Kuntoutus ja tukipalvelut
Kuntoutus ja tukipalvelut
Keuhkosyöpäpotilailla on lisääntynyt vajaaravitsemuksen riski. Potilaat ovat usein laihtuneet jo taudin toteamisvaiheessa. Ravitsemustilaa heikentävät ruokahaluttomuus, yksipuolinen ravinto, tahaton laihtuminen ja lihasmassan menetys. Heti ensimmäisestä potilaskontaktista lähtien on kiinnitettävä huomiota potilaan ravitsemustilaan.
Ravitsemushoidon tavoitteena on sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ehkäiseminen ja hoito. Vajaaravitsemus heikentää vastustuskykyä, suorituskykyä, lihasmassaa ja - voimaa ja näiden myötä edelleen yleiskuntoa. Myös leikkauksista toipuminen hidastuu. Vajaaravitsemus heikentää syöpähoitojen sietoa ja lisää komplikaatioriskiä.
Laihtuneen, vajaaravitun tai vajaaravitsemuksen riskissä olevan potilaan ravitsemusohjaukseen voidaan käyttää valmista ohjausmateriaalia tai lähettää potilas ravitsemusterapeutin vastaanotolle toimipaikkakohtaisten lähetekriteerien mukaisesti.
Potilasohje: Vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito
Syöpäpotilaan ravitsemusopas (Suomen Syöpäpotilaat ry)
Sairastuminen aiheuttaa aina jonkin asteisen kriisin. Vakava, henkeä uhkaava sairaus vaikuttaa väistämättä potilaaseen ja hänen läheisiinsä. Elämään astuu pelon lisäksi epävarmuus tulevaisuudesta. Syöpään sairastuminen laukaisee usein voimakkaan uhan tunteen, olipa syövän ennuste millainen tahansa. Voimakkaatkin tunteet ovat normaaleja, luonnollisia reaktioita muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Niille on hyvä antaa riittävästi aikaa ja tilaa. Potilaan lisäksi myös hänen läheistensä elämä muuttuu sairauden myötä. Jokainen potilas käsittelee sairastumistaan omalla tavallaan omista lähtökohdistaan käsin. Useimmiten hoidosta vastaavien ammattilaisten antama tuki on potilaalle ja hänen läheisilleen riittävä. Joskus potilaan tilanne on kuitenkin siinä määrin kuormittava, että hän tarvitsee erityistä keskusteluapua.
Usein tärkeintä sairastuneelle on saada jakaa omia kokemuksiaan ja tulla kuulluksi. Ammattilaisella ei tarvitse olla valmiita vastauksia eikä sellaisia pidäkään tarjota. Syöpäpotilaan kohtaaminen hoitotilanteissa, selkokielinen tieto tilanteesta ja potilaiden sekä läheisten kysymyksiin vastaaminen luovat psykososiaalisen tuen perusteet.
Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen palvelut
Pirkanmaan Syöpäyhdistyksellä (Pirsy) on tarjolla monipuolisia palveluita syöpään sairastuneelle sairauden eri vaiheissa. Erityisesti aika diagnoosin jälkeen ja ennen hoitojen aloitusta voi olla henkisesti raskasta, jolloin Syöpäyhdistyksen kautta on mahdollista saada viivytyksettä maksutonta keskustelutukea. Pirsyn keskustelutuki on osa valtakunnallista Syöpäjärjestöjen Luoto-palvelua, jossa keskusteluaikoja tarjoavat koulutetut sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset. Sairastuneille ja läheisille tarkoitetuilla maksuttomilla keskusteluajoilla voi asiantuntijan kanssa jakaa syöpään liittyviä ajatuksia ja pohtia keinoja, miten jaksaa syövän muuttamassa arjessa. Keskustelemaan voi tulla kaikissa sairauden vaiheissa. Palveluun voivat ottaa yhteyttä kaikki, joita syöpä koskettaa tai on koskettanut. Keskustelut toteutetaan vastaanotolla kasvotusten, puhelimitse tai Teams-videotapaamisena. Potilaan niin halutessa, voidaan tulla myös käymään hänen luonaan kotona tai hoitoyksikössä.
Erikoissairaanhoidon palvelut
Taysin kampuksella toimii psykososiaalisen tuen yksikkö, joka tukee syöpäpotilaita heidän koko hoitopolkunsa ajan potilaan tilanteen vaatiessa. Asiantuntijahoitajille voi varata ajan tukikeskustelua varten ilman lääkärin lähetettä. Käynnit ovat potilaalle maksuttomia. Hoitajan vastaanotolla potilaan on mahdollista keskustella sairauden herättämistä ajatuksista ja tunteista sekä autetaan löytämään keinoja niiden käsittelyyn ja arjen hallintaan. Potilaan aikuiset läheiset ovat tervetulleita vastaanotolle mukaan.
Syöpätautien vastuualueella on käytössä ns. lapset puheeksi -malli. Potilaille, joiden perheeseen kuuluu alaikäisiä lapsia, tulee aina varata aika kyseisen koulutuksen käyneelle sairaanhoitajalle.
Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle pääsy edellyttää lääkärin tilannearviota ja lähetettä. Siellä voidaan arvioida esimerkiksi potilaan tarvetta vaativampaan mielialalääkitykseen.
Syöpään sairastuminen ei poista seksuaalisuutta, mutta voi muuttaa sitä paljonkin. Seksuaalinen haluttomuus on yleistä syövän ja sen hoitojen aikana. Haluttomuus johtuu usein sairauden aiheuttamasta kriisistä, pelosta ja ahdistuksesta. Tämä on mielen normaali tapa reagoida epätavalliseen tilanteeseen.
Vakava sairaus ja annetut hoidot voivat usein muuttaa tuttuutta omaan kehoon ja ne saattavat vaikuttaa kokemukseen omasta itsestään. Erilaiset haasteet itsetunnossa, kehokuvassa ja seksuaalisessa minäkuvassa ovat asioita, joita liki jokainen vakavasti sairastunut kohtaa. Sairastuminen saattaa myös vaikuttaa käytännön seksitoimintoihin.
Seksuaalisuuteen liittyvät tunteet ja ajatukset saattavat hämmentää ja pelottaa, mutta ne tulee sallia itselleen ja kumppanilleen. Asioista kannattaa keskustella kumppanin kanssa sitten, kun molemmat ovat keskusteluun valmiita.
Tukea ja ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on mahdollista saada maksuttomasti Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä
Lisätietoa löydät:
Seksuaalisuus ja syöpä- potilasopas (Suomen Syöpäpotilaat ry)
Syöpä ja seksuaalisuus- sivusto (Syöpäjärjestöt)
Seksuaalisuuden omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)
Seksuaalineuvonta (Pirkanmaan Syöpäyhdistys)
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuu hyvinvointialue ja Kela vastuunsa ja roolinsa mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa ja elämäntilanteen hallinnassa. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, kuntoutusohjaus, kuntoutusneuvonta ja terapiat, apuvälineet ja sopeutumisvalmennus.
Kuntoutustarpeen arvioinnin toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan yhteistyössä kuntoutujan kanssa keskustelemalla, havainnoimalla ja käyttämällä erilaisia toiminta- ja työkyvyn testejä ja mittareita. Kuntoutustarpeen arvioinnissa huomioidaan kuntoutujan terveydentila, yksilölliset vahvuudet ja elinympäristön vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, sekä selvitetään, millainen kuntoutus kuntoutujalle soveltuu.
