Kielihäiriöisyyden diagnosointi nuoruus- ja aikuisiässä

Nuoruus- tai aikuisiässä mahdollisen kehityksellisen kielihäiriön selvittelyt aloitetaan, kun epäilys kielellistä vaikeuksista on herännyt ja niiden on todettu selkeästi haittaavan henkilön toiminta- tai työkykyä. Selvittely voidaan aloittaa perustasolla, mielenterveys- tai päihdepalveluissa yms.

Anamnestisten tietojen selvittäminen

Kehityksellisessä kielihäiriössä vaikeuksien tulee näkyä jo lapsuusiässä. Sen vuoksi varhaisen kehityksen ja kouluoppimisen tiedot ovat olennaisia.

Nuori

Huoltajan haastattelu: Tarkista tiedot nuoren varhaiskehityksestä ja kouluoppimisesta, aikaisemmat tutkimustulokset ja suositukset, saadut tukitoimet ja mahdolliset kuntoutukset. Onko lähisuvussa luki- tai muita oppimisvaikeuksia?

Aikuinen

Haastattele lapsuudesta ja koulunkäynnistä: milloin oppinut lukemaan, onko ollut oppimisvaikeuksia, mitä tukea saanut koulussa tai jotain kuntoutusta, onko lähisuvussa luki- tai muita oppimisvaikeuksia. Tarkista aikaisemmat tutkimukset. diagnoosit ja suositukset.

Selvitä mitä haasteita kokee tällä hetkellä opinnoissa, työelämässä tai arjessa muutoin.

Diagnosointi

Kehityksellinen kielihäiriö voidaan diagnosoida nuorilla ja aikuisilla, vaikka viralliset diagnostiset kriteerit eivät enää täyttyisikään, jos kielellinen päättely jää näönvaraista päättelyä merkittävästi heikommaksi ja kielelliset vaikeudet on havaittu jo lapsuudessa. Kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy usein lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia (lukihäiriö).

Diagnosointi edellyttää lääkärin, psykologin ja mahdollisesti myös puheterapeutin tutkimuksia sekä perehtyneisyyttä kehityksellisen kielihäiriön ilmenemismuotoihin nuoruudessa ja aikuisuudessa. Kts. Tutkimukset perusterveydenhuollossa.

Epäselvissä tapauksissa konsultoi erikoissairaanhoitoa (foniatria).

Jatkosuositukset

Tutkimusten pohjalta voi nousta erilaisia tarpeita tukea esim. nuoren opintopolkua tai työllistymistä sekä aikuisten kohdalla esim. työssä jaksamista tai työnkuvan muuttamista.