Kuntoutus ja tukipalvelut

Keuhkosyöpäpotilailla on lisääntynyt vajaaravitsemuksen riski. Potilaat ovat usein laihtuneet jo taudin toteamisvaiheessa. Ravitsemustilaa heikentävät ruokahaluttomuus, yksipuolinen ravinto, tahaton laihtuminen ja lihasmassan menetys. Heti ensimmäisestä potilaskontaktista lähtien on kiinnitettävä huomiota potilaan ravitsemustilaan.

Ravitsemushoidon tavoitteena on sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ehkäiseminen ja hoito. Vajaaravitsemus heikentää vastustuskykyä, suorituskykyä, lihasmassaa ja - voimaa ja näiden myötä edelleen yleiskuntoa. Myös leikkauksista toipuminen hidastuu. Vajaaravitsemus heikentää syöpähoitojen sietoa ja lisää komplikaatioriskiä.

Laihtuneen, vajaaravitun tai vajaaravitsemuksen riskissä olevan potilaan ravitsemusohjaukseen voidaan käyttää valmista ohjausmateriaalia tai lähettää potilas ravitsemusterapeutin vastaanotolle toimipaikkakohtaisten lähetekriteerien mukaisesti.

Potilasohje: Vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito (ohje päivitetään lähiaikoina, pyyntö tehty 6.2.2026)

Syöpäpotilaan ravitsemusopas (Suomen Syöpäpotilaat ry)

Keuhkosyöpään sairastunut saattaa tuntea avuttomuutta, pelkoa, pettymystä, surua, vihaa, raivoa ja ärtymystä. Sairastunut saattaa pelätä hylätyksi tulemista. Nämä tunteet voivat johtaa siihen, että sairastunut kokee itsensä syylliseksi, katkeroituu, kyynistyy ja lopulta ahdistuu. Syöpään sairastunut käsittelee näitä tunteita eri tavoin. Tunteiden käsittelemättä jättäminen voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin.

Tunteiden käsittelemiseen on mahdollista saada apua. Aika diagnoosin jälkeen ja ennen hoitojen aloitusta voi olla henkisesti raskasta, koska odottaminen ja epävarmuus aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Tässä vaiheessa on mahdollista saada keskusteluapua Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kautta. Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajat ottavat asiakkaita vastaan ajanvarauksella, ajan voit varata numerosta 03 2499 200. Myös syöpäjärjestöjen maksuton neuvontapalvelu auttaa tarvittaessa, yhteyttä voit ottaa puhelimitse, sähköpostilla tai chatilla. Neuvontapalveluun voivat ottaa yhteyttä syöpäpotilaat sekä kaikki, joita syöpä koskettaa.

Psykososiaalisen tuen yksikkö tukee sairastuneen psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sairauden eri vaiheissa. Halutessaan sairastuneella on mahdollisuus keskustella psykososiaalisen tuen asiantuntijahoitajan kanssa. Asiantuntijahoitajalla on erityisosaamista liittyen tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Lisäksi hänellä on tietoa erilaisista tuki- ja kuntoutuspalveluista. Psykososiaalisen tuen asiantuntijahoitajan tapaamiseen varataan aika, lähetettä ei tarvita. Asian voi ottaa puheeksi hoitavan henkilökunnan kanssa.

Yleissairaalapoliklinikalle pääsee lääkärin lähetteellä. Siellä on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja myös perhe voi osallistua näihin tapaamisiin. Lääkäri on keskusteluissa mukana tarpeen mukaan.

Syöpään sairastuneen tukena toimivat erilaiset yhdistykset. Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää erilaista tukitoimintaa syöpään sairastuneille.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys on tukenasi

Syöpään sairastuneen on mahdollista hakeutua sopeutumisvalmennuskursseille, joista voisi olla apua sairauteen sopeutumisessa ja suuntaamisessa uudelleen elämään hoitojen päättymisen jälkeen.

Kelan sopeutumisvalmennuskurssit 

Syöpään sairastuminen ei poista seksuaalisuutta, mutta voi muuttaa sitä paljonkin. Seksuaalinen haluttomuus on yleistä syövän ja sen hoitojen aikana. Haluttomuus johtuu usein sairauden aiheuttamasta kriisistä, pelosta ja ahdistuksesta. Tämä on mielen normaali tapa reagoida epätavalliseen tilanteeseen.

Vakava sairaus ja annetut hoidot voivat usein muuttaa tuttuutta omaan kehoon ja ne saattavat vaikuttaa kokemukseen omasta itsestään. Erilaiset haasteet itsetunnossa, kehokuvassa ja seksuaalisessa minäkuvassa ovat asioita, joita liki jokainen vakavasti sairastunut kohtaa. Sairastuminen saattaa myös vaikuttaa käytännön seksitoimintoihin.

Seksuaalisuuteen liittyvät tunteet ja ajatukset saattavat hämmentää ja pelottaa, mutta ne tulee sallia itselleen ja kumppanilleen. Asioista kannattaa keskustella kumppanin kanssa sitten, kun molemmat ovat keskusteluun valmiita.

