Murupolku

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Readspeaker

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Valikkonäyttö

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Virtsanputken alahalkio

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Virtsanputken alahalkio

Virtsaputken alahalkio

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Pojan virtsaputki voi jäädä sulkeutumatta sikiöaikana. Tällöin virtsaputki on normaalia lyhyempi ja avautuu terskan tyveen, peniksen varteen tai peniksen tyveen. Lievästä virtsaputken alahalkiosta on vain kosmeettista haittaa, mutta useimmiten alahalkio hoidetaan leikkauksella.

Suomessa syntyy vuosittain noin 100 poikaa, jolla on virtsaputken alahalkio. Alahalkiossa esinahka on halki ja huppumainen, minkä lisäksi penis saattaa olla lyhyt ja käyrä sekä kivespussi kaksiosainen. Alahalkion vuoksi virtsasuihku saattaa suuntautua alaspäin ja penis käyristyä alaspäin.

Käytännössä kaikki potilaat lähetetään jo synnytyssairaalasta tai viimeistään neuvolasta lastenkirurgille tai -urologille.

Tutkimukset Taysissa

Kutsumme potilaan lastenurologin vastaanotolle 6–12 kuukauden iässä. Teemme virtsaputken alahalkion taudinmäärityksen tutkimalla sukupuolielimet.

Virtsaelinten kaikukuvauksen eli ultraäänitutkimuksen teemme vain niille potilaille, joilla on vaikea virtsaputken alahalkio, eli virtsaputki avautuu peniksen tyveen.

Vain lievimmät virtsaputken alahalkiot, joista on pelkästään kosmeettista haittaa, voidaan jättää leikkaamatta. Neuvottelemme asiasta vanhempien kanssa. Muut potilaat asetamme leikkausjonoon.

Teemme leikkauksen 1–1,5 vuoden iässä. Jos suunniteltuun leikkaukseen on yli puoli vuotta, sovimme tarvittaessa vielä uuden poliklinikkakäynnin lähempänä leikkausajankohtaa. Leikkaustyyppi ja osastohoidon pituus määräytyvät alahalkion vaikeuden mukaan.

Virtsaputken alahalkion leikkaushoito

Leikkausta edeltävänä päivänä on esikäynti poliklinikalla, jossa potilaan vastaanottaa sairaanhoitaja. Esikäynnillä otetaan veri- ja tarvittaessa virtsakoe. Lastenkirurgi ja nukutuslääkäri tutkivat potilaan ja käyvät läpi leikkauksen ja osastolla olon vaiheet.

Jos edellisestä poliklinikkakäynnistä ei ole kauan, voi potilas tulla suoraan kotoa ravinnotta osastolle leikkaukseen.

Leikkauksessa puuttuva osa virtsaputkea rakennetaan peniksen ihosta. Virtsaputkea alaspäin kiristävät säikeet poistetaan ja penis suoristuu. Vaikeissa tapauksissa virtsaputki rakennetaan esinahan sisälehdestä otetusta kielekkeestä. Esinahka korjataan vain, jos nahkaa ei ole käytetty virtsaputken korjaukseen.

Virtsaputkeen jätetään ohut tukiletku ja peniksen ympärille asetetaan sidos. Virtsarakkoon asetetaan neulalla vatsanpeitteiden läpi ohut virtsakatetri, jonka kautta virtsa kulkee virtsaputken paranemisen ajan.

Leikkaus kestää 1,5–3 tuntia ja tehdään nukutuksessa. Nukutuksen aikana laitetaan myös puudutus vähentämään leikkauksen jälkeistä kipua.

Toipuminen vuodeosastolla ja kotona

Leikkauksen jälkeen lapsen täytyy pysyä vuoteessa ollessaan selällään, joten hänen kätensä ja jalkansa ovat sidottuina. Vuorokauden tai kahden kuluttua hänet voi siirtää päivällä rattaisiin, jolloin myös raajasidokset vapautetaan.

Virtsakatetri voidaan ohjata kaksoisvaippojen sisään, minkä jälkeen potilas voi kotiutua 3–4 vuorokautta leikkauksesta. Sidoksen kanssa lapsi ei saa kävellä eikä häntä voi kylvettää.

Sidos poistetaan osastolla 6–7 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Virtsata saa normaalisti 1–5 vuorokauden kuluttua tämän jälkeen, leikkauksen laajuudesta riippuen.

Kotona lapsi saa kävellä, mutta leikkausalueen hankautumista pitää varoa 1–2 viikon ajan. Peruskipulääkkeitä annetaan parin päivän ajan. Antibioottihoitoa ei kotona enää jatketa.

Seuranta poliklinikalla

Hoitojen jälkeen seuraamme lasta poliklinikalla. Ensimmäinen käynti on kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta ja seuraavat 1–2 vuoden välein vähintään kouluikään saakka.

Leikkausalueen tarkistuksessa katsomme, ovatko leikkaushaavat parantuneet hyvin vai onko kehittynyt fisteli eli reikä virtsaputken ja ihon välille, ja onko penis suora.

Kun lapsi pystyy pissaamaan pottaan, voimme poliklinikkakäynnin yhteydessä tehdä virtsansuihkumittauksen, jossa lapsi pissaa elektroniseen suppiloon. Näin mittaamme virtsasuihkun voimakkuutta, jonka perusteella arvioimme, onko virtsaputken sisään kehittynyt arpea.

Fisteleitä kehittyy 5–30 prosentille potilaista riippuen leikkauksen laajuudesta. Suljemme fistelin leikkauksessa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä leikkauksesta. Tällöin osastohoito kestää muutaman päivän.

Arpea virtsaputkeen kehittyy alle 10 prosentille. Tiukka arpi pitää venyttää nukutuksessa.

Sairaaloiden työnjako

Tays Keskussairaalassa leikkaamme Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Päijät-Hämeestä lähetettyjä potilaita. Myös heidän jatkoseurantansa on pääosin Taysissa.

Lievät virtsaputken alahalkiot voidaan leikata Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen keskussairaaloissa, mutta vaikeat tapaukset lähetetään Taysiin. Potilaiden seuranta leikkaushoidon jälkeen on pääasiassa omassa keskussairaalassa.

Ahdas esinahka - hoitoyksiköt

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Virtsaputken alahalkio - vastuuhenkilöt

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Vastuuhenkilöt

  • Osastonylilääkäri Tuija Lahdes-Vasama
  • Erikoislääkäri Anttila Annaleena

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Ahdas esinahka - sinua saattaisivat kiinnostaa

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Virtsaputken alahalkio - muualla verkossa

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!

Ahdas esinahka - ammattilaiselle

Muokkaus estetty käyttäjäksi tekeytyneenä!