Yhteisasiakkuuden tunnistaminen

Arvioi yhteistyön tarvetta erityisesti silloin, kun:

• Asiakkaalla itsellään on kokemus huonosta psyykkisestä tai fyysisestä terveydentilasta, työ- ja toimintakyvystä tai elämäntilanteesta.
• Perheenjäsenellä, läheisellä tai ammattilaisella on huoli lapsesta, läheisen tai perheen tilanteesta.
• Pitkäaikaissairaus ei ole hoitotasapainossa tai henkilöllä on parantumaton sairaus.
• Asiakkaalla on epäluottamus palvelujärjestelmää kohtaan ja kokemus kuormituksesta tai siitä ettei ole saanut tarvitsemaansa apua/palvelua.
• Asiakkaalla on monilääkitys, runsasta rauhoittavien lääkkeiden käyttöä ja/tai lääkitys ei toteudu ohjeen mukaisesti (esim. ei käytä, ei varaa ostaa).
• Herää huoli asiakkaan pärjäämisestä kotona, terveydestä tai toimintakyvyn eri osa-alueista, taloustilanteesta tai muistiin liittyvistä haasteista.
• Herää huoli asiakkaan arjen hallinnasta, olemuksesta, käytöksestä, toiminnasta tai vuorovaikutuksesta.
• Asiakkaalla on väh. kaksi pitkäaikaista sairautta, vammaa tai toiminnanvajausta (monisairaan määritelmä).
• Asiakkaalla on itsetuhoisuutta, väkivallan kokemuksia tai väkivaltaisuutta.
• Asiakas kokee yksinäisyyttä / lähiomaisia tai läheisiä henkilöitä ei ole apuna.
• Asiakkaalla on etuuksia ja palveluja monelta eri tahoilta tai epämääräisiä tuen tarpeita.
• Asiakkaasta on tehty säännöllisesti yhteydenottoja sosiaalipäivystyksestä.
• Asiakas on asunnoton/häädetty tai häädön uhka on olemassa.
• Herää huoli asiakkaan suun ja hampaiden kunnosta.
• Herää huoli asiakkaan ravitsemuksesta.
• Asiakkaan opinnot ovat pitkittyneet tai asiakas on opintojen ulkopuolella.
• Asiakkaan työttömyys on pitkittynyt tai hän on osatyökykyinen, on tarve eläkeselvittelyille tai asiakas on vailla ensisijaista etuutta.
• Useampi perheenjäsen tarvitsee tukea / on sairastunut.