Energiajuomat

Energiajuomat ovat kofeiinia sisältäviä juomia, joihin on usein lisätty esimerkiksi vitamiineja, aminohappoja ja kasviuutteita. Tuotteiden pakkauksissa ja markkinoinnissa korostetaan usein näitä lisättyjä ainesosia, mutta energiajuomien piristävä vaikutus ja monet tunnetut haitat liittyvät ennen kaikkea kofeiiniin. Energiajuomien muiden ainesosien ja niiden yhdistelmien vaikutuksista ei ole kattavasti tutkimustietoa. Energiajuomat voidaan makeuttaa sokerilla, makeutusaineilla tai näiden yhdistelmällä. Sokerittomuus ei kuitenkaan poista kofeiiniin tai juoman happamuuteen liittyviä haittoja.

Videolla Jerkku kertoo, miten pitkäaikainen energiajuomien käyttö on vaikuttanut hänen suun terveyteensä.

Video on tuotettu Yhteisövaikuttavuuden voimalla: Perheiden elintapaohjauksen polku Pirkanmaalla -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomi liikkeelle -ohjelma ja Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi -ohjelma.

Energiajuomat kuormittavat hampaita enemmän kuin kahvi

Vaikka kahvi ja energiajuomat sisältävät molemmat kofeiinia, ne eivät suun terveyden kannalta ole samanlaisia juomia. Musta kahvi ei ole yhtä hapan kuin energiajuomat, eikä se siksi aiheuta vastaavaa hammaskiilteen kulumisriskiä.

Energiajuomat sisältävät usein runsaasti sokeria, mikä lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Lisäksi niiden sisältämät hapot, kuten sitruunahappo, voivat kuluttaa hammaskiillettä. Tämän vuoksi myös sokerittomat energiajuomat voivat olla haitallisia hampaille ja lisätä hammaseroosion riskiä.

Happamat juomat aiheuttavat pysyviä vaurioita

Happamien juomien, kuten energiajuomien, käyttö on yksi lasten ja nuorten hammaseroosion merkittävimmistä riskitekijöistä. Hammaseroosio tarkoittaa hampaiden kovakudosten kulumista happojen vaikutuksesta. Kuluminen tapahtuu kemiallisen liukenemisen seurauksena, ja syntyneet vauriot ovat pysyviä.

Erityisen haitallisia happamat ja sokeriset juomat ovat alle 15-vuotiaille, sillä heidän hampaansa ovat vielä kehitysvaiheessa. Tutkimusten mukaan yli puolella 15-vuotiaista nuorista on todettu vähintään kohtalaista eroosiivista hammaskiilteen kulumista.

Juomatavoilla on merkitystä

Hampaiden kannalta ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä juodaan, vaan myös se, miten juomia käytetään. Energiajuoman hidas siemailu pitää suun happamana pitkään ja altistaa hampaat toistuville happohyökkäyksille. Mitä pidempään hampaat ovat kosketuksissa happojen kanssa, sitä suurempi on hammaskiilteen kulumisriski.

Ennaltaehkäisy suojaa hampaita tehokkaimmin

Hammaseroosion tärkein ja tehokkain hoitomuoto on ennaltaehkäisy. Riskiä voidaan pienentää:

• vähentämällä energiajuomien ja muiden happamien juomien käyttöä
• nauttimalla happamat juomat mieluummin aterioiden yhteydessä kuin niiden välillä
• välttämällä juomien pitkäaikaista siemailua
• suosimalla vettä janojuomana
• harjaamalla hampaat pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla vähintään kaksi kertaa päivässä, mutta ei kuitenkaan heti happamien juomien tai ruokien nauttimisen jälkeen
• käyttämällä ksylitolituotteita ruokailujen jälkeen.

Tietoisuuden lisääminen hammaseroosiosta on erityisen tärkeää nuorten keskuudessa. Eroosion vaurioittama hammaskudos ei uusiudu, joten vaurioiden ennaltaehkäisy on paras tapa suojata suun terveyttä pitkällä aikavälillä.

Energiajuomat, kofeiini ja jaksaminen

Energiajuomien piristävä vaikutus perustuu pääasiassa kofeiiniin. Kofeiini voi hetkellisesti lisätä vireyttä, mutta se ei korvaa unta eikä palautumista.

