Ravitsemus

Yleistä diabetesta sairastavan ravitsemuksesta

Diabetesta sairastaville henkilöille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tukee painon, verenrasvojen ja verenpaineen hallinnassa, ehkäisee osteoporoosia, lisäsairauksia ja edistää suoliston terveyttä. Säännöllinen ateriarytmi sekä monipuolinen, aterioilla ja välipaloilla kasviksia sisältävä ruokavalio tasaa verensokerin vaihteluita ja ylläpitää hyvää vireystilaa. Ruoka-aineryhmien tai energiaravintoaineiden saantien osuudet voivat kuitenkin vaihdella henkilökohtaisten ruokamieltymysten, liikunnan määrän ja laadun mukaan tai sosiaalisista syistä.

Ruokavalion monipuolisuutta voi arvioida sillä, onko siinä ruoka-aineita ravitsemussuosituksen ruokakolmion kaikista ryhmistä. Jos jokin ryhmä puuttuu, on syytä tarkistaa, että korvaavista ruoka- aineista saadaan samat ravintoaineet kuin pois jääneistä ruoka-aineista olisi saatu.

Diabetesta sairastavalle henkilölle sopivasta ruokavaliosta on täydentävää lisätietoa nettisivuilta oheisten linkkien kautta.

Ruoka - Tyypin 1 diabetes Diabetesliitto

Terveyttä edistävät ruokavalinnat diabeteksessa Terveyskylä

Ruokavalio tyypin 1 diabeteksessa

Hiilihydraatit

Ruokavalion hiilihydraattien määrä, laatu ja niiden nauttimisen ajoitus suhteessa insuliinin annosteluun ja liikuntaan ovat keskeisiä seikkoja hoitotasapainon saavuttamiseksi. Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Kuitupitoiset ja muut hitaasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruoka-aineet turvaavat elimistön energian saantia niin, että myös sokeritasapaino pysyy tasaisena. Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, ravintokuitua sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät täysjyväviljavalmisteet, juurekset, vihannekset sekä marjat ja hedelmät ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi myös terveyttä edistävän suolistomikrobiston kannalta.

Ruokavalion tulee sisältää vähintään 130 g hiilihydraattia elimistön energiavaraston turvaamiseksi. Niukasti hiilihydraattia sisältävää ruokavaliota ei suositella. Tällaisessa ruokavaliossa rasvan ja proteiinin määrä ylikorostuu ja ravintokuidun saanti jää riittämättömäksi.

Niukasti hiilihydraatteja sisältävässä ruokavaliossa ateriainsuliinin tarve vähenee, mutta perusinsuliinin tarve voi/ usein kasvaa ja tämä voi tuoda haasteita verensokerin säätelyyn erityisesti raskaamman tai pitkäkestoisen liikunnan yhteydessä.  

Kaikesta huolimatta verensokeritasapainon parantamiseksi aikuisten kokonaishiilihydraattisaanti tulee pitää maltillisena. 

Hiilihydraattien tunnistaminen Terveyskylä

Hiilihydraattien lähteitä Terveyskylä

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta Sydänliitto

Rasvat

Ruokavalion rasvan määrä on hyvä pitää kohtuullisena ja laatu pehmeänä. Pehmeää rasvaa saadaan ruokaöljyistä (pl kookosöljy), kasvisrasvalevitteistä, margariineista, pähkinöistä, siemenistä, täysjyväviljasta, kalasta ja avokadosta. Rasvaiset maitovalmisteet, juustot, voi, kookosrasva, liha ja makkarat, monet leivonnaiset, keksit ja pikaruoka puolestaan ovat kovan rasvan lähteitä. Runsas kovan rasvan saanti lisää maksan rasvoittumista ja heikentää insuliiniherkkyyttä.  

Sekä kova että pehmeä rasva sisältää runsaasti energiaa, joten kohtuullinen rasvan määrä tukee painonhallintaa. Runsasrasvaisen aterian jälkeen verensokeri nousee hitaammin kuin vähemmän rasvaa sisältävän aterian jälkeen. Tämä on hyvä huomioida ateriainsuliinin annostelussa.  

