Sampolan juhlasalissa 5.3. pidetty ehkäisevän päihdetyön seminaari keräsi 200 kuulijaa paikan päälle pohtimaan erilaisien riippuvuuksien ehkäisyä, niiden tukea sekä riippuvuuksiin liittyvän stigman purkamista. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön sekä Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkoston yhteistyönä. Tavoitteena on ollut vahvistaa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä lisäämällä tietoa riippuvuuksien varhaisesta tunnistamisesta ja tuesta Pirkanmaalla.
Kokemusasiantuntijat virittivät päivän teemaan puheenvuoroillaan siitä, miten riippuvuus ja stigma ovat näkyneet konkreettisesti arjessa, ja mikä on lopulta mahdollistanut riippuvuudesta irti pääsemisen. Kokemusasiantuntijat toivat esiin esimerkiksi eri palveluissa tapahtuneita epäkunnioittavia kohtaamisia ja kommentteja, jotka ovat toimineet yhtenä selkeänä stigmaa ylläpitävänä seikkana. A-Klinikkasäätiön asiantuntija Pasi Korhonen toi puheenvuorossaan esiin, että yhteiskunnan riippuvaisiin liittävä stigma on niin vahva, että se tuottaa voimakasta häpeää ja tätä kautta vaikeuttaa sekä palveluihin hakeutumista tai jopa niiden saamista. Sen vuoksi työntekijöiden kunnioittavaa traumatietoista työotetta tarvitaan. Lähtökohta traumatietoiselle työskentelylle asiakkaan kanssa tulisikin olla kysymyksessä, ”mitä sinulle on tapahtunut?” sen sijaan, että kysyttäisiin ”mikä sinussa on vialla”. Päivän luentoja yhdistävä ajatus oli, että häpeän ja sisäistetyn stigman vähentäminen edellyttää edelleen riippuvuuksien aktiivista puheeksi ottamista, parempaa tunnistamista palveluissa sekä työntekijöiden tietoista työotetta ja omien tunteiden käsittelytaitojen vahvistamista.
Ehkäisevä päihdetyö on riippuvuuksien puheeksi ottamista ja riskitekijöiden tunnistamista
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikkö, psykologi ja riippuvuushäiriöiden sekä kansanterveystieteendosentti Sari Castrén määritteli puheenvuorossaan riippuvuuksia sairautena/häiriönä sekä niiden diagnostisia kriteerejä ja hoitoa Suomessa. Castrèn muistutti mm. Terveyden ja hyvinvoinnin sivuille avautuneista rahapelaamisen riskirajoista, joita voi kuka tahansa käydä omalla kohdalla tai asiakkaan kanssa testaamassa.
Sekä Castreen että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ehkäisevän työn koordinaattori Susanna Leimio painottivat puheenvuoroissaan riippuvuuksien puheeksi ottamisen tärkeyttä osana mitä tahansa kohtaavaa työtä. Kuka tahansa voi ottaa riippuvuudet puheeksi ja käynnistää kipinän muutostarpeelle. Leimion mukaan ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa silloin, kun sitä tehdään samanaikaisesti monella eri tasolla yhteensovittaen. Myös yhdensuuntainen koordinaatio on tässä välttämätöntä. Seminaarin aikana opittiin, että riippuvuuden ehkäisyssä olennaista on myös se, miten yhteiskunta tukee haitallisilta lapsuuden kokemuksilta suojaavia tekijöitä, kuten läheisiä välittäviä ihmissuhteita, vanhemmuutta, turvallista kouluympäristöä ja kaverisuhteiden ylläpitämistä sekä lasten harrastamista. Tutkija Sari Hautamäki ACES-hankkeesta keskittyikin puheenvuorossa avaamaan päihteidenkäytön riski- ja suojatekijöitä.
Todellisuuspakoisuuden yhteyttä riippuvuuksiin tutkinut A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhkin mukaan päihdetyössä on mahdollista tunnistaa asiakkaan elämäntilanteeseen, työhön ja ihmissuhteisiin liittyviä kuormitustekijöitä. Joskus nämä tekijät lisäävät halua paeta todellisuutta päihteiden tai addiktiokäyttäytymisen keinoin. Mikäli eskapistinen motiivi tulee esiin erityisen vahvasti, sen kautta on mahdollista tehdä näkyväksi päihteiden käyttöön kannustavia tekijöitä ja suunnata asiakkaan toimintaa rakentaviin ongelmanratkaisukeinoihin.
Päivän lopuksi Pirkanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut pitivät puheenvuoron siitä, miten riippuvuuksien tuki ja hoito on järjestetty sekä nuorten että yli 18-vuotiaiden pirkanmaalaisten osalta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tärkeintä on muistaa, että mielenterveys- ja päihdehaasteissa apua saa aina ensisijaisesti omalta terveysasemalta tai kouluterveydenhuollon kautta, silloin kun kyseessä on nuori tai nuori aikuinen. Lisäksi hyvinvointialueella riippuvuuksiin liittyvissä kysymyksissä palvelee mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidon neuvonnan chat joka arkipäivänä, josta voi kysyä neuvoa itseä askarruttaviin kysymyksiin.