Mielen hyvinvointi

Hyvinvointi rakentuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, ja niillä kaikilla on vaikutuksensa kipujen ennaltaehkäisyyn, kipukokemukseen ja niiden pitkittymiseen. Myös mielen hyvinvoinnista ja voimavaroista tulee pitää huolta ja niitä voi vahvistaa.  

Haittaavan rankakivun kehittymisen riskiä lisäävät psykologisista tekijöistä masennus, ahdistuneisuus, katastrofointi (kipuun liittyvä huolestuneisuus) sekä pelkovälttämiskäyttäytyminen, unihäiriöt, ja työhön liittyvänä psykososiaalisena tekijänä muun muassa huono työtyytyväisyys. Potilaan luottamus toipumiseen on vahvasti yhteydessä työhön paluuseen sekä mahdollisesti muutoinkin toipumiseen. Yksinäisyys lisää yleensä etenkin ikääntyneiden kivun pitkittymisen riskiä.

Yhteys mielen hyvinvoinnin ja kivun välillä on kaksisuuntainen. Myös kipu aiheuttaa mielen hyvinvointia horjuttavia tekijöitä, kuten masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä ja pelkoa. Aivot toimivat kivussa vahvistimen tavoin – mitä enemmän kipuun liitetään huolta ja kohdistetaan ajatuksia, sitä kovemmaksi kipu muuttuu. Hyvä, positiivinen potilasohjaus oireiden luonteesta ja ennusteesta on tärkeässä roolissa huolien vähentämiseksi. Mielen hyvinvointia heikentävät tekijät tulee tunnistaa ja hoitaa asianmukaisesti.

Lisätietoa:

Pirha: Paremmin voiva mieli

Duodecim Omahoito: Henkisten voimavarojen vahvistaminen - verkkokurssi

Selkäkanava: Selkäkivun riskitekijät usein selkäongelmien taustalla