Raskaana oleva työntekijä ja infektiot
Tällä sivulla
Tässä ohjeessa kerrotaan infektioista, jotka aiheuttavat erityisiä toimia tai järjestelyjä raskaana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän kohdalla tai infektiolla on merkitystä raskauden kulun kannalta. Jokaisen potilaan hoidossa noudatetaan aina tavanomaisia varotoimia. Niiden mikrobien osalta, joita ei tässä ohjeessa erikseen mainita, noudatetaan ohjeita, jotka löytyvät ohjeista taudinaiheuttajan tai potilasryhmän mukaan aakkosittain.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tarvitsemista rokotuksista huolehtii työterveyshuolto. Rokotussuoja tarkistetaan jo ennen töiden aloittamista. Mikäli työhön tuleva henkilö on raskaana, eikä tiedä onko sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, eikä tiedä rokotussuojaansa, hän voi tulla työhön mutta hän ei voi hoitaa ko, potilaita. Hänestä tulisi tutkia tuhkarokko- ja/tai vesirokkovasta-aineet. Jos ne ovat negatiiviset, rokotussuoja näiden elävien rokotteiden osalta huolehditaan kuntoon raskauden jälkeen. Raskaana olevalle voi antaa hepatiittirokotteen, hinkuyskärokotteen ja influenssarokotteen kuten muillekin työntekijöille.
Listeria
Ei tartuntariskiä potilaasta. Listeria tarttuu kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä.
Parvorokko
Parvorokon ihottumavaiheessa viruksen erittyminen on yleensä lakannut eikä potilas enää ole tartuttava. Työntekijään ei kohdistu erityistä tartuntariskiä parvorokkoa sairastavasta potilaasta, kun noudatetaan tavanomaisia varotoimia. Sairastettu parvorokko jättää immuniteetin, eikä uusi tartunta enää ole riski raskauden aikana.
Jos parvovirusinfektiota sairastava tai parvovirustartunnalle altistunut potilas on hoidossa jo ennen ihottumavaihetta, tartunta hengitystie-eritteiden välityksellä on mahdollinen. Potilas hoidetaan pisaravarotoimin. Raskaana olevan työntekijän, joka ei tiedä sairastaneensa parvorokkoa, on kuitenkin hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää tartuttavan parvovirusinfektiota sairastavan potilaan hoitoon osallistumista. Jos raskaana oleva työntekijä on altistunut parvovirusinfektiolle, hän ottaa yhteyttä äitiysneuvolaan, jossa harkitaan jatkotutkimusten tarve.
Sytomegalovirus
Virustartunta on suurimmalla osalla oireeton. Noin 70 % aikuisista on saanut sytomegalovirustartunnan eli kantaa virusta elimistössään. Oireisena tauti voi olla esimerkiksi mononukleoosi tai immuunipuutteisen potilaan kuume, jonka syynä on sytomegalovirusreaktivaatio. Terveetkin sytomegaloviruksen kantajat erittävät virusta aika ajoin eritteisiin. Sytomegalovirusinfektiolta suojaudutaan tavanomaisilla varotoimilla eli hyvällä käsihygienialla ja eritekontaktin välttämisellä.
Toksoplasma
Ei tartuntariskiä potilaasta. Tartunta tapahtuu toksoplasmaa sisältävästä kissan ulosteesta, maaperästä tai kontaminoituneesta elintarvikkeesta.
Tuberkuloosi
Raskaana olevaa työntekijää ei suositella sijoitettavaksi töihin tuberkuloosinäytteitä käsittelevään laboratorioon tai obduktiotoimintaan, jossa tutkitaan vainajia, joilla on todettu tai epäilty tuberkuloosia (katso tarkemmin linkki lopussa olevaan Työterveyslaitoksen ohjeeseen). Tartuttavaa tuberkuloosipotilasta hoidetaan aina ilmavarotoimin.
Tuhkarokko
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut tuhkarokon tai hän on saanut kaksi MPR-rokotusta. Tuhkarokkopotilasta hoidetaan aina ilmavarotoimin. Katso lisää Tuhkarokko-ohjeesta.
Raskaana olevan työntekijän, joka ei ole sairastanut tuhkarokkoa eikä ole saanut kahta MPR-rokotusta, ei tule osallistua tuhkarokkopotilaan hoitoon.
Jos raskaana oleva, ei-immuuni työntekijä on altistunut tuhkarokolle, suositellaan immunoglobuliiniprofylaksiaa. Profylaksia on tehokkain 72 tunnin sisällä altistuksesta annettuna, mutta se voidaan antaa aina seitsemän vuorokautta altistuksesta asti. Tuhkarokkovasta-aineet kannattaa ottaa ennen immunoglobuliiniprofylaksian antamista. Vastaus tulee yleensä niin hitaasti, ettei sen perusteella pysty päättämään immunoglobuliiniprofylaksian tarpeesta. Sen perusteella kuitenkin voidaan ei-immuuni työntekijä ohjata MPR-rokotukseen työterveyshuoltoon raskauden jälkeen.
Vesirokko ja vyöruusu
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut vesirokon tai hän on saanut kaksi vesirokkorokotusta. Vesirokkoa ja yleistynyttä vyöruusua sairastavaa potilasta hoidetaan aina ilmavarotoimin. Vesirokko ja vyöruusu.
Raskaana olevan työntekijän, joka ei ole sairastanut vesirokkoa ja eikä ole saanut kahta vesirokkorokotusta, ei tule osallistua vesirokkoa tai yleistynyttä vyöruusua sairastavan potilaan hoitoon.
Ohjeet altistumistilanteisiin ovat ohjeessa Vesirokko ja vyöruusu.
Vihurirokko
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut vihurirokon tai hän on saanut kaksi MPR-rokotusta.
Raskaana olevan työntekijän, joka ei ole sairastanut vihurirokkoa eikä ole saanut kahta MPR- rokotusta ei tule osallistua vihurirokkopotilaan hoitoon.
Kirjallisuutta
Turvallinen työskentely raskauden ja imetyksen aikana (Artikkeli Duodecim)
Raskaus ja työn altisteet (Työterveyslaitos)
Päivitetty 20.10.2026