Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Huoltaja päättää tärkeistä ja henkilökohtaisista lasta koskevista asioista, kuten

• lapsen nimi
• lapsen asuinpaikka
• lapsen kansalaisuus
• lapsen äidinkieli
• passin (ja muiden matkustusasiakirjojen) hakeminen lapselle
• pankkitilin avaaminen lapselle
• lapsen koulunkäynti
• lapsen terveydenhuoltopalvelut
• lapsen uskontokunta

Yhteishuolto: lapsen huolto voidaan uskoa vanhemmille yhteisesti

Yksinhuolto: lapsen huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmalle

Oheishuolto: lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien tai vanhemman ohella muulle henkilölle

Yhteishuolto tehtäväjakomääräyksellä: lapsen huolto voidaan uskoa vanhemmalle yhteisesti, mutta siten, että huoltajien tehtävänjaosta sovitaan erikseen.

Vanhempien erotessa ei ole automaattisesti tarvetta huoltosuhteen muuttamiselle. Erotessa kumpikin vanhempi voi pysyä tasavertaisesti lapsen huoltajina.

Huoltajan tiedonsaantioikeus

Huoltajalla on oikeus saada salassa pidettäviä tietoja lapsesta viranomaisilta. Vanhemmat voivat sopia, että tiedonsaantioikeus annetaan myös toiselle vanhemmalle, vaikka vanhemmalla ei olisikaan lapsen huoltajuutta. Tiedonsaantioikeus voidaan uskoa myös muulle henkilölle. Tiedonsaantioikeus voi olla joko rajoittamaton tai rajoitettu.

Lapsi voi asua eron jälkeen vain toisen vanhemman luona tai lapsi voi asua vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Kun lapsen asumisesta päätetään, lähtökohtana tulee olla lapsen etu, eikä esimerkiksi vanhempien taloudelliseen tilanteeseen liittyvät syyt.

Vuoroasumisessa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta molempien vanhempien luona. Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen osoite, vaikka hän asuisi yhtä laajasti kummankin vanhempansa luona. Esimerkiksi koulu ja kuljetukset järjestetään virallisen kotiosoitteen mukaan.

Yleisin vuoroasumisjärjestely on lapsen vuoroviikkoinen asuminen kummankin vanhemman luo (viikko-viikko). Vaihtoehtoija on kuitenkin muitakin ja lapsi voi viettää lyhyempiä tai pidempiä aikoja vuorotellen vanhempien luona.

Lastenvalvojan kanssa tehtävässä sopimuksessa sovitaan vuoroasumisen ehdoista.

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus, ei vanhemman:

• Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
• Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, vaikka he eivät olisikaan lapsen huoltajia.

Molempien vanhempien pitää toimia niin, että tapaamiset hoituvat turvallisesti ja sovitulla tavalla. 

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia

• lapsen viikoittaisesta tapaamisryhmästä sekä juhlapyhien ja loma-aikojen tapaamisista erikseen.
• kuluista, jotka liittyvät lapsen kulkemiseen tai kuljettamiseen vanhempien välillä

Jos on erityinen syy, vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman tapaamiset ovat:

• tuettuja tapaamisia, jolloin tapaamisessa on työntekijä läsnä tukena tai
• valvottuja tapaamisia, jolloin työntekijä seuraa tapaamisen kulkua.

Myös tapaamisiin liittyvät vaihtotilanteet voidaan järjestää valvottuina, jos siihen on erityisiä perusteita, esimerkiksi lapsen turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet.

Vanhemmat, jotka eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisista, voivat hakea apua sovittelusta. Vanhemmat voivat hakeutua joko perheasioiden sovitteluun tai tuomioistuimen huoltoriitasovitteluun. Jos sovittelusta ei ole apua erimielisyyteen, vanhemmat voivat hakea päätöstä käräjäoikeudesta.

Perheasioiden sovittelu
Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari. Häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelussa pyritään siihen, että vanhemmat sopivat lapsen asioista vapaaehtoisesti.

Päätös tuomioistuimesta
Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen asioista sovittelussa, he voivat hakea päätöstä tuomioistuimelta.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, asia voidaan ratkaista vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi pyytää hyvinvointialueelta olosuhdeselvityksen. Selvitys laaditaan ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä.

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tuomioistuimelle ammatilliseen asiantuntemukseen perustuva kokonaiskuva perheen tilanteesta. Selvityksen sisältö määräytyy vanhempien hakemuksen ja tuomioistuimen toimeksiannon perusteella.

Selvityksen tekijät ovat asiakkaisiin ovat asiakkaisiin yhteydessä, kun selvitystyö jatkuu. Kaikki hyvinvointialueen olosuhdeselvitykset hoidetaan keskitetysti Tampereen toimipisteessä.

Valvotussa vaihdossa valvoja saattaa lapsen vanhemmalta toiselle.

Varsinainen tapaaminen on normaalisti tapaavan vanhemman kotioloissa.

Tuetuissa tapaamisissa valvoja tukee lasta ja vanhempaa ja seuraa tapaamisen kulkua.

Valvottu tapaaminen on viimeinen vaihtoehto silloin, kun tapaaminen ei onnistu muulla tavalla. Valvotussa tapaamisessa valvoja on paikalla koko ajan. Valvoja huolehtii, että tapaaminen sujuu turvallisesti. Hän voi auttaa, jos tilanne vaatii sitä.

Tapaamisten valvonnalla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja vanhemman yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan. Tämän vuoksi valvotut tapaamiset ovat viimesijainen vaihtoehto.

Valvotuissa tapaamisissa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja vanhempaan.