Käytännön ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden arkeen
PEP-hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevia arjen rakenteita sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Painopisteitä ovat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen lisääminen, ruokakasvatus ja muut koulujen hyvinvointia tukevat käytännöt, lasten, nuorten ja perheiden liikkumisen edistäminen sekä näihin teemoihin liittyvä viestintä.
Toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta ne vastaavat kunkin kunnan tarpeisiin ja voivat juurtua osaksi pysyvää toimintaa. Seuraavaksi hankkeessa siirrytään suunnitelmista kokeiluihin, tilaisuuksiin, toimintamalleihin ja viestinnällisiin toimenpiteisiin.
Aamu- ja välipalakäytäntöjä kehitetään
Lasten ja nuorten aamu- ja välipalojen syöminen on noussut monessa kunnassa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Mänttä-Vilppulassa kokeillaan syyslukukauden aikana kunnan omana toimintana maanantaiaamuisin tarjottavaa aamupalaa kaikille ala- ja yläkoululaisille. Aamupala toimii samalla käytännön esimerkkinä siitä, mistä monipuolinen ja ravitseva aamu- tai välipala voi koostua. Hanke tukee kokeilua viestinnän keinoin.
Orivedellä on puolestaan tunnistettu mahdollisuuksia kehittää välipalakäytäntöjä olemassa olevien toimintojen yhteydessä. Aamu- ja välipalateemaa tuetaan myös hankkeen viestinnässä tarjoamalla perheille, kouluille ja muille toimijoille käytännönläheisiä viestejä siitä, miten säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee lapsen jaksamista, oppimista ja hyvinvointia.
Kouluruokailun merkitystä tehdään näkyväksi
Kouluruokailu on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa koulupäivää. Pälkäneellä on pysähdytty tarkastelemaan koulupäivän rakenteita, ruokailun sujuvuutta ja lasten arkeen sopivia ratkaisuja. Koulupäivän aikataulut, ruokailun ajankohta ja ruokailuun varattu aika vaikuttavat siihen, miten hyvin kouluruokailu tukee lasten jaksamista ja oppimista.
Myös muissa kunnissa on meneillään kouluruokailuun liittyviä kehittämistoimia tai niiden käynnistämistä suunnitellaan. Hanke järjestää kaikille Pirkanmaan kunnille Ruokakasvatuksen johtaminen kunnissa ja perusopetuksessa -infotilaisuuden. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa kuntia ottamaan käyttöön Nykytila.fi-itsearviointityökalu, joka tukee ravitsemus- ja ruokakasvatuksen systemaattista kehittämistä ja tuottaa seurantatietoa työn tueksi. Lisäksi hanke järjestää syksyllä hankekuntien ruokapalvelupäälliköille verkostotilaisuuden, jossa jaetaan tietoa, kokemuksia ja käytännön toteutustapoja kouluruokailun kehittämisestä.
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry toteuttaa syksyllä valtakunnallisen, huoltajille suunnatun kouluruokailukampanjan. Hanke tukee kampanjaa levittämällä sen viestejä alueellisesti.
Ruokailuympäristöihin tuodaan myönteistä viestintää
Yksi kaikille kohdekunnille yhteinen toimenpide liittyy koulujen ruokailuympäristöihin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä havaitsi tutkimuskouluissa, että ruokaloiden seinillä oleva julistemateriaali oli monin paikoin vahvasti hävikkipainotteista. Sen rinnalle halutaan tuoda viestejä, jotka vahvistavat ruokailoa ja tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.
Hankkeessa toimitetaan kaikkien kuuden kohdekunnan kouluille julistepaketti. Julisteilla lisätään kasvisten, hedelmien ja marjojen näkyvyyttä sekä kannustetaan säännölliseen syömiseen. Materiaalien sanoituksissa hyödynnetään lasten omia ajatuksia siitä, mitä terveellinen syöminen tarkoittaa ja miksi se on tärkeää.
