Seuranta

Määräaikaistarkastuksessa seurattavat asiat

Määräaikaistarkastusten väli määritetään yksilöllisesti huomioiden potilaan omahoidon onnistuminen ja sairauden vaikeusaste.
Insuliinihoitoa ja biologisia lääkkeitä käyttävillä seurantaväli on yleensä enintään 1 vuosi.
Osalla potilaista komplikaatioriski on pieni (lievä ylipainoon liittyvä diabetes, lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes ja glukokinaasidiabetes). Jos hoitotasapaino on pysynyt hyvänä ja riski on pieni, voidaan seurantaväliä pidentää 2 vuoteen.
Nuorena (alle 35-vuotiaana) tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden tauti on vaikea, etenee herkästi insuliinipuutokseen ja lisäsairauksia ilmenee nopeammin. Heidän hoitoonsa heti taudin alkuvaiheessa ja seurantaansa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Seurantojen työnjako sovitaan paikallisesti:
ohjauskeskustelu: omahoidon toteutuminen, verensokerin omamittaukset, jaksaminen
omahoidon onnistumisen tarkistaminen
liikunnan, ruokailun, tupakoinnin ja päihteiden käytön kartoitus
paino (BMI), painonmuutos, vyötärönympärys, verenpaine, hampaat
valtimotaudin kokonaisriskin arviointi (riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, FINRISKI-laskuri THL) hoitotasapainomittarien (lab. ym) kontrollointi
HBA1c, verensokerin omamittausten tulokset ja omien mittareiden toiminnan sekä tulostason tarkistus
jalkojen tarkastus ja riskiluokka:
suojatunto puuttuu tai alaraajan tukkiva valtimotauti (=1)
suojatunto puuttuu + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2)
suojatunto puuttuu + alaraajan tukkiva valtimotauti (=2)
alaraajan tukkiva valtimotauti + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2)
suojatunto puuttuu tai alaraajojen tukkiva valtimotauti ja yksi seuraavista: aiempi tai nykyinen jalkahaava, amputaatio tai loppuvaiheen munuaistauti (=3)
Pistospaikat
Hoitotasapainomittarien (lab. ym) kontrollointi
HBA1c, verensokerin omamittausten tulokset ja omien mittareiden toiminnan sekä tulostason tarkistus
- Pelkkää tablettihoitoa käyttävillä omamittaukset eivät ole tarpeen, jos hoitotasapaino on hyvä ja vakaa
lisääntyneen albuminurian havaitsemiseksi U-alb/kre (käytetään myös seurannassa)
lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 3 mg/mmol
selvästi lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 30 mg/mmol
Terveysportti: Proteinuria-laskuri
LDL-kolesterolin seuranta riittää pääsääntöisesti
- Jos potilaalla ei ole aiemmin todettua valtimotautia, arvioi valtimotaudin kokonaisriskiä FINRISKI-laskurilla, kun pohdit verensokeria alentavan lääkityksen valintaa; tällöin lipidimääritys on tarpeen.
- Kolesterolia alentavan lääkityksen harkinnassa FINRISKIN määritystä ei tarvita.
B-12-TC2 metformiinin käyttäjillä 4 vuoden välein
Kliinisen harkinnan mukaan muita tutkimuksia, esim. EKG, TSH, maksafibroositutkimus FIB-4

Silmänpohjakuvaukset
Silmänpohjakuvaus tehdään diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein niin kauan kuin löydös on normaali; kahden vuoden välein, jos todetaan vähän muutoksia (1–2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); tiheämmin, jos muutoksia on enemmän.
Myös muut muutokset kuin diabeteksesta johtuvat voivat nopeuttaa kuvausväliä (esim. alkava kaihi, väliainesamentuma tms.)
Kuvaustahon tulee lähettää sekä kuvat että lausunnot ja ilmoittaa poikkeavista löydöksistä lähettävälle taholle.
Työterveyshuolto ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen diabeteksesta vastaavaan hoitajaan silmänpohjakuvausta varten.

Määräaikaistarkastuksen yhteydessä uusitaan reseptit 1-2 vuodeksi, päivitetään lääkelista ja kirjataan lähiaikojen seurantaohje (omaseuranta, mahdolliset laboratoriokäynnit ja vastaanotot).

Tyypin 2. diabetes Käypä hoito

Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito