Mielenterveyden haasteet

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä yksi yleisin syy työkyvyn heikkenemiselle tai työkyvyttömyydelle. Noin joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön. Mielenterveyden merkitys onkin korostunut nyky-yhteiskunnassa, jossa työ on usein sekä tiedonkäsittelyn että muistin kannalta kuormittavaa sekä tunne- ja ihmissuhdetaitoja vaativaa. Mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä puhutaan enemmän. Niitä ei myöskään koeta enää yhtä häpeällisinä kuin aiemmin. Lisäksi tietoa ja keskusteluhoitoa on enemmän saatavilla kuin aiemmin.

Arjessa voi ilmetä monenlaisia vaikeita tunteita, ajatuksia ja kokemuksia, mutta ne eivät välttämättä ole aina merkki mielenterveyden ongelmista. Tärkeintä onkin tunnistaa, milloin elämäntilanne on käymässä niin raskaaksi, että siitä selviämiseksi tarvitsee apua. Usein on viisautta pysähtyä miettimään oman elämäntilanteen kuormittavuutta jo ennen, kun ongelmat syvenevät ja riski häiriön syntymisestä kasvaa. Mielenterveyden diagnoosit on kehitetty etenkin ammattilaisten tueksi oikean hoidon turvaamiseksi. Näin ollen mielenterveyden häiriöt tai diagnoosi eivät määrittele tai luokittele ihmistä tai ihmisen arvoa. Diagnoosin saaminen ja siihen tutustuminen saattavat kuitenkin auttaa ymmärtämään omia oireita ja sairautta sekä elämäntilannetta paremmin. Asiasta puhuminen avoimesti voi auttaa huomaamaan, että vastaavanlaisia oireita on saattanut kohdata joku toinenkin.

Masennus on eri muodoissaan hyvin yleinen sairaus. Vähintään joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Sen syntymiseen voivat vaikuttaa monet tekijät. Masennus voi olla suojareaktio esimerkiksi läheisen menetykseen liittyvään suremattomaan suruun tai johonkin muuhun elämässä käsittelemättömään tunnetilaan, joka on noussut elämänkriisin keskellä. Myös biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn. Lisäksi heikko itsetunto, vääristynyt minäkuva tai sisäistetyt negatiiviset uskomukset saattavat altistaa masennuksen puhkeamiselle. Masennus voi myös olla mielen keino paeta pelottavia tunnetiloja.

Masennusta on monen eri tasoista ja muotoisia: lieviä, keskivaikeita, vaikeita ja psykoottista masennustiloja. Yleisinä oireina on usein masentunut mieliala ja vähentynyt mielihyvän kokeminen. Oireet vaivaavat usein suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti useamman viikon ajan. Masennuksessa oireilu voi myös olla muunkaltaista kuin yleisesti siihen oletettua. Esimerkiksi ruokahaluttomuus, unettomuus voivat olla osa masennustilaa.

Kaipaatko tukea masennukseen? Mielenterveystalon sivuilla voit testata masennusta ja sen voimakkuutta lyhyemmällä tai pidemmällä testillä. Mielenterveystalon masennuksen omahoito-ohjelmasta saattaa löytyä apua. Voit myös hakea apua itsellesi omalta terveysasemaltasi.

Lyhyt masennuskysely (PHQ-9) (mielenterveystalo.fi) Tervetuloa masennuksen omahoito-ohjelmaan! (mielenterveystalo.fi)

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä. Ne saattavat usein rajoittaa elämää ja heikentää toimintakykyä sekä elämänlaatua. On luonnollista, että satunnaisesti arjessa koemme ahdistusta tai pelkoa asioista. Ahdistus voi ilmetä jännityksen, pelkona, levottomuutena, huolestuneisuutena tai siihen voi kuulua jopa paniikin tai kauhun kokemista. Kehollisina oireina voi ilmetä esimerkiksi hermostuneisuutta, vapinaa tai lihasjännitystä. Nämä tunteet eivät suoraan tarkoita, että kyse olisi ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuushäiriöstä voidaan puhua silloin kun ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja myös toimintakykyä rajoittavaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi pelkoina liikkua julkisilla paikoilla tai asioiden välttelynä ahdistuksen tai pelon vuoksi.

Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Myös pakko-oireinen häiriö kuuluu Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen, ICD-10:n, mukaan ahdistuneisuushäiriöihin.

Kaipaatko tukea ahdistuneisuuteen? Mielenterveystalon sivuilla voit testata omia ahdistuneisuusoireitasi ahdistuneisuuskyselyllä. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmasta saattaa löytyä apua. Voit myös hakea apua tilanteeseesi omalta terveysasemaltasi.

Ahdistuneisuuskysely (mielenterveystalo.fi) Tervetuloa ahdistuksen omahoito-ohjelmaan!

Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Itsetuhoisia ajatuksia esiintyy usein mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Noin joka kymmenes meistä joskus kärsii itsetuhoisista ajatuksista. Myös yksinäisyys, menetykset ja vaikeat elämäntilanteet altistavat itsetuhoisille ajatuksille. Lisäksi itsetuntoa ja sosiaalista asemaa romahduttavat elämäntapahtumat voivat lisätä niin itsetuhoisten ajatusten kuin itsetuhoisen käyttäytymisenkin riskiä. Itsetuhoisista ajatuksista kannattaa aina kertoa jollekin läheiselle tai ammattilaiselle. Mieli ry:n sivulta löydät tarkempia ohjeita tällaisiin tilanteisiin. 
Apua itsetuhoisiin ajatuksiin (mieli.fi)

Hoitoon hakeutuminen:

  • Hoitoon hakeudutaan oman kunnan kiireettömän hoidontarpeen arvioinnin kautta silloin, kun ei ole vielä hoitokontaktia muihin mielenterveys- tai päihdepalveluihin eikä hoidon tarpeen arviointia tai hoitosuunnitelmaa ole muussa palvelussa tehtynä.
  • Oman aseman miepä-tiimeihin ohjaudutaan suoraan silloin, kun jossakin muussa terveydenhuollon palvelussa on tehty hoidon tarpeen arviointi tai hoitosuunnitelma.
  • Kiireellisissä asioissa tulee aina olla yhteydessä kiirevastaanotolle tai Acutaan.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kiireellinen hoito ja päivystys
Perunapiirroshahmo miettii, mikähän auttaisi.
 

Tukea mielenterveyden haasteisiin MIELI ry:n kriisipuhelimesta

MIELI Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua suomeksi kriisissä oleville luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kriisipuhelin-keskustelu tukee vaikeassa tilanteessa ja helpottaa pahaa oloa. Kriisipuhelin-päivystäjä auttaa soittajaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, omien voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kriisipuhelin on soittajalle usein ensimmäinen paikka hakea tukea ja apua. Kriisipuhelimen tavoite on ehkäistä itsemurhia.

Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun

  • elämäsi on juuri muuttunut ja sinun on paha olla,
  • olet kokenut järkyttävän tapahtuman,
  • koet, ettet jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa,
  • sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai
  • olet huolissasi läheisestäsi

Puhelinnumerot 092 525 0111

Avoinna 24/7

Tuloksia ei löytynyt.

Tuloksia ei löytynyt.

Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa digitaalisia työkaluja ja materiaaleja, joiden avulla voit vahvistaa mielen hyvinvointiasi ja rakentaa kestävämpiä toimintatapoja arkeesi.
 
Mielenterveyden työkalupakki (ttl.fi)

Päivitetty 23.9.2025