Kielihäiriöinen nuori tai aikuinen työterveyshuollon asiakkaana

Kielihäiriöisyys on pysyvä ominaisuus. Vaikka kielihäiriöinen henkilö on lapsena saanut kuntoutusta kielellisten vaikeuksien aiheuttaman haitan lieventämiseksi ja kompensaatiokeinojen vahvistamiseksi, voi kielihäiriöisellä aikuisella työelämässä ilmetä erilaisia haasteita selvitä omista työtehtävistään.

Työterveyshuollon asiakkaana kielihäiriöisellä nuorella tai aikuisella voi ilmetä vaikeuksia esim. ymmärtää monimutkaisia hoito-ohjeita tai ilmaista omia ongelmiaan riittävän selkeästi.

Somaattisten sairauksien hoitoon sitoutumista tukee selkokielinen ja tarvittaessa kuvitetun ohjemateriaalin käyttäminen.

Työkyvyn arviointi voi olla tarpeen, jos kielihäiriöinen henkilö kuormittuu työtehtävistään liikaa tai työkyky on alentunut esimerkiksi muuttuneiden työtehtävien tai elämäntilanteen vuoksi.

Mikäli kielihäiriöisen nuoren tai aikuisen työkyky on alentunut

  • työkyvyn arviointi tulee toteuttaa moniammatillisesti, huomioiden kokonaisvaltaisesti henkilön tilanne.
  • arvioidaan henkilön kielellinen kyvykkyys suhteessa työtehtävien vaatimuksiin.
  • tunnistetaan kielelliset rajoitteet, kuten ymmärtämisen ja itseilmaisun vaikeudet.
Tutkimuksen tarve ja toteutus arvioidaan työterveyshuollossa.

  • Selkokieliset ja tarvittaessa kuvitetun ohjemateriaalin käyttäminen tukee somaattisten sairauksien tai oireiden hoitoon sitoutumista.
  • Tarvittaessa tuetaan henkilön tilannetietoisuutta ja toimintakyvyn hallintaa työterveyspsykologin ohjauksessa.
  • Työtehtäviä ja työskentelytapaa voidaan tarvittaessa muokata yksilöllisesti.

Työympäristön tulisi olla hyväksyvä ja mahdollistaa avoin keskustelu kielihäiriöisen henkilön toimintakyvyn haasteista ja vahvuuksista.

  • Esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyö on keskeistä kielihäiriöisen henkilön työkyvyn seurannassa.
  • Työkykyä tulee arvioida myös työelämän muutosvaiheissa, kuten työtehtävien muuttuessa kielellisesti vaativammiksi.
  • Työnkuvan muokkaus voi olla tarpeen useita kertoja työuran aikana.

  • Mikäli työelämässä pärjääminen ei ole mahdollista, tulee harkita eläkettä tai uudelleenkouluttautumista.
  • Nuorten kohdalla jatkuva kouluttautuminen ei aina takaa työllistymistä, jos työkyky ei riitä nykyisiin työelämän vaatimuksiin.
Muokattu lähteestä: Ervast, L. & Raukola-Lindblom, M. (2025) Kielellinen toiminta- ja työkyky. Teoksessa Toimintakyky ja työkyky (toimittanut Kerätär, R. & Koskela, L.). Kustannus Oy Duodecim.

Päivitetty 3.7.2026