Scrollioosi ei ole diagnoosi, vaan kampanjan leikkimielinen nimitys tilanteelle, jossa kännykän selailu vie huomaamatta aikaa muulta itselle tärkeältä tekemiseltä. Vaikka kampanjassa aihetta käsitellään pilke silmäkulmassa, viesti on tärkeä: puhelimen ääressä vietetty aika on pois esimerkiksi liikkumisesta, unesta ja yhdessäolosta. Olemme ymmärrettävästi huolissamme lasten ja nuorten ruutuajasta, mutta kuinka usein pysähdymme tarkastelemaan omaamme?
Millaisen esimerkin me aikuiset annamme?
Lapset ja nuoret oppivat paljon esimerkin kautta. Kasviksia on luontevampaa syödä, kun niitä löytyy muidenkin perheenjäsenten lautasilta. Liikkumisesta tulee luonteva osa elämää, kun lyhyitä matkoja kuljetaan yhdessä kävellen tai pyörällä ja lapsi näkee muiden perheenjäsenten liikkuvan ja nauttivan omista harrastuksistaan. Sama pätee ruutuihin. Se, miten me aikuiset käytämme puhelimia ja muita digilaitteita, näyttää esimerkkiä lapsille ja nuorille.
Aikuisen puhelimen käyttö vaikuttaa samalla siihen, kuinka paljon tilaa jää kohtaamiselle, keskustelulle ja yhdessä tekemiselle. Hetket, jolloin lapsi saa aikuisen jakamattoman huomion, ovat tärkeitä. Jos toivomme lapsen tai nuoren laskevan välillä puhelimen kädestään, meidän aikuistenkin on syytä tarkastella omaa toimintaamme. Onnistuuko puhelimen laittaminen sivuun meiltä itseltämme?
Mistä ruutuaika on pois?
Puhelimella hoidetaan tarpeellisia asioita, pidetään yhteyttä muihin, etsitään tietoa ja viihdytään. Puhelin kuuluu elämään, mutta sitä päätyy tuijottamaan helposti silloinkin, kun sille ei oikeasti ole tarvetta. Puhelimeen tarttumisesta tulee helposti automaattinen tapa. Se otetaan esiin bussipysäkillä, jonossa, sohvalla tai heti, kun muuhun tekemiseen tulee pienikin tauko.
Puhelimen jatkuva tarkistaminen katkaisee keskittymisen. Huomio siirtyy asiasta toiseen, ja keskeytyksen jälkeen se täytyy suunnata uudelleen käsillä olevaan hetkeen tai tekemiseen. Toistuvat keskeytykset kuormittavat tiedonkäsittelyä ja heikentävät tekemisen sujuvuutta.
Ruutuajan määrän lisäksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä ruudun ääressä vietetty aika on pois. Haluaisinko käyttää osan siitä johonkin muuhun: yhteiseen hetkeen perheen kanssa, kävelylenkkiin, uneen tai palautumiseen? Tai yksinkertaisesti keskittyä rauhassa siihen, mitä olen juuri tekemässä tai kenen kanssa olen?
Omaa puhelimen käyttöä ei tarvitse laittaa kerralla uusiksi. Ensimmäinen askel on huomata tilanteet, joissa käsi hakeutuu puhelimelle automaattisesti. Puhelimen voi jättää pois ruokapöydästä, pitää sen sivussa yhdessäolon aikana tai lähteä kävelylle ilman jatkuvaa ruudun tarkistamista. Jokaisen odottamisen, tylsyyden tai tekemättömyyden hetken ei tarvitse täyttyä puhelimella. Välillä saa vain olla.
Testaa, onko sinulla scrollioosi
Scrollioosi-testin yhdeksän kysymystä auttavat pysähtymään oman puhelimen käytön äärelle. Testissä pohditaan esimerkiksi, tarttuuko puhelin käteen automaattisesti, viekö scrollailu aikaa liikkumiselta tai yhdessäololta ja venyttääkö se nukkumaanmenoa.
Oho, iskikö scrollioosi -video? (youtube.com)