Miksi erillinen suositus työaikaiseen ruokailuun?
Hyvä ravitsemus ehkäisee kansansairauksia, ylläpitää vastustuskykyä, tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukee painonhallintaa. Työelämän näkökulmasta se voi parantaa työtehoa, ehkäistä sairauspoissaoloja ja vähentää ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Työn arki on kuitenkin monimuotoistunut: työaikojen, työympäristöjen ja ruokailumahdollisuuksien vaihtelu edellyttää tilanteeseen sopivia käytännön ratkaisuja. Uusi suositus selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja antaa konkreettisia ohjeita työpaikkaruokailun järjestämiseen sekä eväs- ja etätyöruokailuun. Suositus oli julkisessa kommentoinnissa syys–lokakuussa 2025 ja viimeisteltiin palautetta hyödyntäen.
Mitä suomalaiset syövät työpäivän aikana?
Ruokailusuosituksen ensimmäisessä luvussa kerrotaan työikäisten ravitsemuksen nykytilanteesta sekä ravitsemushaasteista Suomessa. Terve Suomi 2022–2023 -tutkimuksen mukaan yleisin lounaspaikka (3–5 kertaa viikossa) oli koti tai työpaikka, jossa syötiin eväitä. Henkilöstöravintola on kolmanneksi yleisin vaihtoehto. Vain puolella vastaajista oli mahdollisuus syödä henkilöstö- tai oppilaitosravintolassa, ja se oli yleisintä korkeammin koulutetuilla. Jos tämä mahdollisuus oli, henkilöstöravintolassa ja kotona syöminen olivat lähes yhtä yleisiä, ja eväiden syöminen oli kolmanneksi yleisintä. Henkilöstöravintolassa lounastavat syövät useammin kasviksia ja kasvisruokia kuin muut.
Moni pohtii kasvipainotteisempia valintoja: noin 40 % naisista ja 30 % miehistä on jo siirtynyt tai harkitsee siirtymistä kasvipainotteiseen ruokavalioon, ja 9 % työikäisistä kertoo noudattavansa kasvipainotteista ruokavaliota. Kasvipainotteisuus on yleisempää naisilla, nuorilla aikuisilla, kaupunkilaisilla ja korkeasti koulutetuilla.
Vaikka kehityssuunta useiden ruokailutottumusten suhteen on myönteinen, kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kestävästi pyydetyn tai kasvatetun kalan käyttöä on edelleen syytä lisätä kaikissa väestöryhmissä. Samoin kasviöljypohjaisten rasvojen suosimista.
Ravitsemus ja työkyky – vaikutuksia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä
Suosituksen luvussa kaksi kerrotaan ravitsemuksen ja työkyvyn yhteyksistä sekä keinoista ylläpitää hyvää työkykyä terveyttä edistävän ruokavalion avulla. Terveyttä edistävällä ruokavaliolla ja työaikaisella ruokailulla voidaan vähentää useiden sairauksien riskiä ja vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä mielenterveyttä. Ravitsemus on myös tärkeä osa monien sairauksien hoitoa.
Työaikainen ruokailu vaikuttaa myös lyhyellä aikavälillä työkykyyn. Tarkkaavaisuutta vaativissa työtehtävissä vireystila on tärkeä, ja ruokailulla sekä työn tauottamisella voidaan vaikuttaa siihen. Fyysisesti vaativissa ja kuormittavissa töissä suorituskyky, työstä palautuminen ja tuki- ja liikuntaelimistön terveys ovat keskeisiä, ja näihin voidaan vaikuttaa ravitsemuksella ja huolehtimalla nestetasapainosta.
Säännöllinen ateriarytmi (3–5 tunnin välein), lautasmallin hyödyntäminen, riittävä juominen sekä palauttavat ruokatauot työpäivän aikana ylläpitävät vireyttä. Myös uni ja syömisen säännöllisyys kietoutuvat toisiinsa: riittävä ja laadukas uni tukee terveyttä edistäviä ruokavalintoja ja työkykyä. Päivittäinen liikkuminen, myös työpäivän aikana, on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, työkyvyn ja työstä palautumisen kannalta.
Lihavuus yleistyy edelleen työikäisillä, mikä kasvattaa sairastavuutta, heikentää työ- ja toimintakykyä sekä lisää terveydenhuollon kustannuksia. Sairauspoissaolojen määrä ja kesto kasvavat painoindeksin noustessa. Lihomiskehityksen pysäyttäminen edellyttää vahvoja yhteiskunnallisia toimia ja riittäviä resursseja: terveyttä edistävät valinnat on tehtävä helpoiksi ja elintapaohjausta vahvistettava.
Työaikainen ruokailu erilaisissa olosuhteissa
Suosituksen luvussa 3 kerrotaan työikäisten terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja sen toteuttamisesta erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Tässä luvussa kuvataan työaikaiseen ruokailuun vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuja sekä työn vaatimuksia. Töitä on luokiteltu muun muassa työn fyysisen kuormituksen, työajan ja työolosuhteiden perusteella.
Työaikainen syöminen tapahtuu yhä useammin kotona, liikkuvassa työssä tai vaihtelevissa ympäristöissä. Etätyössä terveyttä edistäviä tottumuksia voivat haastaa kiire, taukojen puute ja sosiaalisen syömisen vähäisyys. Ennakointi, selkeä tauotus ja ruokailu erillään työpisteestä auttavat – myös “yhdessä syöminen etänä”, jolloin jutellaan muustakin kuin työstä. Matka- ja kenttätyössä ratkaisuja ovat laadukkaat, helposti mukana kulkevat pääateriat ja välipalat sekä riittävä juominen.
Eri toimijoiden roolit – yhdessä tehden terveyttä edistävä valinta helpoksi
Luvussa 4 tarjotaan keinoja ja työkaluja terveyttä edistävän ruokailuympäristön rakentamiseen työpaikoille ja työaikaisen ruokailun järjestämiseen. Siinä määritellään työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja ruokapalvelujen roolia työikäisen hyvän ravitsemuksen mahdollistamisessa.
Työnantaja voi tukea terveellistä syömistä työympäristön ratkaisuilla, kannustimilla, kilpailuttamalla ruokapalvelut ravitsemussuositusten mukaisiksi sekä kytkemällä ruokailun ja ravitsemuksen osaksi työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin kokonaisuutta.
Työntekijä hyötyy suunnitelmallisuudesta, säännöllisestä ateriarytmistä ja työnantajan tarjoamien mahdollisuuksien (ruokailutilat, henkilöstöravintola, joustavat tauot) hyödyntämisestä.
Ruokapalvelut ja ravintolat vastaavat suositusten mukaisesta tarjonnasta ja selkeästä viestinnästä, joka ohjaa kohti terveyttä edistäviä valintoja. Saatavuus, vaivattomuus ja annoskoot sekä esillepano, sijoittelu, hinta ja markkinointi vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mitä ihmiset syövät – mitä näkyvämpää, houkuttelevampaa ja edullisempaa suositeltu vaihtoehto on, sitä todennäköisemmin se valitaan.
Suosituksen liitteinä on sekä kaikille työntekijöille yhteisiä että erilaisiin työolosuhteisiin sopivia tulostettavia ohjeita terveyttä edistävään ruokailuun.