Lapsen elatus

Molempien vanhempien pitää vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi maksaa yleensä kuukausittain elatusapua.

Elatusavun määrä riippuu tilanteesta. Vanhemmat voivat sopia siitä yhdessä tai lastenvalvojan luona. Vain lastenvalvojan vahvistama sopimus oikeuttaa elatustukeen ja on ulosottokelpoinen.

Vanhempien maksukyky vaikuttaa elatusavun määrään

Elatusavusta neuvoteltaessa kartoitetaan kummankin vanhemman elatuskyky ja lapsen elatuksen tarve.

Jos vanhemmat haluavat, voidaan elatusavun suuruuden arvioimisessa hyödyntää Oikeusministeriön ohjetta ja elatuslaskelmaa. Jos elatusavun määrästä laaditaan laskelma, pitää vanhemmilla olla mukanaan tositteet tuloistaan ja asumismenoistaan sekä lapsen kuluista, kun he asioivat lastenvalvojan luona.

Vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Vaikka elatusavun määrä olisi päätetty tuomioistuimessa, sitä on mahdollista muuttaa myöhemmin myös vanhempien välisellä sopimuksella.

Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona.

Lapsen vuoroasuminen ei automaattisesti tarkoita, että elatusapua ei maksettaisi, ja elatusapu on mahdollista vahvistaa kummalle tahansa vuoroasuvan lapsen vanhemmista. Se kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla, ei ratkaise asiaa.

Elatusavusta sovittaessa huomioidaan kummankin vanhemman elatuskyky sekä se, miten lapsen muut kuin päivittäiset kulut jakautuvat.

Vanhemmat voivat olla velvollisia maksamaan lapselle koulutusvustusta myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta.

Koulutusavustusta voidaan määrätä, jos se on olosuhteisiin nähden kohtuullista. Koulutusavustusta harkittaessa arvioidaan koulutuksen kesto ja kustannukset sekä se, voiko nuori opintojen päätyttyä maksaa kulunsa omilla tuloillaan.

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen lapsen täysi-ikäisyyttä, lähivanhempi toimii edustajana ja hoitaa hakemisen.

Täysi-ikäinen lapsi hakee koulutusavustusta itse ja voi vaatia koulutusavustusta kummalta tahansa vanhemmalta.

Lapsi voi saada Kelan elatustukea,

  • elatusvelvollinen ei maksa elatusapua.
  • elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen heikon elatuskyvyn takia tai
  • llapselle ei ole vahvistettu toista vanhempaa.

Elatustukea voidaan maksaa vain, jos lapsella on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Vanhemmilla on alaikäisen lapsen elatusvelvollisuus myös silloin, kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle.

Elatusavun määrästä 40 prosenttia varataan lapsen itsenäistymisvaroihin. Näitä varoja käytetään, kun lapsi siirtyy itsenäiseen elämään sijoituksen päätyttyä.

Sijoitettuna olevalle lapselle määrätään edunvalvojan sijainen. Sijainen allekirjoittaa elatussopimuksen lapsen edustajana. Jos sopimukseen ei päästä, vanhempaa vastaan voidaan nostaa elatusapukanne.

Elatusapua tarkistetaan vuosittain indeksillä. Indeksitarkistus tarkoittaa lakisääteistä muutosta, joka voi joko nostaa tai laskea maksettavan elatusavun määrää.

Elatusapu laskee 1.1.2026 alkaen -0,21 %.

Elatusvelvollisen vanhemman pitää huomioida tämä muutos omassa maksussaan.

Indeksikorotus tai -alennus merkitään alkuperäiseen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen elatusavusta.

Jos lapsen elatusapu maksetaan Kelan elatustukena, Kela huomioi indeksimuutoksen automaattisesti maksussa.

Voit pyytää perheoikeudellisten palvelujen toimistoa merkitsemään indeksin sopimukseesi. Lähetä alkuperäinen elatussopimus postitse osoitteeseen:
Perheoikeudelliset palvelut
Hatanpäänkatu 3 F
33900 Tampere

Liitä mukaan saatekirje, jossa pyydät indeksin merkitsemistä. Kerro myös oma puhelinnumerosi ja osoite, johon alkuperäinen sopimus palautetaan.

Päivitetty 27.5.2026