Kuntoutustutkimuksen tarkoitus on selvittää tutkittavan kuntoutumismahdollisuuksia. Tutkittavan sairauksien ja vammojen merkitystä arvioidaan suhteessa työ- ja toimintakykyyn ja huomioidaan psykososiaalinen kokonaistilanne. Kuntoutustutkimuksen tuloksena laaditaan yksilöllinen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutussuunnitelma.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukainen eteneminen edellyttää kuntoutusohjausta. Se on asiakaslähtöistä, lakisääteistä ja tavoitteellista toimintaa, johon ei tarvita lähetettä. Aloitteen voi tehdä kuntoutuja itse, lähipiiri, hoitava taho tai viranomainen. Kuntoutusohjaus on maksutonta ja kuuluu myös kuntoutujan lähipiirille. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on kuntoutuksen vaikuttavuuden edistäminen kuntoutujan omassa elinympäristössä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämää lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelua ovat fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Näitä varten tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma. Ensisijaisesti kuntoutuspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen omana toimintana, tarvittaessa kuntoutuspalvelu voidaan myöntää palvelusetelillä.
Peruukkia varten annetaan aina ensimmäinen palveluseteli sairaalasta hoitavasta yksiköstä. Tämän jälkeen palveluseteliä haetaan hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen toimistosta.
Toiminta- tai liikuntakyvyn heiketessä on mahdollista saada perusapuvälineitä lyhytaikaiseen lainaan oman asuinkunnan apuvälineyksiköstä ilman lähetettä. Perusapuvälineitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävelytelineet ja suihkutuolit.
Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on pystyä sairaudesta huolimatta tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Oikeus Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voi olla alle 65-vuotiaalla henkilöllä, jolla vamman tai sairauden vuoksi on huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa sekä osallistua niihin ja kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan kuntoutussuunnitelma, jonka on laadittu julkisessa terveydenhuollossa.
Kelan järjestämät syöpään sairastuneen sopeutumisvalmennuskurssit ovat harkinnanvaraista kuntoutusta. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat ajankohtaisia 1–2 vuoden sisällä sairastumisesta, kun hoidot ovat jo päättyneet tai päättymässä. Kelan sopeutumisvalmennuskurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella numero KU132. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät myös Syöpäjärjestöt.
Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen kuuluvat myös muut kuntoutuskurssit, moniammatillinen yksilökuntoutus, neuropsykologinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutusselvitys.
Lisätietoa:
Lääkinnällinen kuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö)
Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön. Se on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky.
Ammatillinen kuntoutus on Kelan, oman työeläkelaitoksen tai työhallinnon järjestämää ja sen muotoja ovat mm. kuntoutuskurssit, ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu - ja työhönvalmennus, uudelleenkoulutus, koulutuskokeilu, elinkeinotuki yritystoimintaan tai vaativat apuvälineet työhön ja opiskeluun.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan työterveyshuollon, omalääkärin tai hoitavan lääkärin kautta, oman hakemuksen liitteenä tarvitaan B-lausunto.
Lisätietoa:
Kuntoutus (Kela)
Työeläke (Eläketurvakeskus)
Työterveyshuolto (Työterveyslaitos)
Tukea työelämään ja opiskeluihin (Pirkanmaan Syöpäyhdistys)
Kuntoutusohjaaja arvioi kuntoutus- ja palvelutarvetta perehtymällä sairastuneen toimintakykyyn, osallistumismahdollisuuksiin ja elinympäristöön sekä osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun. Kuntoutusohjaaja ohjaa ammatillisen kuntoutuksen asioissa, jos työhön tai opiskeluun paluu askarruttaa. Lisäksi kuntoutusohjaaja neuvoo sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille hakeutumisessa sekä muissa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa ja arjen tukipalveluissa.
Kuntoutusohjaaja toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä eri yhteistyötahojen välillä (esim. työterveyshuolto, Kela, oppilaitokset, terveyskeskus, syöpäyhdistys) ja koordinoi sairaalassa pidettäviä tietopäiviä, sekä antaa tietoa järjestötoiminnasta.
Kuntoutusohjaukseen ei tarvitse lähetettä tai hoitosuhdetta erikoissairaanhoitoon. Yhteyden kuntoutusohjaajaan voi ottaa sairastunut itse, läheinen tai sairastuneen luvalla terveys- ja sosiaalitoimen tai kuntoutuksen parissa toimiva työntekijä.
