Hoidon ja kuntoutuksen pääperiaatteet

Rankakivun hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on kivun lievittäminen, kivun pitkittymisen ehkäisy, toiminta- ja työkyvyn palauttaminen sekä elämänlaadun parantaminen. Hoitoon kuuluvat aina potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen ja potilaan kanssa yhdessä laadittu suunnitelma.

Käypä hoito: Hoidon ja kuntoutuksen periaatteet

Potilasohjaus aktiivisuuden tukemiseksi

Aktivoi potilasta liikkeellä oloon, painota vuodelevon välttämistä
Päivittäisiä toimia kannattaa jatkaa kohtalaisesta kivusta huolimatta
Informoi potilasta itsehoidosta, liikunnasta, ravitsemuksesta, tupakoimattomuudesta ja muiden elintapojen vaikutuksesta kipuun
Kipulääkitys tarpeen mukaan (ensisijaisesti parasetamoli tai/ja tulehduskipulääke), huomioi riskitekijät!

Terveysportti: Kipulääkkeen valinta

Kerro potilaalle rankakivun hyvästä ennusteesta
Ohjaa potilas luotettavien tietolähteiden äärelle

Terveyskirjasto: Alaselän kipu - mitä se on

Selkäkanava: Tietoa selkäkivun hoidosta

Retrain Pain: Opettele tieteellinen lähestymistapa pysyvän kivun voittamiseen

Duodecim Omahoito: Tervetuloa tutustumaan selkäkivun hoitoon

Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti. Anamneesin ja tutkimuksen lisäksi voit hyödyntää hoidon suunnittelussa kyselyitä. (Kyselylomakkeet eivät ole saavutettavia. Tarvittaessa voit kysyä niiden sisällöstä sähköpostilla osoitteesta xxxx@pirha.fi)

PTA-kysely (Potilaskohtainen toiminnallinen asteikko)
Keele STarT Selkäkysely
Kipupiirros
EQ-5DL-5L -kysely

Jos tunnistat toipumista hidastavia tekijöitä, varmista riittävä tuki ja käynnistä tarvittavat tukitoimet
Muista eri ammattilaisten välinen yhteistyö ja yksi yhteinen asiakassuunnitelma. Sovi yhdyshenkilö, johon potilas voi tarvittaessa olla yhteydessä
Huomioi lääkärinlausuntojen aikataulu suhteessa sosiaalietuuksiin, kuten sairauspäivärahaan LINKKI: Rankakipupotilaan lääkärinlausuntojen, kuntoutussuunnitelmien aikataulu suhteessa sosiaalietuuksiin

Toiminta- ja työkyvyn tukeminen

Huomioi aina rankapotilaan työ- ja toimintakyky, selviäminen arjessa ja mieti tukitoimet, käytä tarvittaessa monialaisesti eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita niiden arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa.

Mikäli toteat heikentyneen toimintakyvyn, arvioi mahdollisuudet vaikuttaa siihen.

Potilaan kanssa tulee tehdä yhteinen suunnitelma, jossa käy ilmi realistiset, arkeen sidotut kuntoutuksen tavoitteet, potilaan valmiudet ja motivaatio tavoitteiden saavuttamiseen, ja keinot suunnitelman toteuttamiseen.

Käypä hoito: Työkyvyn tukeminen

Selvitä asiakkaan työnkuva, pelkkä ammattinimike ei kerro työn sisällöstä ja työn kuormittavuudesta. Kysy työergonomiasta ja työvälineiden toimivuudesta.
Kannusta potilasta aktiivisuuteen ja mahdollisen nopeaan työhön paluuseen

Lyhyt sairasloma tarvittaessa, huomioi korvaavan työn mahdollisuus!

Mieti jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn tukemisen keinot ja tunnista osatyökykyisyys
Jos potilaalla on työterveyshuolto, pyydä häntä ottamaan yhteys sinne

Työterveyshuolto selvittää yhdessä työnantajan kanssa työjärjestelyjen mahdollisuudet (työnantajan varhaisen tuen mallit), ja osatyökykyisenä työskentelyn mahdollisuudet (osasairauspäiväraha)

Korvaava työ

Suomen lainsäädäntö ei tunne korvaavaa työtä, mutta osassa työehtosopimuksista siitä on sovittu erikseen.

Korvaava työ on monilla työnantajilla käytössä. Tällöin työntekijä tekee työpaikalla jotain muuta kuin omaa työtään sairauden rajoitteet huomioiden siitä työnantajan kanssa sopien. Korvaava työ on työntekijälle vapaaehtoista. Sen kestoa ei ole erikseen määritelty, mutta usein se on maksimissaan n 3kk. Korvaavasta työstä maksetaan samaa palkkaa kuin omasta työstä. Se ei myöskään kuluta sairauspäivärahapäiviä

Lääkäri voi kirjoittaa esim. A-todistukseen sairauden aiheuttamat lääketieteelliset toimintakyvyn rajoitteet (ei kykene nostotyöhön, ei pysty käyttämään oikeaa yläraajaa tmv.) tai mihin työntekijä kykenee. Työantaja sitten määrittää yhdessä työntekijän kanssa, löytyykö sellaista työtä, jota hän terveydentilansa puolesta pystyy tekemään.

Osasairausloma

Osasairausloma on yleisesti käytössä, mutta sen käyttö on työnantajalle vapaaehtoista. Osasairauslomaa voi saada 10 omavastuupäivän jälkeen ja työntekijä tekee 40-60% työajasta. Sitä voi saada, mikäli on kokoaikainen työntekijä. Osasairausloman pituus voi olla 12-120 arkipäivää.

Kela: Osasairauspäivärahan hakeminen työnantajalle

Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhönpaluun tai työssä jatkamisen 40–60 %:n työajalla sen jälkeen, kun koko- tai osa-aikainen poissaolo on jatkunut 1 + 9 päivää,

Mikäli potilaalla ei ole työterveyshuoltoa, konsultoi tarvittaessa Pirhan työkyky-yksikköä työjärjestelyiden ja kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutumismahdollisuuksien löytämiseksi

Työote-malli

Työterveyslaitos: TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille

Työelämässä olevien ja siten työterveyshuollon piiriin kuuluvien potilaiden hoidon tehostamiseksi ja tiedon siirtymisen varmistamiseksi on kehitetty Työote-toimintamalli. Toimintamallissa julkisesta terveydenhuollosta kirjoitetaan vain lyhyt sairauspoissaolo, ja potilas lähetetään työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten.

Lisätietoja Työote-mallista: Työkykyä tukemassa

Lisätietoa:

Timo Pohjolainen, Jaro Karppinen, Timo Kumpulainen, Kristian Läksy, Antti Malmivaara, Kaija Puustjärvi, Jarmo Rantonen, Ulla Saxén, Kimmo Vihtonen ja Ilkka Pakkala (2008): Toimintakyvyn arviointi

THL: ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus