Hoito lastenpsykiatrian vastuualueella

Hoidon tavoitteet

Yleisiä hoidon tavoitteita lasten syömishäiriöiden hoidossa lastenpsykiatrialla:

• Lapselle ja perheelle jaetaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa lapsen syömishäiriöstä ja sen hoidosta (psykoedukaatio)
• Vanhempien/huoltajien osallistuminen lapsen syömishäiriön hoitoon on välttämätöntä
• Hyvässä hoitosuhteessa korostuu luottamusyhteistyön rakentaminen lapsen ja perheen kanssa
• Lasten syömishäiriöitä hoidetaan perhepohjaisten mallien mukaisesti
• Lapselle kootaan yksilöllinen syömishäiriön hoitosuunnitelma vanhempien/huoltajien kanssa
• Ravitsemushoito ja lapsen ravitsemustilan korjaantuminen
• Syömishäiriökäyttäytymisen normaalistuminen ja toimintakyvyn paraneminen
• Tunnesäätelytaitojen ja ahdistuksen hallinnan taitojen harjoittelu
• Syömishäiriöön liittyvien uskomusten ja ajatusvääristymien haastaminen ja uusien selviytymiskeinojen löytäminen ja harjoittelu
• Toipumisvalmiuden- ja rohkeuden rakentaminen syömishäiriöisen lapsen ja hänen lähiverkostonsa kanssa
• Lapsen samanaikaisten psyykkisten häiriöiden hoito
• Syömishäiriön pitkittymisen ja uusiutumisen ehkäisy

Kouluikäisten (6–12-vuotta) syömishäiriöiden polikliininen hoito lastenpsykiatrialla

Lapsen syömishäiriön polikliininen hoito voi käynnistyä tarpeen mukaan kiireellisesti akuuttityöryhmässä tai kiireettömästi muissa lastenpsykiatrian yksiköissä. Lastenpsykiatrisen arvioinnin jälkeen lapselle kootaan yksilöllinen hoitosuunnitelma yhdessä hänen vanhempiensa/huoltajiensa kanssa ja toteutetaan suunnitelman mukaista hoitoa. 

Syömishäiriöisen lapsen yksilöllinen hoitosuunnitelma polikliinisessa hoidossa sisältää yleensä seuraavia elementtejä: 

• Lapsen ravitsemustilan ja somaattisen terveyden vakauttaminen, hoito ja seuranta toteutuvat yhteistyössä lastentautien syömishäiriöpoliklinikan, ravitsemusterapeutin ja usein myös kouluterveydenhuollon kanssa. Määräajoin päivitettävä hoitosuunnitelma sisältää yleensä ravitsemussuunnitelman, sopimuksen kuka seuraa ja kuinka usein lapsen kasvun kehitystä sekä ohjeet levoista ja liikunnasta lapsen ravitsemustilan mahdollistamalla tavalla.
• Lapsen yksilötyöskentelyn sisältö rakentuu lapsen oirekuvan ja harjoiteltavien taitojen mukaan. Syömishäiriön lisäksi hoidossa huomioidaan lapsen muut psyykkiset oireet ja harjoiteltavat taidot. Yksilötyöskentely voi sisältää esimerkiksi psykoedukaatiota, syömishäiriön ”ulkoistamisen” harjoittelua, tunnetaitoharjoittelua, ahdistuksen ja aggression hallinnan keinojen harjoittelua, kehonkuvatyöskentelyä ja lapsen vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista. Tarvittavilla diagnostisilla ja psykologin lisätutkimuksilla voidaan tarkentaa ymmärrystä lapsen psyykkisestä voinnista ja kehityksellisistä tarpeista.
• Mahdollinen psykiatristen samanaikaishäiriöiden hoito.
• Vanhempien/huoltajien kanssa suunnitellaan ja sovitaan tukikäynneistä, mahdollisista koko perheen tapaamisista ja hoito- sekä verkostoneuvotteluista. Vanhempien kanssa työskentelyssä teemoina ovat mm. tiedon antaminen/tiedollinen ohjaus ja neuvonta lapsen syömishäiriöstä ja toipumisen edellytyksistä, vanhempien kokemukset, tunteet ja reagointi lapsen syömishäiriöön liittyen sekä vanhempien jaksamisen tukeminen.  Perhepohjaisessa hoidossa alkuvaiheessa vanhempia tuetaan ottamaan vastuu lapsen ruokailuista ja ravitsemustilan korjaantumisesta. Tämän jälkeen tuetaan vanhempia asteittain siirtämään vastuuta ruokailusta lapselle hänen vointinsa ja ikätasonsa mukaisesti. Keskustellaan myös kotikäyntien ja perheruokailujen mahdollisuudesta.
• Hoidon aikana arvioidaan usein myös lapsen yksilöllisiä kuntoutustarpeita syömishäiriöön tai psykiatrisiin rinnakkaishäiriöihin liittyen ja tehdään tarvittavat ohjaukset. Syömishäiriöisten lasten toipumisen tukena voidaan harkita mm. psykofyysistä fysioterapiaa ja toiminnallisia/luovia terapiamuotoja. Kun syömishäiriöstä toipuminen on edistynyt, voidaan harkita psykoterapian soveltuvuutta.
• Lapsen hoitoon sisältyy useimmiten verkostoyhteistyötä lapsen varhaiskasvatuksen tai koulun kanssa. Lapsen ja vanhempien/huoltajien luvalla jaetaan tietoa lapsen syömishäiriön vaikutuksista koulutyöskentelyyn ja tarkennetaan lapsen varhaiskasvatuksen tai koulun tukitoimia yhdessä koulun kanssa.
• Vanhempien kanssa voidaan sopia sosiaalitoimen mukaan kutsumisesta yhteistyöhön perheen tukemiseksi lapsen syömishäiriöoireilun aiheuttaman kuormituksen tai muiden tunnistettujen perheen tuen tarpeiden vuoksi.

Kouluikäisten lasten hoito lastenpsykiatrian kokovuorokausiosastolla

Hoidon tavoitteet akuuttiosastohoidossa (lastenpsykiatrian osasto- ja avohoidon yksikössä):

• Aliravitsemuksen ja/tai syömishäiriöoireilun lieventyminen ja toimintakyvyn koheneminen avohoidon mahdollistavalle tasolle
• Lapsen ja perheen sitouttaminen ja motivoiminen hoitoon
• Psykoedukaation tarjoaminen lapselle ja perheelle syömishäiriöstä ja sen taustalla tunnistettavista laukaisevista ja ylläpitävistä tekijöistä
• Ajankohtaisesti lapsen vointia heikentävien psykiatristen samanaikaishäiriöiden hoito
• Tuki perheen vuorovaikutukselle lapsen vakavan syömishäiriön aiheuttamassa kriisissä ja perheen voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen lapsen toipumisen tueksi
• Jatkohoitoon saattaen vaihtaen ohjaus

Syömishäiriöisen lapsen yksilöllinen hoitosuunnitelma kokovuorokausiosastolla sisältää yleensä seuraavia elementtejä:

• Lapsen ja perheen kanssa koostetaan osastojakson tavoitteet ja hoitosuunnitelma. Hoidon edistymistä arvioidaan sovituilla menetelmillä ja tavoitteiden toteutumisen perusteella.
• Lapsen ravitsemustilan korjaaminen, sopimukset ja seuranta yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa. Menetelminä ateriasuunnitelma ja malliruokailu.
• Fyysisen terveydentilan seuranta yhteistyössä lastentautien kanssa. Lapsen ravitsemustilan mahdollistamat ohjeet liikunnasta ja levoista.
• Lapsen psyykkisen voinnin ja toimintakyvyn havainnointi ja hoidollinen apu tavoitteellisen omahoitajatyöskentelyn kautta. Omahoitaja kartoittaa yhteistyössä lääkärin kanssa lapsen psyykkistä vointia sovituilla menetelmillä.
• Syömishäiriöiden hoidossa painottuu perhepohjainen hoito:
  • Hoitoneuvottelut
  • Vanhempien omat käynnit (tuki ja ohjaus)
  • Perheruokailut osastolla ja mahdollisuuksien mukaan perheen kotona omahoitajan kanssa
  • Tavoitteelliset kotiharjoittelut suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa
  • Vanhempia tuetaan toipumisen alkuvaiheessa ottamaan vastuu lapsen ruokailuista ja liikkumisesta, kunnes lapsen toipumisen myötä vastuuta palautetaan asteittain lapselle itselleen hänen vointinsa ja kehitystasonsa mukaisesti
  • Vanhempien/huoltajien kanssa arvioidaan perheen voimavaroja ja tuen tarvetta, tarvittaessa ohjataan sosiaalitoimen palvelun tarpeen arvioon
• Osastolla toimivat hoidolliset ryhmät lapsen tunne- ja käytössäätelyn tueksi
• Opiskelu Koivikkopuiston sairaalakoulussa lapsen psyykkisen voinnin mukaan ja yhteistyö lapsen oman koulun kanssa
• Lapsen yksilöllisen ja laajan hoitosuunnitelman päivittäminen yhteistyössä lastentautien syömishäiriöpoliklinikan, psykiatrian polikliinisen hoitavan työryhmän, lapsen kuntouttajien, usein koulun ja tarvittaessa sosiaalitoimen kanssa
• Jatkohoitoon ohjaus
  • Lastenpsykiatrisen jatkohoidon kiireellisyyden ja intensiivisyyden suunnittelussa huomioidaan lapsen psyykkisen oireilun vakavuus, toimintakyky ja perheen voimavarat
  • Jos lapsella on jo lastenpsykiatrian polikliininen hoitokontakti, yhteistyö työntekijöiden kanssa on tiivistä osastohoidon aikana

Alle kouluikäisten (0–5-vuotta) polikliininen hoito lastenpsykiatrialla

Alle kouluikäisten syömisongelmaisten lasten kiireellinen ja kiireetön hoito toteutuvat perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikössä 0–3-vuotiaiden tai leikki-ikäisten 4–6-vuotiaiden työryhmässä tai perheosastolla.

Lapsen syömishäiriön polikliininen hoito käynnistyy lääkärin lähetteestä kiireellisesti tai kiireettömästi lapsen tilanteen tarpeen mukaan. Ensimmäinen käyntiaika annetaan tavanomaisesti kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Lastenpsykiatrisien arviointi- ja hoitokäyntien jälkeen (tavanomaisesti noin viisi käyntiä) lapselle sovitaan yhdessä hänen vanhempiensa/huoltajiensa kanssa ja tarvittaessa verkoston jäsenten kanssa yksilöllinen hoitosuunnitelma ja toteutetaan suunnitelman mukaista hoitoa. Työskentelyä toteutetaan tavanomaisesti perheen työntekijän toteuttamin kotikäynnein, esimerkiksi noin tunnin käynti noin kahden viikon välein, jossa työvälineenä ensisijaisesti tilanteen havainnointi ja keskustelu vanhemman kanssa.

Syömishäiriöisen alle kouluikäisen lapsen yksilöllinen hoitosuunnitelma sisältää yleensä seuraavia elementtejä:

• Lapsen ravitsemustilan ja somaattisen terveyden vakauttaminen. Hoito ja seuranta toteutuvat yhteistyössä lastentautien syömishäiriöpoliklinikan, ravitsemusterapeutin, puheterapeutin, neuvolan terveydenhoitajan ja usein myös päivähoidon työntekijöiden kanssa ja toisinaan lapsiperheiden sosiaalityön perhetyöntekijöiden kanssa. Hoitosuunnitelma päivitetään määräajoin hoidon etenemisen seuraamiseksi.
• Pienen lapsen syömisongelmaan liittyy hyvin usein lapsen ja lähiaikuisen vuorovaikutussuhteessa koettua vaikeutta. Vanhemman ja lapsen reagointi esimerkiksi ahdistumalla on ymmärrettävä reaktio lapsen kieltäytyessä syömästä, mutta voi muuttua tilannetta ylläpitäväksi, jolloin hoidon painopisteen voidaan sopia olevan vuorovaikutustilanteen helpottamisessa. Joissakin leikki-ikäisten lasten tapauksissa perheosastolla on mahdollista harjoitella syömistä työntekijöiden tuella.
• Vanhempien/huoltajien kanssa suunnitellaan ja sovitaan käynneistä, koko perheen tapaamisista ja hoito- sekä verkostoneuvotteluista hoidon etenemisen mukaan. Vanhempien kanssa työskentelyssä teemoina ovat mm. tiedon antaminen ja neuvonta lapsen syömisen kehittymisestä ja poikkeavuudesta sekä syömistilanteiden jäsentäminen. Tavanomaisen syömisen tavoittamisen keinoja pohditaan vanhemman kanssa. Huomioidaan vanhempien ja lapsen kokemukset, tunteet ja reagointi lapsen syömishäiriöön ja vuorovaikutukseen liittyen. Tuetaan vanhempien jaksamista.
• Hoidon aikana arvioidaan usein myös lapsen ikä huomioiden yksilöllisiä kuntoutustarpeita syömishäiriöön tai psykiatrisiin rinnakkaishäiriöihin liittyen ja suunnitellaan tarvittavien ohjauksien toteuttaminen (esim. puheterapeutin arvioinnin toteuttaminen peruspalveluissa).
• Lapsen hoitoon sisältyy usein verkostoyhteistyötä lapsen varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa. Vanhempien/huoltajien luvalla jaetaan tietoa lapsen syömishäiriöön liittyvistä asioista varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa esimerkiksi varhaiskasvatuksen suunnitelma- tai hoitoneuvottelussa.
• Vanhempien kanssa voidaan sopia sosiaalitoimen mukaan kutsumisesta yhteistyöhön perheen tukemiseksi lapsen syömishäiriöoireilun aiheuttaman kuormituksen tai muiden tunnistettujen perheen tuen tarpeiden vuoksi. Lisäksi on mahdollista tehdä yhteistyötä perhetyöntekijöiden kanssa lapsen syömishäiriön helpottamiseksi.

Jatkohoidon suunnittelu

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan lapsen ja vanhempien/huoltajien kanssa säännöllisesti, jolloin arvioidaan lapsen ajankohtaista oireilua ja toimintakykyä, hoitovastetta, perheen voimavaroja tukea lapsen toipumista sekä hoidon jatkumisen tarvetta. Hoitava työryhmä arvioi yhdessä lapsen ja vanhempien/huoltajien kanssa, mikä yksikkö vastaa parhaiten lapsen hoidon tarpeeseen lastenpsykiatrian vastuualueella. Jos lapsen toipuminen syömishäiriöstä ei etene toivotusti tai toipuminen kriisiytyy, hoitoa voidaan joutua tiivistämään osastojaksolla.  

Lastenpsykiatrinen hoito jatkuu niin kauan kuin lapsella arvioidaan olevan erikoissairaanhoidon tarvetta. Jatkohoitotaho porrastuu lapsen ajankohtaisen voinnin ja toimintakyvyn mukaisesti joko erikoissairaanhoitoon, lasten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai perustasolle.