Tukea ja ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on mahdollista saada maksuttomasti Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä

Lisätietoa löydät:

Seksuaalisuus ja syöpä- potilasopas (Suomen Syöpäpotilaat ry)

Syöpä ja seksuaalisuus- sivusto (Syöpäjärjestöt)

Seksuaalisuuden omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Seksuaalineuvonta (Pirkanmaan Syöpäyhdistys)

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuu hyvinvointialue ja Kela vastuunsa ja roolinsa mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa ja elämäntilanteen hallinnassa. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, kuntoutusohjaus, kuntoutusneuvonta ja terapiat, apuvälineet ja sopeutumisvalmennus.

Kuntoutustarpeen arvioinnin toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan yhteistyössä kuntoutujan kanssa keskustelemalla, havainnoimalla ja käyttämällä erilaisia toiminta- ja työkyvyn testejä ja mittareita. Kuntoutustarpeen arvioinnissa huomioidaan kuntoutujan terveydentila, yksilölliset vahvuudet ja elinympäristön vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, sekä selvitetään, millainen kuntoutus kuntoutujalle soveltuu.

Kuntoutustutkimuksen tarkoitus on selvittää tutkittavan kuntoutumismahdollisuuksia. Tutkittavan sairauksien ja vammojen merkitystä arvioidaan suhteessa työ- ja toimintakykyyn ja huomioidaan psykososiaalinen kokonaistilanne. Kuntoutustutkimuksen tuloksena laaditaan yksilöllinen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukainen eteneminen edellyttää kuntoutusohjausta. Se on asiakaslähtöistä, lakisääteistä ja tavoitteellista toimintaa, johon ei tarvita lähetettä. Aloitteen voi tehdä kuntoutuja itse, lähipiiri, hoitava taho tai viranomainen. Kuntoutusohjaus on maksutonta ja kuuluu myös kuntoutujan lähipiirille. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on kuntoutuksen vaikuttavuuden edistäminen kuntoutujan omassa elinympäristössä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämää lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelua ovat fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Näitä varten tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma. Ensisijaisesti kuntoutuspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen omana toimintana, tarvittaessa kuntoutuspalvelu voidaan myöntää palvelusetelillä.

Peruukkia varten annetaan aina ensimmäinen palveluseteli sairaalasta hoitavasta yksiköstä. Tämän jälkeen palveluseteliä haetaan hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen toimistosta.

Toiminta- tai liikuntakyvyn heiketessä on mahdollista saada perusapuvälineitä lyhytaikaiseen lainaan oman asuinkunnan apuvälineyksiköstä ilman lähetettä. Perusapuvälineitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävelytelineet ja suihkutuolit.

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on pystyä sairaudesta huolimatta tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Oikeus Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voi olla alle 65-vuotiaalla henkilöllä, jolla vamman tai sairauden vuoksi on huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa sekä osallistua niihin ja kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan kuntoutussuunnitelma, jonka on laadittu julkisessa terveydenhuollossa.

Kelan järjestämät syöpään sairastuneen sopeutumisvalmennuskurssit ovat harkinnanvaraista kuntoutusta. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat ajankohtaisia 1–2 vuoden sisällä sairastumisesta, kun hoidot ovat jo päättyneet tai päättymässä. Kelan sopeutumisvalmennuskurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella numero KU132. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät myös Syöpäjärjestöt.

Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen kuuluvat myös muut kuntoutuskurssit, moniammatillinen yksilökuntoutus, neuropsykologinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutusselvitys.

Lisätietoa:

Lääkinnällinen kuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Kuntoutus ja apuvälineet 

Kuntoutus Taysissa 

Tietoa peruukin hankkimisesta 

Kelan järjestämä kuntoutus 

Syöpäjärjestöjen järjestämät kurssit 

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön. Se on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky.

Ammatillinen kuntoutus on Kelan, oman työeläkelaitoksen tai työhallinnon järjestämää ja sen muotoja ovat mm. kuntoutuskurssit, ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu - ja työhönvalmennus, uudelleenkoulutus, koulutuskokeilu, elinkeinotuki yritystoimintaan tai vaativat apuvälineet työhön ja opiskeluun.

Ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan työterveyshuollon, omalääkärin tai hoitavan lääkärin kautta, oman hakemuksen liitteenä tarvitaan B-lausunto.

Lisätietoa:
Kuntoutus (Kela)
Työeläke (Eläketurvakeskus)
Työterveyshuolto (Työterveyslaitos)
Tukea työelämään ja opiskeluihin (Pirkanmaan Syöpäyhdistys)

Kuntoutusohjaaja arvioi kuntoutus- ja palvelutarvetta perehtymällä sairastuneen toimintakykyyn, osallistumismahdollisuuksiin ja elinympäristöön sekä osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun. Kuntoutusohjaaja ohjaa ammatillisen kuntoutuksen asioissa, jos työhön tai opiskeluun paluu askarruttaa. Lisäksi kuntoutusohjaaja neuvoo sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille hakeutumisessa sekä muissa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa ja arjen tukipalveluissa.