Rasvan laatu (Diabetesliitto)

Rasvat pääosin pehmeinä Tevreyskylä

Proteiinit

Tasapainoinen ruokavalio sisältää kohtuullisesti proteiinia. Proteiini lisää kylläisyyden tunnetta ja tukee siten painonhallintaa. Runsaasti proteiinia sisältävä ateria nostaa verensokeria hitaasti ja pidempään kuin vähemmän proteiinia sisältävä. Tällöin voi olla tarpeen jakaa ateriainsuliiniannos kahteen annostelukertaan (ennen ja jälkeen aterian).  

Kasviproteiinin ja kalan käyttöä suositellaan lisäämään ja vastaavasti vähentämään lihaa, leikkeleitä ja makkaroita. Kasviproteiineissa rasvan laatu on lihaa parempi ja ne sisältävät myös kuitua. Kasviproteiinin lähteitä ovat mm. soijavalmisteet, pavut, linssit, herneet, palkokasveista tai viljasta valmistetut kasviproteiinituotteet, pähkinät ja mantelit. Kasviproteiinituotteiden hiilihydraattimäärä vaihtelee. Tämä on huomioitava ateriainsuliinin annostelussa. Jonkin verran proteiinia saadaan myös leivästä ja puurosta.

Hyviä eläinkunnan proteiinin lähteitä ovat kala, kananmuna, maitovalmisteet ja liha. Punaisen lihan saantia suositellaan rajoitettavaksi korkeintaan 350 grammaan viikossa. Leikkeleiden sijaan leiville voi lisätä kasviksia, paputahnoja tai viipaleen vähärasvaista juustoa. 

Proteiinin tarve kasvaa ikääntyessä sekä tulehdustautien tai leikkauksesta toipumisen aikana. Liiallista proteiinin saantia on aiheellista välttää, erityisesti jos munuaisten toiminta on heikentynyt (albuminuria). Lautasmallin mukainen annostelu auttaa arvioimaan sopivaa proteiinin määrää aterialla.  

Alkoholi

Alkoholi lisää hypoglykemiariskiä. Maksan käsitellessä alkoholia glukoneogeneesi estyy jopa 8-12 tunniksi, jolloin glukoosia on seurattava tavallista tarkemmin. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti energiaa ja sillä on monia haitallisia vaikutuksia elimistön aineenvaihduntaan, kuten sokeritasapainoon, verenpaineeseen sekä veren rasvatasapainoon. Alkoholin säännöllinen käyttö altistaa maksan rasvoittumiselle ja syöpätaudeille. Alkoholi saattaa muuttaa myös lääkkeiden vaikutuksia elimistössä. 

Kohtuus kaikessa Diabetesliitto
Tietoa tyypin 1 diabeteksesta Diabetesliitto

Insuliinihoidon ja ruoan yhteensovittaminen

Aterian hiilihydraatit arvioidaan ateriainsuliinin annostelun pohjaksi. Ateriainsuliinin tarve on tavanomaista suurempi, jos ateria sisältää runsaasti rasvaa ja proteiinia. Ateriainsuliinin annostelussa otetaan huomioon myös ateriaa edeltävän verensokerin taso sekä aterian jälkeinen liikunta.

Ruoan ja insuliinin yhteensovittaminen (Diabetesliitto)

Ravitsemushoito ja -ohjaus

Joustavasti toteutettu, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio auttaa hyvän hoitotasapainon ylläpitämisessä. Lääkärin, hoitajan, ravitsemusterapeutin yhteistyönä toteuttamaa ohjausta toteutetaan sovitun ohjaussuunnitelman mukaisesti yksilöllisesti tietoa lisäten ja syventäen.  

Ravitsemusterapeutin antama ohjaus sairastumisen alkuvaiheessa

Insuliinihoitoiseen diabetekseen sairastuneelle järjestetään tavallisesti ravitsemusterapeutin vastaanottokäynti 3 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Kiireellisempää ohjausta tarvitsevat he, joilla on ravitsemuksen osalta erityistarpeita, esim. keliakia, ruoka-allergia tai syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä. 

