Elinympäristömme ei aina tue terveyttä edistävien valintojen tekemistä
Lapsuudenaikainen ylipaino on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja siitä on muodostunut vakava kansanterveydellinen haaste (1). Runsasenergisten ja ravintoarvoltaan heikompien tuotteiden helppo saatavuus ja markkinointi sekä fyysisesti passiivinen elämäntyyli ohjaavat lapsia ja nuoria valintoihin, jotka eivät tue terveyttä (2). Vaikka ympäristön muutoksella on merkittävä rooli kehityksessä, perhe ja erityisesti huoltajat ovat edelleen keskeisessä asemassa lasten terveyttä edistävien elämäntapojen tukemisessa (1).
Hankkeella tuetaan perheiden terveyttä edistäviä elintapoja
Yhteisövaikuttavuuden voimalla -hankkeen tavoitteena on edistää perheiden terveyttä edistäviä elintapoja sekä ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta lisäämällä tietoa, osaamista ja verkostoyhteistyötä.
Lähtökohtana on ajatus siitä, että perheiden arjen valintoihin vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät ja toimijat. Kestäviä muutoksia syntyy, kun lähdetään aidosti ymmärtämään tilannetta perheiden näkökulmasta ja eri sektorit toimivat määrätietoisesti yhteisten tavoitteiden eteen.
Sosiaalinen markkinointi tuo kohderyhmän äänen toimenpiteiden lähtökohdaksi
Hankkeen viitekehyksenä toimivat yhteisövaikuttavuuden (3) ja sosiaalisen markkinoinnin periaatteet (4). Sosiaalista markkinointia on hyödynnetty menestyksekkäästi laajojen, monisidosryhmäisten kokonaisuuksien suunnittelussa ylipainon ehkäisyssä (5,6).
Keskeistä on kohderyhmän ymmärtäminen: lasten ja huoltajien ääni tuodaan esiin, ja ratkaisuja kehitetään yhdessä heidän kanssaan. Tässä hankkeessa tämä tarkoittaa lasten ja huoltajien näkökulman nostamista toiminnan keskiöön sekä arkeen vaikuttavien rakenteiden, toimintatapojen ja ympäristöjen kehittämistä.
Lähestymistapa on ratkaisukeskeinen: huomio kohdistuu erityisesti lasten ja huoltajien esittämiin ideoihin sekä niihin tekijöihin, jotka joko tukevat tai estävät liikkumista ja tasapainoista syömistä.
Lapsilla on paljon sanottavaa
Alkuvuoden aikana tutkimustiimi sai vierailla kuuden mukana olevan Pirkanmaalaisen kunnan eli Akaan, Mänttä‑Vilppulan, Oriveden, Punkalaitumen, Pälkäneen ja Ruoveden kouluissa. Vierailujen aikana käytiin mahtavia keskusteluja liikkumisesta ja terveellisestä syömisestä. Keskusteluihin osallistui 161 nelosluokkalaista.
Lisäksi ajatuksia kerättiin muilta oppilailta laadullisella kyselyllä: 1–3-luokkia oli tutkimuksessa mukana 21, joiden oppilailta saatiin yhteisiä näkemyksiä, ja 175 oppilasta 5–6-luokilta vastasivat kyselyyn itsenäisesti.
Lapsilla oli paljon ideoita ja sanottavaa ja he osallistuivat todella innokkaasti. Tämä muistuttaa, että lapset haluavat ja osaavat ottaa kantaa heitä koskeviin teemoihin.
Lasten näkemyksiä liikkumisesta ja terveellisestä syömisestä avataan tarkemmin tulevissa artikkeleissa, jotka julkaistaan viikolla 19 ja 20.
Myös huoltajilla runsaasti ajatuksia ja ideoita lasten arjen tukemiseen
Huoltajien ajatuksia kerättiin sekä kyselytutkimuksella että haastatteluilla. Huoltajien liikkumista koskevaan kyselyyn vastasi 166 ja ravitsemusta koskevaan kyselyyn 171. Laaja kysely sisälsi asteikollisia sekä avoimia kysymyksiä, joihin huoltajat vastasivat perusteellisesti ja toivat esiin runsaasti konkreettisia ideoita. Lisäksi 19 huoltajaa antoi aikaansa noin kahden tunnin mittaisiin haastatteluihin, joiden avulla syvennettiin ymmärrystä teemasta. Tämä kertoo, että myös huoltajilla on paljon sanottavaa, kun vaan muistetaan kysyä.
Näitä tuloksia käsitellään tarkemmin tulevassa artikkelissa, joka julkaistaan viikolla 21.
Pienissä kunnissa on yllättävän paljon toimijoita, jotka liittyvät lasten liikkumiseen ja tasapainoiseen syömiseen
Hankkeessa toteutettiin myös sidosryhmäkartoitus jokaisessa mukana olevassa kunnassa. Kartoitus paljasti, että lasten liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyviä toimijoita on huomattavan paljon. Ravitsemuksen osalta keskeisiksi nousivat ravitsemuspalveluiden lisäksi esimerkiksi kauppiaat sekä paikalliset lounaspaikat. Liikkumisen osalta tunnistettiin urheiluseurojen lisäksi monia muita toimijoita, joilla on potentiaalia tukea lasten aktiivisuutta. Myös viestinnällisten kumppaneiden rooli nähtiin tärkeänä.
Kartoitusten tuloksista kerrotaan lisää myöhemmin julkaistavassa artikkelissa.
Työ jatkuu kunnissa
Hankkeen ensimmäinen vaihe on päättymässä, ja aineistoista kootut toimenpide-ehdotukset on toimitettu mukana oleville kunnille. Seuraavaksi kunnissa tehdään päätöksiä siitä, mihin toimenpiteisiin lähdetään. On kiinnostavaa nähdä, millaisia ratkaisuja kunnissa valitaan ja miten niitä viedään käytäntöön. Kunnissa tehdään jo nyt merkittävää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi – usein suurella sitoutumisella ja sydämellä.
Kirjoittajat:
Heini Taiminen, KTT, dosentti, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Niina Taimisto, TtM, hankesuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue