Seuranta

Määräaikaistarkastuksessa  seurattavat asiat

• Määräaikaistarkastusten väli määritetään yksilöllisesti huomioiden potilaan omahoidon onnistuminen ja sairauden vaikeusaste. 
• Insuliinihoitoa ja biologisia lääkkeitä käyttävillä seurantaväli on yleensä enintään 1 vuosi.
• Osalla potilaista komplikaatioriski on pieni (lievä ylipainoon liittyvä diabetes, lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes ja glukokinaasidiabetes). Jos hoitotasapaino on pysynyt hyvänä ja riski on pieni, voidaan seurantaväliä pidentää 2 vuoteen.
• Nuorena (alle 35-vuotiaana) tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden tauti on vaikea, etenee herkästi insuliinipuutokseen ja lisäsairauksia ilmenee nopeammin. Heidän hoitoonsa heti taudin alkuvaiheessa ja seurantaansa tulee kiinnittää erityistä huomiota. 
  
  Seurantojen työnjako sovitaan paikallisesti: 
   
• ohjauskeskustelu: omahoidon toteutuminen, verensokerin omamittaukset, jaksaminen 
• omahoidon onnistumisen tarkistaminen 
• liikunnan, ruokailun, tupakoinnin ja päihteiden käytön kartoitus 
• paino (BMI), painonmuutos, vyötärönympärys, verenpaine, hampaat 
• jalkojen tarkastus ja riskiluokka: 
• suojatunto puuttuu tai alaraajan tukkiva valtimotauti (=1) 
• suojatunto puuttuu + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2) 
• suojatunto puuttuu + alaraajan tukkiva valtimotauti (=2) 
• alaraajan tukkiva valtimotauti + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2) 
• suojatunto puuttuu tai alaraajojen tukkiva valtimotauti ja yksi seuraavista: aiempi tai nykyinen jalkahaava, amputaatio tai loppuvaiheen munuaistauti (=3)  
• Pistospaikat
• Hoitotasapainomittarien (lab. ym) kontrollointi
• HBA1c, verensokerin ja verenpaineen omamittausten tulokset ja omien mittareiden toiminnan sekä tulostason tarkistus
  • Pelkkää tablettihoitoa käyttävillä säännölliset omamittaukset eivät ole tarpeen, jos hoitotasapaino on hyvä ja vakaa
• lisääntyneen albuminurian havaitsemiseksi U-alb/kre (käytetään myös seurannassa)
• lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 3 mg/mmol
• selvästi lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 30 mg/mmol
• Terveysportti: Proteinuria-laskuri
• LDL-kolesterolin seuranta riittää pääsääntöisesti
  • Valtimotaudin kokonaisriskin arviointi. Jos potilaalla ei ole aiemmin todettua valtimotautia, arvioi valtimotaudin kokonaisriskiä FINRISKI-laskurilla, kun pohdit verensokeria alentavan lääkityksen valintaa; tällöin lipidimääritys (P-Lipidit) on tarpeen. 
  • Kolesterolia alentavan lääkityksen harkinnassa FINRISKIN määritystä ei tarvita.
• B-12-TC2 metformiinin käyttäjillä 4 vuoden välein
• Kliinisen harkinnan mukaan muita tutkimuksia, esim. EKG, TSH, maksafibroositutkimus FIB-4
  
  Silmänpohjakuvaukset 
   
• Silmänpohjakuvaus tehdään diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein niin kauan kuin löydös on normaali; kahden vuoden välein, jos todetaan vähän muutoksia (1–2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); tiheämmin, jos muutoksia on enemmän. 
• Myös muut muutokset kuin diabeteksesta johtuvat voivat nopeuttaa kuvausväliä (esim. alkava kaihi, väliainesamentuma tms.) 
• Kuvaustahon tulee lähettää sekä kuvat että lausunnot ja ilmoittaa poikkeavista löydöksistä lähettävälle taholle. 
• Työterveyshuolto ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen diabeteksesta vastaavaan hoitajaan silmänpohjakuvausta varten.

Määräaikaistarkastuksen yhteydessä uusitaan reseptit 1-2 vuodeksi, päivitetään lääkelista ja kirjataan lähiaikojen seurantaohje (omaseuranta, mahdolliset laboratoriokäynnit ja vastaanotot).

Tyypin 2. diabetes Käypä hoito

Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito