Yhteistyövelvoite toi toimijat saman pöydän ääreen
Pirkanmaan hyvinvointialue järjesti 16.5.2025 Lempäälän Ideaparkissa lakisääteisen neuvottelun, jossa käsiteltiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita, toimenpiteitä, yhteistyötä ja seurantaa. Neuvottelu perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin (612/2021), joka velvoittaa hyvinvointialueet käymään vähintään kerran vuodessa keskustelut kuntien ja muiden toimijoiden kanssa hyte-työn suuntaviivoista.
Tilaisuus järjestettiin yhden päivän kokonaisuutena, jossa olivat mukana kaikkien Pirkanmaan kuntien ja hyvinvointialueen sote-palvelujen edustajia, järjestötoimijoita sekä kokemusasiantuntijoita.
Neuvottelupäivän avasi integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho, joka korosti puheessaan tarvetta tukea erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia. Salkoaho nosti esiin tarpeen parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Vaikka Pirkanmaalla toimii jo useita vakiintuneita verkostoja, kuten esimerkiksi perhekeskusverkosto ja järjestöyhteistyöryhmä, hän totesi, että viestinnässä ja yhteydenpidossa on yhä kehittämistarpeita. Näihin haasteisiin halutaan nyt tarttua yhdessä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Taru Kuosmanen toi videotervehdyksessään esiin yhteisen työn merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
– Tämän päivän tavoitteena on sopia hyte-työstä ja sen suuntaviivoista Pirkanmaalla: kuinka toteutamme sitä yhdessä, millaiset tavoitteet asetamme ja miten etenemistä seurataan ja raportoidaan, Kuosmanen linjasi.
Pirkanmaan tilannekuva ja ajankohtaiset ilmiöt
Kehittämispäällikkö Mari Lahtinen esitteli alueellista tilannekuvaa perustuen useisiin lähteisiin, kuten ilmiötyöpajoihin, päihdetilannekyselyyn ja huostaanottomääriin. Esimerkiksi nuorten ylipaino ja liikkumattomuus sekä perheiden taloudellisen tilanteen vaikutus harrastamiseen ovat herättäneet keskustelua. Lahtinen nosti myös esiin kuntien täyttämien ennakkotehtävistä tehdyn koonnin.
Ehkäisevän työn vs. suunnittelupäällikkö Sari Rusanen tarkasteli väkivaltaan, päihteisiin ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä muun muassa kouluterveyskyselyn, rikosilmoitusten ja jätevesitutkimusten pohjalta. Vaikka alaikäisten rikollisuus on saatu laskuun, lähisuhdeväkivalta ja huumeiden käytön lisääntyminen herättävät huolta. Päihdetilannekyselyn mukaan heistä, jotka ilmoittivat olleensa huolissaan omasta alkoholin käytöstä, 69 prosentilta oli kysytty alkoholin käytöstä ja kuitenkin vain 37 prosenttia heistä ilmoitti saaneensa neuvontaa alkoholinkäytön vähentämiseksi. Tämä viittaa siihen, että alkoholin puheeksi ottamisen ja palveluneuvonnan toimivuutta on tarpeen vahvistaa. Sama koskee myös muita päihteitä ja rahapelaamista.
Elintapaohjauksen suunnittelupäällikkö Iina Laine nosti puheenvuorossaan esiin elintapasairauksien merkittävät suorat kustannukset Pirkanmaalla. Lisäksi on arvioitu, kuinka suuri osa epäterveellisiin elintapoihin liittyvistä kustannuksista olisi ehkäistävissä vaikuttavan elintapaohjauksen keinoin – säästöpotentiaali on miljoonaluokkaa. Laine kuvasi, miten elintapaohjausta on Pirkanmaalla vahvistettu yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja sote-toimijoiden välillä. Hän esitteli myös elintapaohjauksen tueksi kehitettyjä työvälineitä sekä asukkaille suunnatun Hyvinvointia elintavoilla -verkkosivuston, jonka palveluhaun kautta voi etsiä itselleen sopivia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita.
Kunnat ja järjestöt äänessä – ilmiöpohjainen lähestyminen vahvistuu
Lempäälän kunnan yhteisöjohtaja Jarkko Rikkilä kertoi organisaatiomuutoksista ja kuntastrategian uudistamisesta, joiden yhteydessä on lähdetty rakentamaan uutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaa ilmiöpohjaisesti. Työ perustuu yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen ja painottaa laajaa yhteiskehittämistä useiden eri toimijoiden kesken. Rikkilä kiitti erityisesti hyvinvointikoordinaattori Anna Mäkelää erinomaisesta työstä tämän valmistelussa.
Tampereen hyvinvointijohtaja Tarja Puskala toi esiin tamperelaisten hyvinvointia ilmiölähtöisesti ikäkausittain tarkastellen. Viiden eri ikäkauden tarkastelussa 80 prosenttia kokee elämänlaatunsa hyväksi ja noin 60 prosenttia arvioi terveytensä hyväksi. Samalla hyvinvointierot ovat kasvussa. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt nuorilla ja aikuisilla, ja yksinäisyys koskettaa vahvasti kaikkia ikäryhmiä. Erityisesti 18–28-vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa nousee esiin huoli toimeentulosta. Lisäksi häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat lisääntyneet. Puskala korosti tarvetta kiinnittää huomiota polarisoitumiseen, häirintään ja syrjintään, mielenterveysongelmien ehkäisyyn sekä toivon ja hyvän huomaamisen vahvistamiseen.
Järjestöyhteistyöryhmän puheenjohtaja Miika Joenperä A-killasta korosti järjestöjen valtavaa potentiaalia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä. Pelkästään mielenterveys- ja päihdejärjestöissä työskentelee 750 henkilöä ja eri järjestöryhmiä on yhteensä 19. Hän painotti osallistamisen, rohkeuden ja luottamuksen merkitystä sekä konkreettisten uusien avausten tarpeellisuutta. Hän asetti tavoitteeksi, että eri toimijat saavuttavat parhaan mahdollisen synergiaedun ja tekevät Pirkanmaasta Suomen vaikuttavimmin yhteistyötä tekevän hyvinvointialueen.
Osallistujilla oli mahdollisuus jättää kommenttejaan tilannekuvan ja pyydettyjen puheenvuorojen aikana Mentimeterin kautta. Kommenteissa nostettiin esiin muun muassa seuraavanlaisia teemoja:
- Hyvinvointierot kasvavat – Eriarvoisuus, lapsiperheköyhyys ja segregaation lisääntyminen huolestuttavat.
- Yhteistyö takkuaa – Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyössä on puutteita, erityisesti asiantuntijatuen ja vastinparien osalta.
- Konkreettisia toimia kaivataan – Tarvitaan esimerkkejä vaikuttavista teoista, ei vain tilannekuvia.
- Kokemustieto ja paikallisuus tärkeitä – Asukkaiden ääni ja kuntakohtainen tieto tulisi nostaa vahvemmin esiin.
- Yhteiskunnalliset rakenteet kaipaavat muutosta – Ongelmien juurisyyt ovat usein rakenteellisia, ei yksilötasolla ratkaistavia.
Kokemusasiantuntijat pääsivät ääneen kalamaljakeskustelussa
Aamupäivän vuorovaikutteisena osuutena toimi kalamaljakeskustelu, jonka käynnistivät paikalle kutsutut kokemusasiantuntijat. Heidän puheenvuoroissaan korostui tarve lisätä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. Esille nousivat myös kiusaamisen kokemukset sekä kulttuurihyvinvoinnin merkitys. Keskustelun edetessä ja osallistujien vaihtuessa pohdittiin, miten valtionrahoitus, HYTE-kerroin ja poliittiset päätökset heijastuvat käytännön resursseihin. Koulutusta pidettiin yhä keskeisenä hyvinvoinnin perustana. Huolta herätti myös nuorten vähäinen liikkuminen ja sen pitkän aikavälin vaikutukset.
