Mitä nepsy-vaikeudet tarkoittavat?

Mitä sinun olisi hyvä tietää, kun kuulet sanan nepsy?

Nepsy eli neuropsykiatrinen tulee sanoista neuro ja psykiatrinen.

Neurolla viitataan tässä yhteydessä aivotoiminnan rakenteelliseen tai toiminnalliseen poikkeavuuteen.

Psykiatrinen viittaa siihen, miten aivotoiminnan poikkeavuus vaikuttaa mieleen, ajatteluun sekä tunteisiin ja siihen, miten se näkyy käyttäytymisessä.

Neuropsykiatriset vaikeudet vaikuttavat muun muassa

  • sosiaaliseen vuorovaikutukseen
  • kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään
  • tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn
  • oman toiminnan ohjaamiseen

Oireet ovat yksilöllisiä ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Oireet saattavat iän myötä muuttaa muotoaan.

Vaikeuksien ja oireiden ymmärtämisen rinnalla on aina tärkeä kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin ja auttaa lasta niiden tunnistamisessa. Vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä lapsen yksilölliset tarpeet huomioivat tukikeinot auttavat lasta onnistumaan arjen haasteissa.

Lapsen vahvuuksina voivat olla esimerkiksi idearikkaus, luovuus ja kyky keskittyä pitkäjänteisesti itseä kiinnostavaan asiaan. Aikuisen tehtävä on pitää yllä toiveikkuutta.

Yksi keskeisimmistä teemoista kun puhutaan nepsystä, on ymmärtää hermoston kuormittumisen merkitys. Kuormittumista aiheutuu usein erilaisista asioista ja tilanteista - nepsypiirteinen aistii ja kokee maailmaan eri tavoin kuin neurotyypilliset ihmiset.

Usein lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla kuormittavia tekijöitä, taitopuutteita sekä neuropsykiatrisia vaikeuksia. On tärkeä nähdä lapsen käytöksen taakse ja myös tiedostaa neuropsykiatriset taustatekijät.

Miten voimme varmistua, että lapsen toimintakyky pysyy riittävänä eikä lapsi ole liian kuormittunut? Mikä mahdollisesti heikentää lapsen toimintakykyä? Miten aikuisena voin tukea lasta näissä tilanteissa?

On myös tärkeää muistaa, että vaikka käyttäytymisen haasteet näyttäytyisivät neuropsykiatrisilta vaikeuksilta, taustalla voi olla myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi:

  • Terveystottumukset (päivärytmi, nukkuminen, ruokailutottumukset, ruutuaika, liikunta, päihteet)
  • Oppimisvaikeudet, puheen- ja kielenkehityksen sekä motoriikan vaikeudet
  • Kasvatuskäytännöt, perhetilanne (perheen sisäiset stressitekijät, päihteet), perheen elintavat
  • Temperamentti, käytöshäiriöt, traumaattiset kokemukset, mielialaoireilu
  • Päiväkotiryhmän ja luokan tilanne, kaverisuhteet, kiusaamiskokemukset

Lasten neuropsykiatriset (nepsy) häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Sanaa kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö käytetään silloin, kun lääkäri on asettanut diagnoosin, mutta muulloin käytetään vaikeudet-sanaa.

Nykyisin kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä käytetään myös nimitystä neurokehitykselliset häiriöt. Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Kullakin häiriöllä on omat tyypilliset ilmenemismuotonsa ja lisäksi voi olla piirteitä useasta neurokirjon häiriöstä.

Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.

Lasten kehitystahti eri taitojen osalta on hyvin yksilöllisiä ja kehitykselliset erot lasten välillä voivat olla suuriakin. Tämän vuoksi pääsääntöisesti ei suosita pienten lasten kohdalla neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointia.

Nepsy-piirteisestä lapsesta puhuttaessa saatetaan arkikielessä käyttää myös nepsy-lapsi sanaa. Tällä ei tule kuitenkaan tarkoittaa sitä, että lasta määritetään vaikeuksien tai diagnoosin mukaan. Jos käytät nepsy-lapsi sanaa, tulisi sanaa käyttää siinä tarkoituksessa, että se auttaa ympäristöä huomioimaan lapsen kyvyt ja vahvuudet sekä vaikeudet arjessa. Näiden huomioiden pohjalta on mahdollisuus antaa lapselle hänen tarpeidensa mukaista tukea.