Yhteyttä kuntoutusohjaajaan saa puhelimitse, sähköpostilla, konsultaatiopyynnöllä tai lääkärin lähetteellä. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta. Kuntoutusohjaajan yhteystiedot löytyvät hoitoyksiköstä tai Pirhan kuntoutusohjauksen nettisivuilta.
Lisätietoa:
Kuntoutusohjaus
Ensitietotilaisuudet
Syöpäyhdistyksen palvelut
Syöpään sairastuminen herättää paljon huolta ja kysymyksiä sekä sairastuneella että läheisillä. Pirkanmaan Syöpäyhdistys (Pirsy) tarjoaa monipuolista kuntoutusta ja tukea.
Pirsyn keskustelutuki on osa valtakunnallista Syöpäjärjestöjen Luoto-palvelua, jossa keskusteluaikoja tarjoavat koulutetut sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset.
Saman kokenut ymmärtää usein parhaiten. Vertaistukea on tarjolla myös läheisille. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä voit pyytää henkilökohtaista tukihenkilöä tai voit osallistua vertaistukiryhmään, joita on useilla paikkakunnilla.
Tukihenkilöt sairastuneelle ja läheiselle
Liikuntaryhmät tukevat omasta terveydestä huolehtimista ja ylläpitävät toimintakykyä elämässä eteenpäin. Myös henkilökohtaista liikunnanohjausta on tarjolla. Ryhmiin ovat tervetulleita sekä miehet että naiset.
Syöpä ja liikunta
Tarjoamme myös virkistystoimintaa syöpään sairastuneille. Järjestämme muun muassa tapahtumia ja kursseja.
Tapahtumat ja kurssit
Vastaavia palveluja tarjoavat myös Pohjanmaan Syöpäyhdistys (palveluja myös Seinäjoella) ja Etelä-Suomen Syöpäyhdistys (palveluja myös Hämeenlinnassa) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (palveluja myös Forssassa).
Sairastuminen, vammautuminen, muutokset sinun tai läheisesi terveydessä ja erilaiset elämän kriisitilanteet voivat tuoda haasteita arkielämään, mm. kotona, koulussa, opiskelussa tai työssä selviytymiseen.
Näissä tilanteissa voit saada apua terveydenhuollon sosiaalityöstä esim. keskustelemalla sosiaalityön ammattilaisen kanssa omasta, läheisesi tai perheesi tilanteesta sekä saamalla yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa.
Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja on terveydenhuollon moniammatillisen tiimin jäsen. Hän osallistuu sinun, läheisesi tai perheesi hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen:
- osallistuu arkea tukevien palveluiden tarpeiden arviointiin
- ohjaa sosiaalipalveluiden piiriin, mm. vammaispalvelut, kotipalvelut, perhe- ja lastensuojelun palvelut, päihdepalvelut, omaishoidon ja asumisen tuen palvelut
- neuvoo sosiaaliturvaan liittyvissä etuuksissa, kuten sairauspäiväraha, toimeentulotuki, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet sekä vammaisetuudet
- antaa tukea kriisitilanteissa
- auttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä ja hakeutumisessa sopiviin palveluihin
- neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa
- tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa
- tekee kotikäyntejä kokonaistilanteesi arvioimiseksi ja hoitoprosessiesi tueksi
- osallistuu inforyhmien ja hoidollisten ryhmien ohjaamiseen
Toimi näin
Sinä tai läheisesi voitte ottaa suoraan yhteyttä hoitopaikkasi sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan. Myös hoitohenkilökunta ohjaa tarvittaessa sosiaalityön palveluihin.
Sosiaalityön palvelua on saatavilla arkisin virka-aikaan. Virka-ajan jälkeen kiireellisessä tilanteessa apua saa sosiaalipäivystyksestä.
Sosiaalityö sairaaloissa
Päivitetty 16.4.2026