Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä ja ohimeneviä yksinäisyyden tunteita on jokaisella. Yksinäisyydellä tarkoitetaan omaa tunnetta siitä, että ihmissuhteiden määrä tai laatu on ristiriidassa omien toiveiden tai tarpeiden kanssa. Yksinäisyydellä ei tarkoiteta sitä, että haluaa olla yksin.
Tiesitkö, että yksinäisyys voidaan luokitella sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen? Sosiaalinen yksinäisyys on sosiaalisen verkoston puutetta tai kokemus, ettei kuulu ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys on sitä, ettei ole läheistä, jonka kanssa voi jakaa asioitaan.
Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäkestoista. Yksinäisyyteen voi myös vaikuttaa esimerkiksi vieras asuinympäristö, muuttunut elämäntilanne tai kiusaaminen. Jos yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden tunne jatkuu pidempään, hyvien kohtaamisten mahdollisuuksia voi olla vaikeampi huomata. Tilanteet voivat sen sijaan tuntua aiempaa herkemmin pelottavilta tai sellaisilta, joita haluaa vältellä. Tällöin tilanteeseen kannattaa etsiä tukea ja apua.
Jos koet yksinäisyyttä, älä jää asian kanssa yksin vaan kokeile, jos näiltä sivulta löytyisi apua tilanteeseen. Mikä olisi esimerkiksi itselle sopiva ja kiinnostava tapa viettää aikaa toisten kanssa ja tavata uusia ihmisiä?
Apua ja tukea löytyy
Apua yksinäisyyteen (punainenristi.fi)
Tehtäväkirja yksinäisyyden lievittämiseen (helsinkimissio.fi)
Yksinäisyyden omahoito-ohjelma (mielenterveystalo.fi)
Lisää tietoa aiheesta
Mielenterveyden keskusliiton verkkosivuilta (mtkl.fi)
Mielenterveyden tukeminen on pieniä tekoja arjessa (elakeliitto.fi)