Lasta itseään puhuteltaessa ei ole sopivaa käyttää nepsy-etuliitettä.

On sitten kyse lievistä vaikeuksista tai diagnoosiin johtavista häiriöistä, niin tukikeinot tulee aloittaa heti, kun huomataan lapsen tuen tarve. On hyvä huomioida, että sivustolla esitellyistä tukikeinoista hyötyvät kaikki lapset.

Miten nepsy-vaikeudet voivat näkyä arjessa?

Onko lapseni erilainen - erityisen vaativa? Miksi meidän arki on niin hankalaa? Kaikki aika menee sähläämiseen. Lapsi juoksentelee ja sinkoilee paikasta toiseen, on ylivilkas ja levoton. Miten kyläilyt voi olla niin vaikeita? Joka juttuun menee niin paljon aikaa.
Miten muut selviytyvät lasten kanssa ajoissa päiväkotiin ja kouluun? Kuinka aamut saisi sujumaan? Miksi kaverisuhteet ei onnistu? Miksi lapseni ei opi? Asioita joutuu toistamaan aina uudelleen. Tuntuu, ettei hän muista mitään. Kuinka saan lapseni tekemään kotitöitä ja läksyjä? Miksi tuntuu että olen epäonnistunut kasvattajana - En meinaa jaksaa.

Kyse voi olla siitä, että lapsellasi tai nuorellasi on neuropsykiatrisia vaikeuksia, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta.

Nepsy-vaikeudet vaikuttavat mieleen, ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Oireet alkavat tavallisesti jo ennen kouluikää ja jatkuvat jossain muodossa koko elämän ajan.

Jos lapsella on neuropsykiatrisia vaikeuksia, eikä hän saa tarvitsemaansa tukea, lapsen käyttäytyminen näyttää ja tuntuu usein kaoottiselta, mielivaltaiselta ja epäjohdonmukaiselta. Koemme avuttomuutta ja keinottomuutta, kuinka auttaa lasta käyttäytymisen säätelyssä. On hyvä pitää mielessä mahdollisesti käyttäytymisen taustalla vaikuttavat neuropsykiatriset vaikeudet.

Katso video, miten voit ymmärtää nepsy-piirteisen lapsen käyttäytymistä:

Asenne on kaiken perusta

Jotta tukikeinot auttaisivat parhaalla mahdollisella tavalla, kiinnitä huomio asenteeseesi. Myönteinen ja ymmärtäväinen asenne on kaiken perusta.

  • Lähtökohtana on ajatus, että lapsi ei tahallaan käyttäydy huonosti.
  • Halu ymmärtää lasta, vaikka hänen ajatuksensa sekä käytöksensä ihmetyttää tai joskus jopa ärsyttää. Epävarmuuden sietäminen.
  • Olla kiinnostunut siitä, miten eri tavalla lapsi voi nähdä erilaisia tilanteita. Olla valmis haastamaan itseä miettimään poikkeaviakin ratkaisuja ja toimimaan ei niin tavanomaisten vaihtoehtojen mukaan. Voisiko asian tehdä toisin kuin "aina on tehty"?
  • Halu luoda toivoa, että asiat järjestyvät haasteista huolimatta. Tilanteen selvittelyn sekä erilaisten tukikeinojen käytön myötä luodaan lapselle kokemus, että häntä autetaan. Tämän lisäksi on tärkeä kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin. Kun lapsi on itse oppinut tunnistamaan vahvuutensa, hänellä on mahdollisuus käyttää niitä voimavaranaan.

Perustietokoulutuksesta saat lisätietoa ja eväitä arkeen

Haluaisitko kuulla lisää nepsy-piirteisen lapsen käyttäytymisestä? Ilmoittaudu nepsy-perustietokoulutukseen, jossa opit

  • tunnistamaan nepsy-piirteitä
  • näkemään lapsen käytöksen taakse
  • tarkastelemaan omaa toimintaasi suhteessa lapsen käytökseen
  • saat keinoja arjen tilanteisiin.

Päivitetty 6.5.2026