Energiajuomia juodaan myös ilta-aikaan. Kofeiini voi tällöin vaikeuttaa nukahtamista, lyhentää unen kestoa ja heikentää unen laatua. Jos väsymystä paikataan seuraavana päivänä uudella energiajuomalla, voi syntyä kierre, jossa kofeiini heikentää unta ja riittämätön uni lisää tarvetta käyttää kofeiinia.

Lasten ja nuorten energiajuomien käyttöön on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa:

• unihäiriöitä
• verenpaineen nousua
• sykkeen muutoksia ja sydämentykytystä
• päänsärkyä
• vatsakipuja
• stressiä
• erilaisia psyykkisiä oireita
• heikentynyttä koettua terveyttä.

Unihäiriöt voivat puolestaan vaikeuttaa keskittymistä ja oppimista. Energiajuomien käytön on havaittu olevan yhteydessä myös heikompaan koulumenestykseen ja terveyden lukutaitoon. Yhteys ei kuitenkaan yksin osoita, että energiajuomat olisivat näiden ongelmien ainoa tai suora syy.

Säännöllisessä käytössä elimistö voi tottua kofeiiniin, jolloin saman vaikutuksen saamiseksi tarvitaan aiempaa suurempi määrä. Käytön vähentäminen tai lopettaminen voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, väsymystä ja ärtyneisyyttä.

Kofeiini vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin

Kofeiinin vaikutuksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua. Perimä vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti kofeiini poistuu elimistöstä. Joillakin kofeiini hajoaa hitaammin, jolloin sen vaikutukset kestävät pidempään ja haittoja voi ilmetä pienemmilläkin määrillä.

Sama energiajuoma voi siksi aiheuttaa yhdelle vain vähän havaittavia vaikutuksia ja toiselle esimerkiksi univaikeuksia, levottomuutta, sydämentykytystä tai päänsärkyä. Myös käyttöajankohdalla on merkitystä. Ilta-aikaan nautittu kofeiini voi vaikuttaa uneen vielä silloin, kun piristävä vaikutus ei enää tunnu selvästi.

Energiajuoma ei korvaa ruokaa

Energiajuomien käyttö voi heikentää ruokavalion laatua, jos niillä korvataan esimerkiksi aamupalaa, koululounasta tai välipalaa. Tutkimuksissa energiajuomien säännöllinen käyttö on ollut yhteydessä myös aamupalan väliin jättämiseen. Nuori tarvitsee kasvun, oppimisen, palautumisen ja jaksamisen tueksi säännöllisiä aterioita sekä monipuolista ruokaa.

Energiajuomat voivat olla makeutettuja sokerilla, makeutusaineilla tai näiden yhdistelmällä. Sokerilla makeutettu puolen litran energiajuomatölkki voi sisältää niin paljon sokeria, että 11–17-vuotiaille suositeltu vapaan sokerin päivittäinen enimmäismäärä täyttyy tai ylittyy jo yhdestä juomasta.

Pitkän koulupäivän, opiskelun tai harrastuksen aikaista jaksamista tukevat paremmin riittävä uni, säännöllinen syöminen, sopivat välipalat ja vesi janojuomana.

Energiajuomien käyttö on lisääntynyt

Energiajuomien käyttö on yleistä nuorten keskuudessa. THL:n Nuorten ravitsemustutkimuksessa 67 prosenttia 12–20-vuotiaista kertoi käyttävänsä energiajuomia ainakin joskus ja 42 prosenttia vähintään kerran viikossa. Energiajuomia käytti 3–5 kertaa viikossa 15 prosenttia ja vähintään kuutena päivänä viikossa 6 prosenttia nuorista. Myös kouluterveyskyselyn mukaan energiajuomien säännöllinen käyttö on lisääntynyt yläkoululaisilla vuosina 2015–2025. Kasvu on ollut erityisen voimakasta tytöillä.

Säännöllisessä käytössä on huomattavia eroja kouluasteiden välillä. Nuorten ravitsemustutkimuksessa energiajuomia käytti vähintään kerran viikossa 37 prosenttia peruskoululaisista, 45 prosenttia lukiolaisista ja 69 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista.

Energiajuomia käytetään usein vireystilan kohentamiseen. Valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös kaveripiiri, markkinointi, sosiaalinen media ja se, miten energiajuomiin nuoren lähiympäristössä suhtaudutaan. Jos käyttö on kaveriporukassa tavallista, siitä voi olla vaikea kieltäytyä, vaikka nuori tunnistaisi itsellään haittoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, ettei energiajuomia myytäisi alle 15-vuotiaille.