Läheisten jälkihoito

Läheisten tarpeet

Selvitetään yksilöllisesti, huomioiden mm.

• Ikä ja suhde kuolleeseen (puoliso, lapsi jne.)
• Läheisen oma terveystilanne ja kognitio
• Sosioekonominen tilanne
• Eletyn sairausprosessin ja kuoleman hyväksyminen

Jälkihoidon tavoitteet

Läheisten selviytyminen menetyksen jälkeen

• Akuuttien ja myöhemmin ilmenevien mahdollisten mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy
• Työ- ja toimintakyvyn säilyminen

Jälkihoidon toteuttaminen

Huomioidaan aina:

• Läheisten ohjaaminen kuoleman jälkeisissä käytännön toimissa (mahdollisten kirjallisten ohjeiden käyttö, mm. Suomi.fi-sivuston ohjeet)
• Saattohoidon toteuttaneen yksikön tulee tarjota mahdollisuutta keskusteluun koskien saattohoitoa ja kuolemaa; koetun läpikäyminen
• Läheisen ohjaaminen mahdollisen jatkotuen piiriin (esim. työterveyshuolto, terveyskeskus/omalääkäri, kolmannen sektorin toimijat)
• Tarvittaessa oman yksikön/oman asuinalueen sosiaalityöntekijän kontaktointi

Vaativa saattohoitotilanne, esim. perheet, joissa lapsia tai nuoria aikuisia, potilaan tai läheisen ollut huomattavan vaikea sopeutua sairaustilanteeseen/lyhyt sairastamisaika, vaikeahoitoiset oireet, ”komplisoitunut” kuolema, jolloin huomioidaan edellisten ohella:

• Palliatiivisen vastuualueen psykososiaalisen tuen palvelut, joiden kautta varmistetaan akuuttivaiheen apu sekä läheisen tarvitsema jatkotuen muoto/toteuttaja (esim. vertaistuki- ja sururyhmät, yhteistyö koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollon tai perheneuvolan kanssa, kolmannen sektorin toimijoiden tuki)
• Matalalla kynnyksellä sosiaalityöntekijän kontaktointi

Kolmannen sektorin toimijoita

• Kriisikeskus Osviitta
• Pirkanmaan Syöpäyhdistys (vain syöpäpotilaiden läheiset)
• Mieli.fi
• Seurakuntien diakoniatyö
• Kirkon keskusteluapu evl.fi
• Suomen nuoret lesket ry
• Eläkeliitto
• Sairauskohtaiset potilasjärjestöt