Ravitsemusohjauksen lähtökohtina ovat ohjattavan ruokatottumukset, ravitsemustila sekä koettu tiedon ja tuen tarve. Yksilöllistä ohjausta varten ohjattavaa pyydetään täyttämään ennen vastaanotolle tuloa kolmen päivän ruokapäiväkirja, johon hän merkitsee hiilihydraattien lisäksi myös tiedot ateriainsuliinin annostelusta ja verensokerimittaustulokset. Vastaanotolla käydään läpi ruokapäiväkirja, nykyiset ruokatottumukset, suositeltavat ruokavalinnat (kuitu, suola, rasvan ja hiilihydraattien laatu), painonhallinta sekä kerrataan aterioiden hiilihydraattimäärien arviointia.  Lisäksi kannustetaan liikuntaan ja ohjataan siihen varautumista. Vastaanottokäyntejä sovitaan tarpeen mukaan. 

Ravitsemusterapeutin antama ohjaus sairastumisen alkuvaiheen jälkeen

Elämäntilanteiden tai hoidon muuttuessa on otollinen aika tarkistaa ruokatottumuksia ja ravitsemushoidon tavoitteita. Tällaisia tilanteita ovat mm. pumppuhoitoon siirtyminen, nuoren muutto pois kotoa, raskaustoive tai laihdutustarve. Ravitsemusterapeutin ohjaus saattaa olla aiheellinen myös liikuntaharrastuksen vuoksi tai jos ilmaantuu lisäsairautta. Kaikissa tilanteissa on arvioitava ravitsemusohjauksen tarve henkilön tai perheen tuen tarpeen kannalta 

Ravitsemusterapeutin asiantuntija- ja ohjaustuki on usein tarpeen seuraavissa
tilanteissa:

• vastatodettu insuliinihoitoinen diabetes tai insuliinihoidon aloitus 
• liikuntaharrastuksia, joissa tarvitaan yksilöityä ruokavalion suunnittelua 
• suunnitelmissa raskaus 
• rajoittunut ruoka-aineiden käyttö, häiriintynyt suhde syömiseen (esim. ortoreksia) tai syömishäiriö (laihuushäiriö, bulimia, ahminta) 
• muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia tai tilanteita, esim. keliakia, ruoka-allergia tai vegaaniruokavalio 
• tarve tehostaa hiilihydraattien sekä aterioiden ja insuliinihoidon/pumppuhoidon yhteensovittamista  
• pitkäaikainen huono hoitotasapaino 
• ongelmia painonhallinnassa 
• vajaaravitsemus tai sen riski (BMI alle 20, NRS-2002 pisteet 4-7, lyhyt versio MNA-pisteet 0-11) Vajaaravitsemusriskin seulonta (NRS-2002) sekä Vajaaravitsemusriskin seulonta (NRS-2002)
• hoitoväsymystä tai mielenterveysongelma 
• ruokavalion tarkistus veren rasvojen, verenpaineen tai sairastetun sydän- tai verisuonitapahtuman vuoksi 
• gastropareesi 
• proteinuria, munuaisten vajaatoiminta tai dialyysihoito 
• munuaisen tai haiman siirto 
• haiman eksokriininen vajaatoiminta 
• rasvamaksa tai maksan vajaatoiminta 
• krooninen haava 
• tulehdukselliseen suolistosairauteen, leikkaukseen tai syöpähoitoihin liittyen ravitsemustuen tarvetta 
• näkövamma tai muu syy, joka tuo lisähaasteita ruokatalouden hoitoon ja syömiseen 
• neurologiseen sairauteen liittyen ravitsemusongelmia, rakennemuunnettu ruokavalio ja/tai vajaaravitsemus tai vajaaravitsemuksen riski 
• letkuravitsemus tai parenteraalinen ravitsemus 

Ravitsemusterapiapalvelut 

Ravitsemusterapiapalvelut erikoissairaanhoidossa 

Ravitsemusohjausta antavat Tays keskussairaalan sisätautipoliklinikan ja Tays Valkeakosken sisätautipoliklinikan ravitsemusterapeutit vastasairastuneille tai muutoin erikoissairaanhoidossa oleville insuliinihoitoa tarvitseville aikuisille potilaille. Tähän tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen lähete. 

Ravitsemusterapia sairaaloissa Pirkanmaan hyvinvointialue

Ravitsemusterapiapalvelut sosiaali- ja terveysasemilla 

Ravitsemusterapeutit ohjaavat diabetesta sairastavia myös sosiaali- ja terveysasemilla. Tähän tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen lähete. 

Ravitsemusterapia Pirkanmaan hyvinvointialue