Asumispalveluita tarvitsevan täysi-ikäisen jälkihuollon asiakkaan palvelupolku

Asiakkaalla voi olla toimintakyvyn haasteita, jotka heikentävät hänen itsenäistä asumistaan. Asiakas saattaa tarvita jatkuvaa tukea, joka voi olla ympärivuorokautista. Tuen tarpeen voi huomata asiakas itse, läheinen tai ammattilainen. Yhteyttä voi ottaa omaan sosiaalihuollon ammattihenkilöön.

Sosiaalihuollon työntekijä arvioi yhdessä asiakkaan kanssa, millaista tukea asumiseen tarvitaan.

Arvioinnissa mietitään:

• asiakkaan asumistilannetta
• eri tukivaihtoehtoja
• mahdollisia yhteistyötahoja, kuten hoitohenkilöstöä tai muuta verkostoa

Jos asiakas ei pärjää omassa kodissaan ja tarvitsee asumista tukevan yksikön palveluja:

• työntekijä ja asiakas täyttävät yhdessä hakemuksen, eli palvelupyynnön
• hakemukseen kirjataan asiakkaan tuen tarpeet

Jos asiakas on vielä alle 18-vuotias, hakemuksen voi tehdä myös lastensuojelun työntekijä yhdessä asiakkaan ja jälkihuollon kanssa. Näin palvelu voi alkaa heti, kun asiakas täyttää 18 vuotta.

Asumisen tuki on:

• kuntouttavaa (auttaa asiakasta vahvistamaan taitojaan)
• tavoitteellista (selkeät päämäärät)
• määräaikaista (ei jatku loputtomiin)
• perustuu aina asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen

Lopuksi sosiaalihuollon työntekijä lähettää hakemuksen jälkihuollon asiakasohjaukseen, jossa se käsitellään.

Asumispalveluita koordinoidaan täysi-ikäisten jälkihuollon asiakasohjauksessa. Asiakasohjaus käsittelee palvelupyynnön ja ilmoittaa sosiaalihuollon ammattihenkilölle palveluntuottajan valinnasta ja palvelun kestosta.
 

Sosiaalihuollon työntekijä kertoo asiakkaalle, mihin asumisyksikköön hän voi mennä tutustumaan.

Asiakas voi käydä tutustumassa yksikköön esimerkiksi:

• sosiaalihuollon työntekijän kanssa
• läheisen kanssa
• tai jonkun muun tukihenkilön kanssa

Tutustumisen jälkeen:

• asiakas kertoo työntekijälle, haluaako hän ottaa paikan vastaan
• jos asiakas suostuu, sovitaan yhdessä muuttopäivä
• sosiaalihuollon työntekijä tekee virallisen päätöksen palvelusta

Asiakas muuttaa sovittuna päivänä asumisyksikköön.

Noin kuukauden kuluttua muutosta järjestetään tapaaminen, jossa ovat mukana:

• asiakas
• palveluntuottaja
• sosiaalihuollon työntekijä

Tapaamisessa tehdään suunnitelma siitä, miten palvelu toteutetaan.

Yhteisöllisessä asumisessa voi olla mukana esimerkiksi:

• ruokailu
• siivous
• pyykinpesu

Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeen mukaan.

Asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksun.

• Maksun suuruus riippuu asiakkaan tuloista ja tuen määrästä.
• Maksusta tehdään päätös, jonka asiakas saa kirjallisesti.
• Jos maksu tuntuu liian suurelta, asiakas voi pyytää maksun alentamista tai vapautusta.

Lisätietoa:

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen maksut – pirha.fi
Asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen – pirha.fi

Asiakas ja palveluntuottaja työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asumisyksikössä asiakasta tuetaan:

• asumisessa
• arjen hallinnassa
• toimintakyvyn vahvistamisessa

Tuki perustuu yhdessä laadittuun kuntoutumissuunnitelmaan.

Asumisyksikkö raportoi kerran kuukaudessa sosiaalihuollon työntekijälle:

• miten palvelu etenee
• onko asiakkaan tuen tarpeessa tapahtunut muutoksia

Asumispalvelun aikana tehdään yhteistyötä asiakkaan hoitotahon ja muun asiakkaan tilanteen kannalta tärkeiden verkostojen kanssa.
 

Asiakkaan tuen tarvetta ja tavoitteiden edistymistä arvioidaan säännöllisesti.

Arviointiin osallistuvat:

• asiakas
• palveluntuottaja
• sosiaalihuollon työntekijä

Jos palvelun tarve jatkuu tai muuttuu, arvioidaan palvelujakson lopussa, haetaanko:

• saman palvelun jatkoa
• tai uutta palvelua

Tällöin täytetään uusi hakemus eli palvelupyyntö, joka lähetetään täysi-ikäisten jälkihuollon asiakasohjaukseen.

Tarvittaessa:

• arvioidaan tuen tarve uudelleen
• valitaan asiakkaalle sopiva palvelu
• sosiaalihuollon työntekijä tekee päätöksen palvelusta

Arviointi, hakeminen ja työskentely voivat toistua useita kertoja, ennen kuin asiakas pärjää arjessa itsenäisesti.

Palvelun tavoitteena on, että asiakas pärjää arjessa mahdollisimman itsenäisesti.

Kun:

• asiakkaan arki sujuu
• itsenäinen asuminen onnistuu
• asiakas kokee pärjäävänsä ilman palvelua tai kevyemmällä tuella
• tai asiakas ei enää halua palvelua

→ asumisen palvelu päättyy ja asiakas muuttaa omaan kotiin.

Tarvittaessa asiakas voi edelleen saada muuta tukea, kuten:

• terveydenhuollon palveluja
• kotiin annettavaa ohjausta tai tukea

Ohjauksellista tukea tarvitsevan asiakkaan palvelupolku