Toimintaohjeet diabetesta epäiltäessä ja indikaatiot vastasairastuneen lähettämisestä erikoissairaanhoitoon

Tyypin 1 diabeteksen patogeneesi ja autovasta-ainetutkimukset

T1 diabeteksen diagnoosi

T1 diabeteksen diagnoosin katsotaan ulottuvan diabetesautovasta-ainetutkimuksissa monivasta-ainepositiivisiin henkilöihin. Keskeisiä T1 diabeteksen vasta-aineita ovat glutamaattidekarboksylaasin (GAD), betasolun tyrosiinifosfataasin kaltaisen kalvoproteiinin (IA2), sinkkikuljettaja 8:n (ZnT8) tai insuliinin (Insu) vasta-aineet. Jos vähintään kaksi vasta-aineista on positiivisia, kyseessä on normoglykeemisillä henkilöillä vaiheen 1 ja dysglykeemisillä henkilöillä vaiheen 2 tyypin 1 diabetes. Kun on kehittynyt diabetes, kuuluu tyypin 1 diabeteksen vaiheeseen 3.

Vaiheen 2 T1 diabeteksesta 75% etenee vaiheen 3 diabetekseksi 5 vuoden aikana.
Vaiheen 1 T1 diabeteksesta 44% etenee vaiheen 3 diabetekseksi 5 vuoden aikana.
Positiivisuus vain 1 vasta-aineelle eli Single-Ab-positiivisuus luokitellaan myös riskitilaksi. 15% etenee vaiheen 3 diabetekseksi 10 v aikana.

T1 diabeteksen seulonnasta

Suomessa on alustava seulontatutkimus Turussa ja Oulussa aloitettu lapsille, joiden autovasta-ainekokeet määritetään Oulussa. Kansainvälist seulontaa tehdään jo useissa maissa. Kansainvälisiä lääkeainetutkimuksia varhaisvaiheen diabeteksen immunologisesta hoidosta on tulossa, yhdellä lääkkeellä (teplitsumabilla) on indikaatio vaiheen 2 T1 diabeteksen hoitoon rajatulla potilasryhmällä. Uudet hoidot eivät vielä ole saavutettavia. Kuitenkin diabetesriskissä olevia paljastuu satunnaisissa määrityksissä ja esimerkiksi DIPP-tutkimuksen seurauksena. Tällöin vasta-ainepositiivisiksi osoittautuneille on hyvä antaa informaatiota vasta-ainepositiivisuuden merkityksestä.

Informointiin kuuluu:

yleisen ruokavaliosuosituksen ja liikuntasuosituksen nostaminen esiin yleisesti hyvinvointia ylläpitävänä elintapamallina
syyllisyysajatusten hälventäminen potilaalta siitä, voiko omalla toiminnalla tyypin 1 diabetesta aiheuttaa (kerrotaan, että sitä ei omalla toiminnalla voi aiheuttaa)
informaation antaminen ketoasidoosista ja sen oireista.

Potilaat, joilla GAD-vasta-aineet ovat positiiviset, mutta ei ole vielä diabetesta: esimerkkinä raskausdiabetesta sairastavat

GAD-vasta-ainepositiiviset raskausdiabetesta sairastavat kuuluvat yhdelle vasta-aineelle eli single-Ab-positiivisiin henkilöihin, joilla on stressitilanteessa hyperglykemiaa, vaikka raskauden jälkeen glukoosiaineenvaihdunta olisi normaali. Raskausdiabetekseen sairastuneilta määritetään raskausaikana insuliinihoidon alkaessa GAD-vasta-aineet, ja jos ne ovat positiiviset, heidät tullaan kutsumaan synnytyksen jälkeen äitiyspoliklinikan endokrinologille, jolloin heiltä tutkitaan ns. diabetekseen vastasairastuneen verikoepaketti (DMTU: sisältää GAD- ja IA2-Ab) tai vaihtoehtoisesti pyydetään niiden sijaan s-T1DAAb –pakettitutkimus neljästä diabetesvasta-aineesta.

Jos todetaan edelleen vain yhdelle vasta-aineelle positiiviseksi, ja on normoglykeeminen, ohjataan jatkossa glukoosiaineenvaihdunnan vuosittaiseen seurantaan avohoitoon tai Tampereen Diabetesvastaanotolle noin 5 v ajaksi. Jos glukoosiaineenvaihduntahäiriötä ei kehity, heidät voi vapauttaa seurannasta, mutta ohjataan ajoittain arvioimaan glukoositasapainoa ja olemaan tietoisia ketoasidoosista ja sen oireista.

Jos kehittyy dysglykemia, lähetetään Taysin endokrinologian pkl:lle hoidon tarpeen arvioon.

Jos jo alussa ilmenee positiivisuus useammalle vasta-aineelle, pysyy Taysin seurannassa.

Insel RA, Dunne JL, Atkinson MA, et al. Staging presymptomatic type 1 diabetes: a scientific statement of JDRF, the Endocrine Society, and the American Diabetes Association. Diabetes Care 2015;38:1964–74.
Phillip M, Achenbach P, Addala A ym. Consensus guidance for monitoring individuals with islet autoantibody-positive pre-stage 3 type 1 diabetes. Diabetologia 2024 Sep;67(9):1731-1759. doi: 10.1007/s00125-024-06205-5.