkaan neuvolasta riippuen joko Pirhan sairaalapalveluissa. Terveydenhoitaja ohjeistaa tarkemmin aiemmalla neuvolakäynnillä.

Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Käynnillä keskustellaan raskauden kulusta ja esitietojen pohjalta Hyvä Synnytys -kyselystä.

Käynnillä voidaan tehdä vanhemmuuden tunnustaminen.

Asiakas ohjataan tarvittaessa sokerirasitukseen.

Odottajan omahoito

Asiakas voi tutustua Synnytyspelon omahoito-ohjelmaan.

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Käynnillä informoidaan odottajaa riskiraskauksien merkeistä. Käynnillä voidaan tehdä vanhemmuudentunnustaminen ja asiakas ohjataan tarvittaessa sokerirasitukseen.

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Tämä käynti on lääkärin tekemä terveystarkastus, jossa keskustellaan lähestyvästä synnytyksestä ja tehdään synnytystapa-arvio.

Näillä raskausviikoilla käydään yksilöllisesti noin kahden viikon välein terveydenhoitajan vastaanotolla.

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).

Käynnillä huomioidaan mahdolliset riskiraskauden oireet.

Käynnillä keskustellaan mm. lähestyvästä synnytyksestä ja imetyksestä.

Tarvittaessa tehdään yliaikaislähete synnytyssairaalaan ja sovitaan tihennetyistä käynneistä.

Synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen kannattaa soittaa neuvolaan ja sopia neuvolakäynnistä tai kotikäyntiajasta. Käynnillä keskustellaan mm. synnytyskokemuksesta ja varmistetaan, että synnytyksestä toipuminen ja imetys ovat käynnistymässä hyvin.

Terveydenhoitaja tutkii vastasyntyneen sekä varmistaa, että tämä voi hyvin ja saa riittävästi maitoa. Käynnillä keskustellaan myös vauvanhoidosta.

Pyydämme antamaan palautetta raskausajan neuvolaseurannasta palautelomakkeella.

Jälkitarkastuksen tekee lääkäri tai terveydenhoitaja.

Tule käynnille itsemittauspisteen kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini). Käynnillä keskustellaan mm. synnytyskokemuksesta ja synnytyksestä toipumisesta sekä suunnitellaan mahdollista raskauden ehkäisyn tarvetta ja tapaa.

Sinut ohjataan tarvittaessa sokerirasitukseen.

Odottajan omahoito

Raskausdiabetesasiakkaan on hyvä tutustua Diabetesliiton Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkokurssiin.

Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskausaikana, minkä vuoksi ruokavalion laatuun täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia lapsesi terveyteen ja hyvinvointiin.
Tutustu "Hyvinvointia elintavoilla" -sivuston Raskaus- ja imetysajan ravitsemus -osioon. Löydät muutakin luotettavaa tietoa hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävistä ja edistävistä elintavoista ja niihin liittyvistä palveluista.

Säännöllisellä liikunnalla raskausaikana on useita myönteisiä terveysvaikutuksia sekä raskaana olevalle että syntyvälle lapselle. Monet liikuntamuodot ovat turvallisia ja soveltuvia raskausajan liikuntaan.
Tutustu raskausajan liikuntasuosituksiin UKK-instituutin sivuilla: Liikkumisen suositus raskauden aikana

Ensimmäistä lastaan odottavalla perheellä on mahdollisuus varata maksuton aika suun terveydentilan- ja hoidontarpeen arvioon. Käynti ei ole kliininen tutkimus, vaan arviointi tehdään keskustelun perusteella. Ajan perheen suun terveydentilan ja hoidontarpeen arvioon voit varata hammashoidon ajanvarauksesta.

Äitiysneuvolassa tehdään tarvittaessa yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Neuvolapsykologeilta voit saada tukea muun muassa silloin, kun raskauteen tai synnytykseen liittyvät asiat huolestuttavat, uuteen elämäntilanteeseen tai vanhemmuuteen sopeutuminen tuntuu vaikealta.

Neuvolasta sinut ohjataan tarvittaessa myös esimerkiksi fysioterapiaan tai ravitsemusterapiaan.

Äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on, että olet käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä eli viimeistään 18. raskausviikolla.

Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin viisi kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja raskausrahaa.

Voit saada lapsen syntymän jälkeen vanhempainrahaa, jos olet lapsen vanhempi ja huoltaja. Voit saada vanhempainrahaa myös, jos olet tunnustanut vanhemmuuden ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.

Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä. Kun synnyttävä äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, toinen vanhemmuus on tunnustettava ja vahvistettava erikseen. Isyys tai toinen äitiys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella Digi- ja väestötietovirastossa tai tarvittaessa kanneteitse tuomioistuimessa.

Vanhemmuus voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa raskauden keskivaiheen jälkeen. Ajankohta sovitaan kanssanne äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Käynnillä, jolla tunnustaminen tehdään, täytyy olla molempien vanhempien mukana, ja kaikkien asianosaisten henkilöllisyys on todistettava voimassa olevilla virallisilla asiakirjoilla. Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Jos synnyttänyt äiti vastustaa tunnustamista tai asianosaisten henkilöllisyyttä ei kyetä luotettavasti selvittämään (henkilöillä ei ole mitään hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista) tai synnyttävä äiti ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä, tai jos on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai toiseksi äidiksi, ei tunnustamista voida vastaanottaa äitiysneuvolassa.

Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle, jos vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää. Lastenvalvoja lähettää lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön vanhemmuuden selvittämiseksi.
 
Jos synnyttävä äiti ja tunnustaja eivät asu yhdessä, heidän tulee ottaa yhteyttä lastenvalvojaan lapsen syntymän jälkeen, jos he haluavat sopia lapsen elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Näitä sopimuksia ei voi tehdä äitiysneuvolassa eikä ennen lapsen syntymää. Varaa aika kotikuntasi lastenvalvojalle puhelimitse.