THL:n Jarno Karjalainen esitteli tilaisuuden alussa työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen uudistamista valmistelleen alatyöryhmän ehdotuksia. Työryhmää ehdottaa nykyisiä palveluita kuten sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävää toimintaa yhdistettäväksi yhdeksi sosiaalihuollon toimintakykyä ja osallisuutta edistäväksi palveluksi. Olennaista on, että kyse ei olisi velvoittavasta palvelusta, vaan tuesta, jonka tavoitteena on vahvistaa elämänhallintaa, osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. Keskustelussa muistutettiin siitä, että sosiaalinen kuntoutus ei toimi tyhjiössä. Terveyspalveluilla on iso merkitys toimintakyvyn kannalta, ja toimeentulo vaikuttaa suoraan siihen, millaisissa olosuhteissa ihmiset elävät.
Karjalainen käsitteli toisessa puheenvuorossaan sosiaalihuollon työllistymistä edistävien palveluiden nykytilaa. Nykytilaselvityksen mukaan vain pieni osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on työkykyisiä tai toimintakyvyltään sellaisia, että ensisijaiset julkiset työvoimapalvelut ovat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa nähden riittäviä ja sopivia.
Työ- ja elinkeinoministeriön Hanna Liski-Wallentowitz avasi työvoimapalveluiden kehittämistä kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä koskevan arviomuistion ja siihen annetun lausuntopalautteen kautta. Uutta työvoimapalvelua ei esitetty, mutta kehittämistarpeita tunnistettiin useita. Työvoimaviranomaiset eivät pääsääntöisesti tunnistaneet tarvetta uudelle palvelulle, jos sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan tarjota riittävästi. Osa järjestöistä kannatti uuden palvelun kehittämistä. Hyvinvointialueet eivät ottaneet asiaan selkeää kantaa. Jatkovalmistelussa tarkastellaan muun muassa mahdollista tukea kolmatta sektoria haastavassa työmarkkina-asemassa olevien kanssa työskentelyssä.
Paneelikeskustelussa keskustelemassa olivat aikuissosiaalityön päällikkö Julia Wennonen Helsingin kaupungilta, yliopistonlehtori Jari Lindh Lapin yliopistosta, työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta sekä palvelujohtaja Jutta Paavola Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Paneelikeskustelussa pohdittiin palveluiden sisältöä, järjestämistapoja, rakenteita, palvelujärjestelmämme toimintologiikoita ja arvostuksen kohteita. Keskeiseksi kysymykseksi rakentui, keitä yhteiskunnassamme halutaan pitää mukana ja millaisin ehdoin. Samalla haastetuksi tuli keskittyminen palveluiden järjestämisen tapaan: tämän sijaan keskeisemmäksi hahmotettiin tarve asenteiden muutokselle ja erityisesti sille, vahvistavatko palvelut tosiasiassa ihmisten mahdollisuuksia kiinnittyä yhteiskuntaan ja yhteisöihinsä.
Keskustelussa todettiin tarve siirtää katsetta sosiaalipalveluista kohti sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta. Paneelikeskustelussa analysoitiin, kuinka vahvasti toimintaamme ohjaa objektiiviseksi ajateltujen mittareiden kuten diagnoosien ja talouslukujen arvostus sekä asiakkaan tukeminen lainsäädännön rajat edellä. Keskustelussa peräänkuulutettiin toisenlaista lähestymistapaa: sosiaalisesti joustavaa harkintavaltaa ja rohkeutta heittäytyä asiakkaan puolelle.
Seuraavat sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnalliset aamukahvit järjestetään 5.6.2026 klo 8.30–10.30. Kalenterikutsun pääset tilaamaan THL:n sivuilta : https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/2026-06-05/valtakunnalliset-sosiaalisen-kuntoutuksen-aamukahvit