Psykologin tutkimukset

Syömishäiriötä sairastavien potilaiden kohdalla psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada tärkeää lisätietoa hoidon suunnittelun ja diagnosoinnin tueksi. Tutkimuksissa voidaan arvioida esimerkiksi syömishäiriöoireiden taustalla vaikuttavia persoonallisuus- ja ympäristötekijöitä, kuten traumataustan merkitystä, kognitiivista kapasiteettia, neuropsykiatrisia haasteita tai psykososiaalisten hoitojen tarvetta. Tutkimuksilla voidaan myös pyrkiä lisäämään potilaan itseymmärrystä terapeuttisen työskentelyn tueksi. Lasten ja nuorten tutkimuksessa kartoitetaan myös perheeseen, vanhemmuuteen ja kasvuympäristöön liittyviä tekijöitä. Tietoa voidaan kerätä myös eri toimijoilta, kuten vanhemmilta, opettajilta tai päiväkodilta. On myös tärkeä muistaa, että lapsi ja nuori ei ole vain tutkimuksen kohde, vaan aktiivinen osallistuja, joka tulee huomioida aina ikätason mukaisesti.

Syömishäiriön hoidossa psykologisten tutkimusten oikea-aikaisuutta on tärkeä arvioida suhteessa potilaan vointiin, ravitsemustilaan sekä hoitomyönteisyyteen. Mikäli potilaan BMI on liian alhainen (alle 18) ei tutkimuksia lähtökohtaisesti ole asianmukaista toteuttaa. Heikon ravitsemustilan tiedetään vaikuttavan mm. kognitioon, reflektiokykyyn sekä tunnesäätelyyn. Vaikeasti alipainoisen potilaan kohdalla ensisijaista onkin ravitsemustilan korjaaminen, tarvittaessa osasto- tai päiväyksikköhoidossa. Syömishäiriöön sairautena liittyy hyvin usein sairaudentunnottomuutta ja ambivalenssia hoidon suhteen, myös tästä syystä psykologisten tutkimusten oikea-aikaisuutta tulisi miettiä tarkasti. Erityisesti rajoittavaa syömishäiriötä sairastavan kohdalla, luotettavaa ja potilasta hyödyttävää tutkimustietoa on mahdollista saada vain hyvässä yhteistyössä potilaan kanssa.

Aloite psykologin tutkimuksen tekoon tulee yleensä lääkäriltä tai potilasta hoitavalta työryhmältä. Mikäli mahdollista, ennen lähetteen tekoa lääkäri keskustelee tutkimustarpeesta psykologin kanssa. Psykologi osallistuu tutkimuksen tarpeellisuuden arvioimiseen ja arvioi oikea-aikaisuutta. Lähetteen psykologin tutkimuksiin tekee kuitenkin aina lääkäri. Lääkäri kirjaa erillisen tutkimuspyynnön merkintänä potilastietojärjestelmään, johon määritelty selkeästi, mihin tutkimuksilta kannanottoa kaivataan.