Iltapäivän työpajoissa haettiin yhteisiä ratkaisuja ja vahvistettiin yhteistyötä
Iltapäivällä osallistujat syventyivät ryhmätyöskentelyyn kymmenessä eri teemaryhmässä. Työskentely pohjautui Pirkanmaan alueellisen hyvinvointisuunnitelman viiteen painopistealueeseen: yksilöllisten valintojen mahdollistaminen, mielen hyvinvoinnin tukeminen, liikkumisen ja aktiivisuuden lisääminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä arjen turvallisuuden ja hyvinvointia tukevan elinympäristön edistäminen.
Ensimmäisessä osuudessa kukin ryhmä tuotti konkreettisia ehdotuksia teemoittain. Esille nousivat erityisesti nuorten kuuleminen ja päihdetiedon lisääminen kouluissa, arjen mielekkyyden ja tekemisen mahdollistaminen erilaisten tilojen ja tapahtumien avulla sekä tietoisuuden lisääminen väkivallan vaikutuksista. Liikkumisen teemassa nousi esiin erityisesti arkiliikunnan merkitys mielen hyvinvoinnin tukena, luontoyhteyden vahvistaminen sekä Move! -toimintamallien ja koulut pt-toiminnan yhtenäistäminen ja vahvistaminen. Mielen hyvinvoinnin edistämiseksi tavoitteena korostui toiveikkuuden vahvistamista nuorilla, vanhemmuuden tukemista sekä terveyttä edistävien elintapojen ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen korostamista. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi ehdotettiin tilojen monikäyttöä ja sukupolvien välistä kohtaamista sekä jalkautuvaa työtä kuntalaisten pariin. Arjen turvallisuuteen liittyen esitettiin muun muassa vanhempien vahvempaa tukemista, digiturvallisuuden parantamista sekä moninaisuuden huomioimista palveluissa.
Teemakohtaisissa työpajoissa etsittiin konkreettisia keinoja ja yhteistyötä hyte-työn tekemiseen.
Työpajojen toisessa osassa tarkasteltiin hyte-työn rakenteita ja yhteistyön käytäntöjä. Keskusteluaiheina olivat: seuranta ja ohjaus, toimintamallit, tiedonkulku ja muu yhteistyö. Esille nousi tarve riittävistä resursseista – vaikka rakenteita on olemassa, monialainen yhteistyö edellyttää aktiivista osallistumista. Myös ajantasainen tieto, kuten alueelliset tilastot väkivallasta tai sote-palveluiden käytöstä, nähtiin tärkeänä päätöksenteon tueksi.
Toimintamallien kehittämisessä peräänkuulutettiin verkostojen tiivistämistä, asioiden strategista karsimista ja sen jälkeen toimenpiteiden viemistä paikallisiin verkostoihin. Suosiota keräsi myös ehdotus kolmikantaisesta neuvottelurakenteesta, jossa tehtäisiin käytännön tason hyte-työn päätöksiä. Tiedonkulun parantamiseksi toivottiin, että kunnat saisivat paremmin tilastotietoa kuntansa alueen asukkaiden sote-palveluiden käytöstä ja toisaalta hyvinvointialue mahdollisista kyselyistä, joita kunnat alueellaan toteuttavat. Lisää toivottiin enemmän myös kuntakohtaista vuoropuhelua. Lisäksi toivottiin hyte-työn roolitusten kirkastamista eri tasoilla: kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueella. Selkeä vastuunjako ja yhteinen ymmärrys nähtiin keskeisinä edellytyksinä vaikuttavalle yhteistyölle ja toimiville palvelupoluille.
Kohti konkreettisia tekoja – neuvottelupäivän tulokset jatkokäsittelyyn
Neuvottelupäivän tuloksia käsitellään lisää 3. kesäkuuta järjestettävässä Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoritapaamisessa. Tulokset otetaan huomioon myös hyvinvointisuunnitelmakokonaisuuden päivityksessä, joka tehdään syksyllä 2025.
Yhteisen päivän anti osoitti, että Pirkanmaalla on vahvaa tahtoa kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä entistä vaikuttavammaksi – yhdessä. Vaikka haasteet ovat moninaiset ja toisinaan vaikeasti ratkaistavissa, nousi päivän aikana esiin myös paljon toivoa, konkreettisia ehdotuksia ja halua tehdä asioita uudella tavalla.