Tietoa ammattilaiselle
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli koostuu kolmesta kysymyksestä. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton, että prosessinomaisen tai laajan elintapaohjauksen tukena.
Mallin tärkein periaate on, että kulttuuritoimintaa, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti, jotta asiakkaan ääni tulee kuuluviin.
Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli (innokyla.fi)
Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?
Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita?
Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä?
Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?
Onko jokin asia, pelko tai tunne, joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?
- Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
- Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
- Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö ohjaa kulttuurihyvinvointipalveluja, joita tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden osana ja rinnalla hyvinvointialueilla, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä. Laatukriteeristö pohjautuu kansainväliseen tutkimustietoon kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen vaikuttavista toimintatavoista.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä, luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen. Laatukriteeristön käyttö tukee myös sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjausta määrittelemällä yhä paremmin kulttuurihyvinvointipalveluita sekä niiden toimintatapoja ja tavoitteita.
Mistä laatukriteeristö koostuu?
Laatukriteeristö koostuu kolmesta työkalusta: perustietojen muistilistasta, laadun elementtien listasta ja palveluiden käyttäjille suunnatun palvelukuvauksen muistilistasta.
Kulttuurihyvinvointipalvelun perustietojen muistilista
Perustietojen muistilistaan on koottu palvelun tuottamisen kannalta keskeisiä asioita, ja se toimii
muistilistana sekä tarjouspyyntöihin, kilpailutukseen, tarjousten laatimiseen ja sopimuksiin.
Laadun elementtien listan käyttö perustietolomakkeen rinnalla auttaa määrittelemään tarvittavia
perustietoja.
Laadun elementit
Laadun elementit muodostuvat monista palvelun sisältämistä tekijöistä ja vaihtoehdoista, joiden määrittelyllä muodostuu palvelun kokonaiskuva ja samalla käsitys sen laatua synnyttävistä tekijöistä. Valinnat toimivat parhaimmillaan tilaajan, tuottajan ja palvelun vastaanottajan välisen keskustelun virittäjänä, laadun ohjauksen tukena ja yhteisen suunnittelun apuna.
Palveluiden käyttäjille suunnatun palvelukuvauksen muistilista
Palvelukuvaus esittelee palvelun keskeisen sisällön kansantajuisesti ja innostavasti. Se sisältää tiedot, joita mahdollinen osallistuja tarvitsee tehdessään päätöstä osallistumisesta. Palvelukuvauksen pohjalta voidaan laatia esimerkiksi palvelun viestintämateriaaleja.
Laatukriteeristön taustaa
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö on laadittu laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla Pirkanmaan hyvinvointialueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikössä. Kriteeristön taustalla on kulttuuri-, sote- ja kuntakentällä yhteisesti todettu tarve yhä paremmin tunnistaa, määrittää ja vahvistaa kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Kriteeristö luo pohjaa yhdyspintatyölle ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiselle, ohjaukselle ja hankintaosaamiselle.
Laatukriteeristö Innokylässä (Innokylä.fi)
Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin kuntokatsaus 2026 - webinaari 7.5.2026 klo 13-15.30
Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin kuntokatsaus 2026 - webinaari
Miltä kulttuurihyvinvointi näyttää Pirkanmaalla uusimpien tietojen valossa?
Torstaina 7.5.2026 klo 13–15.30 järjestettävässä webinaarissa (Teams) kuulemme tuoreimmat tulokset Pirkanmaan kuntien kulttuurihyvinvoinnin tilasta sekä kehittämisen keskeisistä painopisteistä. Webinaari on suunnattu kuntien ja hyvinvointialueen kulttuurin ja hyvinvoinnin johtamisesta vastaaville, hyvinvointi- ja kulttuurikoordinaattoreille, päättäjille sekä kulttuuri- ja taidetoimintaa kehittäville ja tuottaville toimijoille.
Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 6.5.2026 täyttämällä Forms-lomake.
Ohjelma:
- Kulttuurin TEAviisarin tuoreimmat tulokset Pirkanmaalta, erikoissuunnittelija Niina Saukko, THL
- Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti: Yhteistuumin ja KULTTI-tietopankin ajankohtaiskatsaus, projektipäällikkö Kaisa Koskela, Yhteistuumin
- Kulttuurin vaikuttavuuden mittaaminen Tampereella: Kohti tietoon perustuvaa kulttuurihyvinvointia, koordinaattori Anne Ruusuvuori, Tampere
- LAATUA!-hanke 2026–2028: Uusia ratkaisuja kulttuurihyvinvointipalveluiden laadun ja arvioinnin kehittämiseen, kulttuurihyvinvoinnin suunnittelija Hanna Korhonen, Pirkanmaan hyvinvointialue
Tilaisuuden järjestää: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmä KULTU Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin KULTU-asiantuntijaryhmä on alueellinen, monialainen asiantuntija- ja yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä Pirkanmaalla. Ryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen toimijoiden, kulttuurialan ammattilaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. KULTU-asiantuntijaryhmä tukee kulttuurin ja hyvinvoinnin tavoitteiden toteutumista alueella sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. KULTUn tehtäviin kuuluu mm. Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman ohjauksen sekä toimeenpanon tukeminen ja arviointi.
KULTUssa ovat tällä hetkellä mukana Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, Sastamalan kaupunki, Oriveden kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Operaatio Pirkanmaa sekä kulttuurikentän ja kulttuurihyvinvoinnin edustajina Kulttuurikeskus PiiPoo, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Pirkanmaan festivaalit, Pirkanmaan Tanssin Keskus ja Legioonateatteri.
Lisätietoja päivän aiheista:
- THL:n kulttuurin tiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi. Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tiedonkeruulla selvitetään kulttuurin, erityisesti kulttuurihyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä, voimavaroja ja toimintaedellytyksiä kunnissa. Kunnille tiedonkeruu antaa tietoa kunnan tilanteesta em. asioissa sekä vertailutietoa suhteesta koko maan tilanteeseen tai muihin kuntiin. Pirkanmaan tuloksia avaa erikoissuunnittelija Niina Saukko, THL.
- Kulttuuria yhteistuumin on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema valtakunnallinen kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävä. Toiminta verkottaa kunta-alan toimijoita, jakaa tietoa sekä toimii yhteyspisteenä kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiselle. Yhteistuumin toimii osana Espoon kaupunkia. Suomen Kuntaliiton käynnistämä KULTTI kulttuurin tietopankki on kuntien kulttuuritoimintaa koskeva valtakunnallinen tietokokonaisuus ja tilastoalusta, jonka tuottama tietokokonaisuus on integroitu Taidejakulttuuri.fi-portaaliin. Yhteistuumin ja Kultti-tilannekatsauksen pitää projektipäällikkö Kaisa Koskela, Yhteistuumin.
- Kulttuurin vaikuttavuuden mittaaminen Tampereella: Kohti tietoon perustuvaa kulttuurihyvinvointia, koordinaattori Anne Ruusuvuori, Tampere
- LAATUA! Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatu- ja arviointiosaamisen vahvistaminen -hanke 2026–2028 kehittää kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurihyvinvointipalveluita tuottavien ammattilaisten osaamista ja tuottaa uusia innovatiivisia ratkaisuja palveluiden laadun ohjaukseen ja arviointiin. Hanke toteutetaan Kulttuurikeskus PiiPoon, Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspisteen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyönä. Hanketta esittelee kulttuurihyvinvoinnin suunnittelija Hanna Korhonen, Pirkanmaan hyvinvointialue.
Lisätietoja:
Hanna Korhonen
kulttuurihyvinvoinnin suunnittelija, Pirha
hanna.korhonen@pirha.fi
Tämän sivun löydät myös osoitteella pirha.fi/kulttuurihyvinvointiammattilaiselle
Päivitetty 5.3.2026