Nokkosihottuma- eli urtikariapotilaan hoitopolku

Nokkosihottuma eli urtikaria on ihosairaus, joka ilmenee kutiavina, nokkosen polttamaa muistuttavia paukamina tai läiskinä. Ne voivat vaihdella kooltaan muutamasta millimetristä jopa 20 senttimetriin ja ne vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiselle.

Yksittäinen paukama kestää yleensä vain muutamia tunteja, enintään vuorokauden ja häviää pois. Alla olevasta linkistä voit lukea lisää urtikariasta. 

Noin puolella potilaista esiintyy myös angioödeemaa, eli ihon tai limakalvojen turvotusta, erityisesti silmäluomissa, huulissa ja kielessä. 

Urtikariaan ei yleensä liity kuumetta, nivelkipuja tai muita yleisoireita. Alla olevasta linkistä voit lukea lisää urtikariaan liittyvästä turvotuksesta.

Urtikaria on varsin yleinen sairaus ja noin joka viides suomalainen potee sitä jossakin elämänsä vaiheessa. Urtikaria jaotellaan taudin keston mukaan akuuttiin ja krooniseen urtikariaan. Krooninen urtikaria jaotellaan lisäksi spontaaniin ja fysikaaliseen urtikariaan.

Akuutti urtikaria nokkosihottuma

Akuutti urtikarian oireet kestää kestävät yleensä muutaman ia päivän iä tai viikonkoja, mutta joskus ne voivat pitkittyä, jolloin puhutaan kroonisesta urtikariasta. Yleisin aiheuttaja on nuhakuume tai muu virusinfektio, kuten nuhakuume, mutta oireet voivat alkaa myös ilman näkyvää syytä useimiten urtikarian oireet alkavat yllättäen havaittavia infektio-oireita. Usein sairauden syy jää epäselväksi.

Korkeintaan muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle. Akuutti urtikaria voi olla myös vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, jolloin mutta silloin lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.

Lisätietoja voit lukea anafylaksiasta Allergia-, iho- ja astmaliiton verkkosivuilta. 

Krooninen urtikaria

Krooninen urtikaria tarkoittaa, että oireet ovat kestäneet yli kuusi viikkoa.

Krooninen spontaani urtikaria tarkoittaa pitkäkestoisesti oireilevaa, ilman ulkoista ärsykettä ilmaantuvaa nokkosihottumaa. Joskus oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke. Silloin puhutaan fysikaalisesta urtikariasta.

Fysikaalisen urtikarian aiheuttajista yleisimpiä ovat ihon hankausksesta johtuva ärsyke (dermografinen urtikaria) tai kylmä, kuuma ja hikoilu (kolinerginen urtikaria). Harvinaisempia aiheuttajia ovat paine, auringonvalo, vesi ja tärinä. 

Usein potilaalla on samanaikaisesti sekä spontaania urtikariaa että fysikaalista urtikariaa. Kroonisen urtikarian kesto vaihtelee eri potilailla, mutta suurimmalla osalla oireet rauhoittuvat muutamassa vuodessa.

Krooninen urtikaria on yleensä sisäsyntyinen autoimmuunitauti eikä laajoista tutkimuksista tai esimerkiksi allergiatutkimuksista, ole yleensä hyötyä.