Ammattilaisten osaamista vahvistetaan
Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten osaamista lasten, nuorten ja perheiden elintapojen tukemisessa. Jo toteutettu lapsen painon puheeksi ottamisen koulutus oli avoin Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöille ja suunnattu erityisesti neuvola- ja kouluterveydenhuollon ammattilaisille.
Osaamista vahvistetaan myös valikoivasti syövän lapsen ja hänen huoltajiensa tukemisessa. Valikoiva syöminen nousi vanhempien haastatteluissa esiin lasten tasapainoisen syömisen haasteena, ja siihen liittyvää osaamista halutaan lisätä erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan arjessa.
Akaassa suunnitellaan lisäksi Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusta perhekeskustoimijoille syksylle 2026. Koulutuksen tavoitteena on tukea ammattilaisia myönteisessä, voimavaralähtöisessä ja perheiden arkeen sopivassa elintapaohjauksessa.
Perheiden liikkumista tuetaan arjen ratkaisuilla
Perheiden liikkumisen edistäminen on yksi hankkeen keskeisistä teemoista. Hankkeessa suunnitellaan alkuvuodelle 2027 koulutusta liikunnan puheeksi ottamisesta peruskoulussa ja opiskeluhuollossa. Koulutus liittyy MOVE!-prosessiin ja erityisesti MOVE!-tulosten hyödyntämiseen puheeksi ottamisen tukena.
Samalla tarkastellaan MOVE!-mittausten hyödyntämistä ja siihen liittyvien toimintatapojen yhtenäistämistä. Tavoitteena on, että mittaustulokset siirtyvät nykyistä sujuvammin osaksi laajoja terveystarkastuksia ja niitä voidaan hyödyntää lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena.
Pälkäneellä suunnitellaan perheille vuosikellomaista kokonaisuutta, joka kannustaa liikkumiseen ja terveyttä edistäviin ravitsemustottumuksiin. Kokonaisuuteen voidaan liittää omaehtoista perheliikuntaa, yhteisiä tehtäviä ja muita arkeen sopivia kannustavia elementtejä. Myös Mänttä-Vilppulassa on suunnitteilla vastaavanlainen perheliikuntaan kannustava ratkaisu.
Yhteistyön rakenteita selkeytetään
Hankkeen tavoitteena ei ole vain yksittäisten toimenpiteiden toteuttaminen, vaan myös pysyvämmän yhteistyön vahvistaminen kunnissa. Akaassa jatketaan keskustelua siitä, miten kunnan eri työryhmät, verkostot ja toimijat voivat yhdessä tukea lasten ja perheiden hyvinvointia mahdollisimman sujuvasti.
Tavoitteena on selkeyttää yhteistyön rakenteita ja löytää toimivia tapoja edistää koko kuntaa koskevia hyvinvointiteemoja. Näin hankkeessa syntyvät ratkaisut eivät jää irrallisiksi kokeiluiksi, vaan voivat juurtua osaksi kuntien ja hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
Joissakin hankekunnissa hankkeen työntekijät ovat mukana myös koko kylän vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilaisuuksien tavoite on tarjota huoltajille käytännönläheistä tietoa ja vinkkejä lasten ja perheiden arjen elintapojen, kuten ruokailun, liikkumisen ja palautumisen, tueksi. Yhteinen suunnittelu ja toteutus vahvistavat samalla kunnan, hyvinvointialueen ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä.
Lasten ja nuorten ääni mukaan ratkaisuihin
Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan osallistavan budjetoinnin ajatusta hyödyntävillä piloteilla. Hankkeessa on varattu rahaa hankekuntien lasten ja nuorten toiveisiin pohjautuviin paikallisiin toimenpiteisiin. Kunnat valmistelevat tutkimustulosten käsittelyn jälkeen omat ehdotuksensa, ja toteutettavista toimenpiteistä päätetään hankkeen ohjausryhmässä elokuussa.
PEP-hankkeen seuraava vaihe vie tutkimustuloksia käytäntöön konkreettisina kokeiluina, kohtaamisina ja toimintamalleina. Tavoitteena on, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat ratkaisut jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen.