Laskeutumaton kives
Laskeutumaton kives eli piilokives tarkoittaa, ettei kives ole laskeutunut kivespussin pohjalle 3–6 kuukauden ikään mennessä. Suomessa laskeutumaton kives todetaan noin viidellä prosentilla pojista. Yleensä epäily herää neuvolatarkastuksessa ja lapsi ohjataan edelleen lastenkirurgin vastaanotolle.
Vastaanottokäynnillä kirurgi tutkii pojan kivespussin ja nivuksen seudun. Hän arvioi, onko kyseessä todellinen laskeutumaton kives vai "pomppiva" kives.
Tutkimukset Taysissa
Vauva on tutkimuksen ajan selällään, taapero taas vanhemman sylissä alaraajat rennosti levällään. Vanhempi lapsi istuu hiukan etukumarassa polvet ja lonkat koukussa, jolloin kivesten kohottajalihakset ovat mahdollisimman rentoina. Tällöin kirurgi voi nähdä, kuinka ”pomppiva" kives voi laskeutua pussiinsa.
Lastenkirurgi etsii kivestä vetämällä kevyesti kädellä nivuksesta kivespussia kohti. Jos kives saadaan vedettyä kivespussiin, mutta karkaa heti irrotettaessa takaisin kivespussin yläpuolelle, kyseessä on laskeutumaton kives.
Jos kives pysyy edes hetken kivespussin puolella, mutta lapsen jännittäessä nousee pussin yläpuolelle, kyseessä on ”pomppiva" kives. Normaalikokoista "pomppivaa" kivestä voidaan seurata neuvolassa tai terveyskeskuksessa.
Jos kivestä ei tunnu lainkaan, teemme kivespussin sekä nivus- ja vatsaontelon alaosan ultraääni- eli kaikututkimuksen.
Leikkauspäätös
Jos laskeutumaton kives on tunnusteltavissa tai "pomppiva" kives on normaalia pienempi, asetamme potilaan päiväkirurgiseen leikkausjonoon. Jos kivestä ei tunnu lainkaan eikä kivestä löydy ultraäänelläkään tai se löytyy vatsaontelon puolelta, asetamme potilaan jonoon lastenkirurgiselle osastolle vatsaontelon tähystysleikkausta varten.
Esitietokaavake täytetään poliklinikalla ja hoitaja kertoo leikkauspäivän kulusta. Leikkauksen alaikäraja on 8–12 kuukautta.
Piilokiveksen päiväkirurginen leikkaus
Potilas on leikkauspäivänä ravinnotta ja saapuu sovittuna ajankohtana lyhki-osastolle. Ennen leikkaussaliin siirtymistä hoitaja keskustelee potilaan kanssa. Sen jälkeen lastenkirurgi tarkistaa vielä leikattavan alueen ja nukutuslääkäri arvioi potilaan voinnin ja terveydentilan.
Teemme leikkauksen lapsille ja nuorille nukutuksessa. Lyhytjälkihoitoisessa leikkauksessa vanhempi saa olla läsnä nukutettaessa. Leikkaus kestää 30–60 minuuttia.
Leikkauksessa kiveksen verisuonten lähellä olevat kireät säikeet katkaistaan nivukseen tehdyn viillon kautta. Kives viedään pussiinsa ja kiinnitetään väliseinämään kivespussiin tehdyn viillon kautta.
Lopuksi viillot suljetaan sulavilla tikeillä ja nivus puudutetaan. Sidoksia ei yleensä laiteta. Potilas herätetään ja siirretään heräämöön.
Vatsaontelon tähystysleikkaus
Potilas saapuu leikkausta edeltävänä päivänä esikäynnille poliklinikalle. Esikäynnillä hoitaja haastattelee sekä lastenkirurgi ja nukutuslääkäri tutkivat potilaan. Samalla otamme verinäytteen.
Leikkauspäivän aamuna potilas on syömättä ja juomatta ja tulee osastolle sovittuna aikana. Teemme tähystysleikkauksen nukutuksessa leikkaussalissa.
Navan alle tehdään viilto, jonka kautta tähystimellä katsotaan, onko kives vatsaontelossa. Jos kives puuttuu, mutta näkyy kiveksen verisuonitusta, on kyse kiveksen kuihtumisesta. Tällöin arpeutunut kivesjäänne poistetaan nivukseen tehdyn viillon kautta.
Jos kives löytyy vatsaontelosta, sen suonet ovat liian lyhyet, jotta kiveksen saisi vedettyä kivespussiinsa. Kireät suonet katkaistaan ja ommellaan. Kun 3–6 kuukauden kuluttua kiveksen verenkierto muuta kautta on vahvistunut, viedään kives uudessa tähystysleikkauksessa kivespussiinsa. Leikkauksessa tehdään apuviillot nivukseen ja kivespussiin.
Leikkaushaavat suljetaan sulavilla tikeillä, puudutetaan ja joko liimataan tai teipataan. Potilas siirretään heräämöön ja parin tunnin kuluttua osastolle.
Kotiutuminen
Kun lapsi herää, pyydämme vanhemman tai muun saattajan heräämöön. Kotiutuminen tapahtuu 2–3 tunnin kuluttua, kun vointi on hyvä eikä pahoinvointia, voimakasta kipua tai verenvuotoa ole.
Kotona voi liikkua voinnin mukaan. Koulusta ollaan yleensä pois 3–7 vuorokautta ja urheilukielto kestää kaksi viikkoa. Peruskipulääkkeitä annetaan usean päivän ajan.
Suihkussa voi käydä yleensä leikkausta seuraavana päivänä. Saunaan, uimaan tai kylpyyn ei saa mennä viikkoon.
Jos jotain erityistä ongelmaa ilmenee, voi kahden viikon ajan leikkauksesta soittaa suoraan lastenkirurgiselle osastolle. Tämän jälkeen otetaan ensisijaisesti yhteyttä omalle terveysasemalle.
Hoitoyksiköiden yhteystiedot
Löydät puhelinnumerot ja muut yhteystiedot hoitoyksiköiden sivuilta.
Vastuuhenkilöt
- Osastonylilääkäri Tuija Lahdes-Vasama
- Erikoislääkäri Annaleena Anttila
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi
Huomioithan, ettemme voi vastata potilasasioita koskeviin sähköpostiviesteihin.
Sinua saattaisivat kiinnostaa
Päivitetty 16.9.2026