Kuntoutusohjaaja toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä eri yhteistyötahojen välillä (esim. työterveyshuolto, Kela, oppilaitokset, terveyskeskus, syöpäyhdistys) ja koordinoi sairaalassa pidettäviä tietopäiviä, sekä antaa tietoa järjestötoiminnasta.

Kuntoutusohjaukseen ei tarvitse lähetettä tai hoitosuhdetta erikoissairaanhoitoon. Yhteyden kuntoutusohjaajaan voi ottaa sairastunut itse, läheinen tai sairastuneen luvalla terveys- ja sosiaalitoimen tai kuntoutuksen parissa toimiva työntekijä.

Yhteyttä kuntoutusohjaajaan saa puhelimitse, sähköpostilla, konsultaatiopyynnöllä tai lääkärin lähetteellä. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta. Kuntoutusohjaajan yhteystiedot löytyvät hoitoyksiköstä tai Pirhan kuntoutusohjauksen nettisivuilta.

Lisätietoa:
Kuntoutusohjaus 
Ensitietotilaisuudet 

Syöpäyhdistyksen palvelut

Syöpään sairastuminen herättää paljon huolta ja kysymyksiä sekä sairastuneella että läheisillä. Pirkanmaan Syöpäyhdistys (Pirsy) tarjoaa monipuolista kuntoutusta ja tukea.

Pirsyn keskustelutuki on osa valtakunnallista Syöpäjärjestöjen Luoto-palvelua, jossa keskusteluaikoja tarjoavat koulutetut sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset.

Sairastuneille ja läheisille tarkoitetuilla maksuttomilla keskusteluajoilla voit asiantuntijan kanssa jakaa syöpään liittyviä ajatuksia ja pohtia keinoja, miten jaksaa syövän muuttamassa arjessa. Keskustelemaan voit tulla kaikissa sairauden vaiheissa.

Keskustelut toteutetaan vastaanotolla kasvotusten, puhelimitse tai Teams-videotapaamisena. Halutessasi voimme tulla myös käymään luonasi kotona tai hoitoyksikössä.
Luoto-keskustelutuki

Saman kokenut ymmärtää usein parhaiten. Vertaistukea on tarjolla myös läheisille. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä voit pyytää henkilökohtaista tukihenkilöä tai voit osallistua vertaistukiryhmään, joita on useilla paikkakunnilla.
Tukihenkilöt sairastuneelle ja läheiselle

Liikuntaryhmät tukevat omasta terveydestä huolehtimista ja ylläpitävät toimintakykyä elämässä eteenpäin. Myös henkilökohtaista liikunnanohjausta on tarjolla. Ryhmiin ovat tervetulleita sekä miehet että naiset.
Syöpä ja liikunta

Tarjoamme myös virkistystoimintaa syöpään sairastuneille. Järjestämme muun muassa tapahtumia ja kursseja.
Tapahtumat ja kurssit

Vastaavia palveluja tarjoavat myös Pohjanmaan Syöpäyhdistys (palveluja myös Seinäjoella) ja Etelä-Suomen Syöpäyhdistys (palveluja myös Hämeenlinnassa) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (palveluja myös Forssassa).

Sairastuminen, vammautuminen, muutokset sinun tai läheisesi terveydessä ja erilaiset elämän kriisitilanteet voivat tuoda haasteita arkielämään, mm. kotona, koulussa, opiskelussa tai työssä selviytymiseen.

Näissä tilanteissa voit saada apua terveydenhuollon sosiaalityöstä esim. keskustelemalla sosiaalityön ammattilaisen kanssa omasta, läheisesi tai perheesi tilanteesta sekä saamalla yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa.

Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja on terveydenhuollon moniammatillisen tiimin jäsen. Hän osallistuu sinun, läheisesi tai perheesi hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen:

• osallistuu arkea tukevien palveluiden tarpeiden arviointiin
• ohjaa sosiaalipalveluiden piiriin, mm. vammaispalvelut, kotipalvelut, perhe- ja lastensuojelun palvelut, päihdepalvelut, omaishoidon ja asumisen tuen palvelut
• neuvoo sosiaaliturvaan liittyvissä etuuksissa, kuten sairauspäiväraha, toimeentulotuki, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet sekä vammaisetuudet
• antaa tukea kriisitilanteissa
• auttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä ja hakeutumisessa sopiviin palveluihin
• neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa
• tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa
• tekee kotikäyntejä kokonaistilanteesi arvioimiseksi ja hoitoprosessiesi tueksi
• osallistuu inforyhmien ja hoidollisten ryhmien ohjaamiseen

Toimi näin

Sinä tai läheisesi voitte ottaa suoraan yhteyttä hoitopaikkasi sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan. Myös hoitohenkilökunta ohjaa tarvittaessa sosiaalityön palveluihin.

Sosiaalityön palvelua on saatavilla arkisin virka-aikaan. Virka-ajan jälkeen kiireellisessä tilanteessa apua saa sosiaalipäivystyksestä.
Sosiaalityö sairaaloissa