Uniapnea

Tällä sivulla

Uniapnean oireita ovat kuorsaus, hengityskatkokset, päiväaikainen väsymys, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve ja yöhikoilu sekä muistin- ja keskittymiskyvyn häiriöt. Vaikeista oireista kärsivillä ensisijainen hoito on CPAP-laitehoito.

Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana.

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino, 50–70 prosenttia uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat, voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita.

Uniapneasta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Uniapnean tutkimukset

Uniapneataudin määritys toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa. Yleensä potilas hakeutuu oireiden vuoksi omalle sosiaali- ja terveysasemalle tai työterveyshuoltoon lääkärin vastaanotolle. Uniapneaepäilyssä lääkäri tekee lähetteen unitutkimukseen.

Unirekisteröinnin avulla saadaan tietoa muun muassa unenaikaisesta hengityksestä ja sen häiriöistä, kuorsauksesta, hengitysliikkeistä, veren happikyllästyneisyydestä, sykkeestä ja nukkumisasennosta. Useimmiten uniapneaepäilyssä tehdään niin sanottu suppea unirekisteröinti, joka ei sisällä tietoa unen rakenteesta tai univaiheista.

Uniapnean vaikeusaste määritetään AHI:n eli apnea-hypopnea-indeksin avulla, joka kertoo hengityskatkosten määrän tuntia kohden. Poikkeava tulos on yli 5 hengityskatkosta / tunti.

Uniapnean hoito

Ylipainoisilla uniapneapotilailla laihduttaminen ja painonhallinta ovat hoidon perusta. Elämäntapahoidon päävastuu on perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.

Koska rauhoittavien lääkkeiden käyttö ja alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa saattavat lisätä hengityskatkojen määrää ja kestoa, suositellaan niiden välttämistä. Myös tupakoimattomuutta suositellaan nenän limakalvoturvotuksen vähentämiseksi.

CPAP (continuous positive airway pressure) tarkoittaa ilmateissä ylläpidettävää jatkuvaa ylipainetta, joka johdetaan ylähengitysteihin maskin kautta ja jolla pidetään ylähengitystiet auki unen aikana. CPAP-hoito on uniapnean ensisijainen hoito erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavilla.

CPAP-hoito aloitetaan video-, yksilö- tai ryhmäohjauksessa.

Uniapneakiskolla voidaan hoitaa erityisesti lieväoireisesta uniapneasta kärsiviä normaalipainoisia tai lievästi ylipainoisia potilaita. Kiskohoidon kriteerit ovat BMI alle 35, omia hampaita tulee olla sekä ylä- että alaleuassa, ja nenähengittelyn tulee sujua. Ennen uniapneakiskohoidon käynnistämistä, potilaan tulee olla käynyt hammastarkastuksessa vuoden sisään ja tarvittava hammashoito tulee olla tehty. Arvio apneakiskohoidon mahdollisuudesta voidaan tehdä unipoliklinikalla tai suupoliklinikalla.

Kiskohoidon aikana uniapnean hoitovastetta seurataan perusterveydenhuollossa. Lisäksi potilaan on käytävä 1–2 vuoden välein hammastarkastuksessa, jotta mahdollinen purennan muuttuminen havaitaan ajoissa.

Jos uniapneakisko menee rikki, tulee ottaa yhteyttä Tampereen kaupungin hammashoitoon, jonka kautta järjestetään uuden kiskon valmistus.

Uniapnean jatkohoito ja seuranta

Säännöllisiä kontrollikäyntejä ei tarvita, jos CPAP-hoito sujuu hyvin eikä ajoterveys edellytä säännöllistä seurantaa. Kontrolliin pääsee tarvittaessa ammattilaisen tekemän arvion perusteella.

Jos potilas on ammattiautoilija tai potilaalla on ryhmän 2 ajolupa, kontrollit ovat vuoden välein ensisijaisesti sairaanhoitajan digikontrolleina. Pirkanmaalla asuvien ammattiautoilijoiden CPAP-hoidon aloitukset ja seuranta on keskitetty Tays Keskussairaalan unipoliklinikalle.

Hoitoyksiköt

Löydät yhteystiedot hoitoyksiköiden sivuilta.

Keuhkosairauksien vuodeosasto, Tays Keskussairaala

Unipoliklinikka, Tays Keskussairaala

Päivitetty 17.9.2026