Sensoroinnin systemaattinen tulkinta

Yleiskuva (Vaihe 1) 
A. Onko potilas käyttänyt jatkuvaa glukoosisensorointia (CGM) säännöllisesti? 
Kirjaa aktiivinen sensorin käyttö sairauskertomukseen (%) 
•    Jos sensorin käyttö alle 90 %, keskustele syistä: 
o    Ongelmat tarvikkeiden saamisessa? Onko sensori kirjattu Omamittauspalveluun ja tehty hoitotarvikejakelulähete? Onko potilas ollut yhteydessä Hoitotarvikejakeluun? 
o    Sensorit eivät kestä täyttä aikaa. Yhteys yrityksen tuotetukeen. 
o    Iho-ongelmat tai vaikeudet pitää sensori paikallaan? Vaihda sensorin asennuspaikkoja (käsivarret, lonkat, pakarat, vatsa). Käytä ihon suojaustuotteita, kiinnitysaineita, peiteaineita ja/tai liimanpoistoainetta ihon suojaamiseksi. Hoitaja ohjaa suojatuotevalikoiman tuotteet. 
o    Yhteysongelmat puhelimen kanssa? Tarkista puhelimen merkki ja käyttöjärjestelmä. Ole tarvittaessa yhteydessä tuotetukeen. Tarkasta myös, missä tilanteissa ei toimi, muiden puhelimien Bluetooth voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi hyvin ruuhkaisissa paikoissa. 

Onko potilaan glukoosit tavoitteessa: TIR > 70%, TBR (matalien osuus) < 4% ja TAR (korkeiden osuus) < 25 %, GMI < 53 mmol/mol, CV < 36 % 
•    Tunteeko potilas tavoitteet? Tavoite on maksimoida tavoitteessa olevien glukoosien osuus ja minimoida matalien glukoosien osuus 
•    Kirjaa TIR, TBR, TAR GMI ja CV sairauskertomukseen 
 
Esimerkiksi, jos käytössä on Libre-sensori: 
 
1.    Kirjaudu LibreView.com-sivustolle. Potilaan LibreView-tilillä klikkaa Glucose Reports. 
2.    Valitse 2 viikon raportit: AGP-raportti, Yhteenveto, Viikkoyhteenveto, Laitteen tiedot. 
3.    Aseta tarvittaessa glukoositavoitteet: Tavoitealue: 3.9 -10 mmol/l; Matala glukoosi: 3.9 mmol/l; Korkea glukoosi: 10 mmol/l 

Käytä ambulatorinen glukoosiprofiili-kuvaa, jossa näytetään koko seurantajakson glukoosit kuin ne olisivat yhtenä päivänä (50% eli mediaaniviiva sekä sininen alue) ja keskustelle potilaan kanssa tunnistaaksesi toistuvien hypoglykemioiden ja/tai hyperglykemioiden syyt. 
a. Jos matalien sokereiden osuus on >4 %, keskity niiden minimoimiseen. 
b. Jos matalien sokereiden osuus on <4 %, keskity korkeiden sokereiden minimoimiseen 
Pienet yksityiskohdat (Vaihe 2) 
Analysoi potilaan kanssa päivittäiset glukoosiprofiilit, ja koita demonstroida hänelle tyypilliset omahoidossa esiintyvät ongelmat sekä anna ohjeita niiden välttämiseksi 
a. Esiintyykö hypoglykemioita paastossa/yöllä? Vähennä perusinsuliinia. 
b. Esiintyykö hypoglykemioita liikunnan yhteydessä tai sen jälkeen? Ohjaa puolittamaan ennen liikuntaa pistetty ateriabolus. Ohjaa liikunnan vaikutus verensokereihin. 
c. Esiintyykö hypoglykemioita 1-3 tuntia aterian tai välipalan jälkeen? Seuraavatko matalat glukoositasot korkeita glukoositasoja? Usein kyse on myöhästyneestä tai liian suuresta ateriaboluksesta. Ohjaa pistämään ateriainsuliini selvästi ennen syömisen aloittamista. 
d. Esiintyykö hyperglykemioita paastossa/yöllä? Lisää perusinsuliinia. 
e. Esiintyykö hyperglykemioita 1-3 tuntia aterian tai välipalan jälkeen? Unohtuuko ateriabolus, viivästyykö ateriabolus, jääkö se esimerkiksi aamupalan yhteydessä liian pieneksi? 
f. Esiintyykö korkeat glukoositasot matalien glukoositasojen jälkeen? Korjaako potilas syömällä hypoglykemioita? Onko syynä liian korkea perusinsuliiniannos vai korjausinsuliinit? 
g. Pysyykö glukoosi korkeana 2-3 tuntia korjausinsuliinin antamisen jälkeen? 
Suunnitelma eli ratkaisut havaittuihin yleisimpiin ongelmiin (Vaihe 3) 
1.    Yö/paastohypoglykemiat: Vähennä perusinsuliiniannosta 10-20%. 
2.    Yö/paastohyperglykemia: lisää perusinsuliiniannosta 10-20% 
3.    Hypoglykemia aterian jälkeen: Vähennä ateria-annosta/heikennä insuliini-hiilihydraattisuhdetta 10-20 % (esim. jos suhde on 1:10g, muuta se 1:12g). 
4.    Hyperglykemia 1-2 h aterian jälkeen: Unohtuuko ateriainsuliini? Neuvo ottamaan ateriabolus 15 minuuttia ennen ateriaa. Tarvittaessa nosta ateria-annosta/tiukenna insuliini-hiilihydraattisuhdetta 10-20 % (esim. jos suhde on 1:10g, muuta se 1:8g). 
5.    Jos hypoglykemiaa esiintyy 2-3 tuntia korjausinsuliinin antamisen jälkeen: Vähennä korjausannosta/heikennä korjaustekijää 10-20 %, esim. jos korjaustekijä on 1:2mmol/l, muuta se 1:2,5 mmol/l). 
6.    Jos hyperglykemiat seuraavat hypoglykemoita: Opeta korjaamaan hypot 10-15g HH:a, jos monipistoshoidolla, ja 5-10g, jos älypumpulla 
7.    Jos hyperglykemiaa esiintyy 2-3 tuntia korjausinsuliinin antamisen jälkeen: Nosta korjausannosta/vahvista korjaustekijää 10-20 %, esim. jos korjaustekijä on 1:2mmol/l, muuta se 1:1,5 mmol/l). 
8.    Keskustele ja kouluta nykyisistä liikuntastrategioista: 

o    Pienet välipalat tarpeen mukaan ennen ja aikana liikunnan ilman insuliiniannosta, jos käytössä on injektiot tai manuaalinen pumppu. 
o    Käytä tilapäistä perusinsuliiniominaisuutta manuaalisessa pumpussa TAI liikuntaominaisuuksia AID-pumpussa vähentääksesi perusinsuliinin annostelua 1-2 tuntia ennen, aikana ja/tai jälkeen liikunnan. 
o    Vähennä ateria-insuliiniannosta, jos ateria on 2 tunnin sisällä liikunnan alkamisesta. 
o    Opeta aerobisen ja anaerobisen liikunnan erilainen vaikutus sokereihin liikunnan aikana. Aerobinen liikunta, kuten juoksulenkki, laskee usein sokereita, kun taas anaerobinen, kuten punttisalitreeni tai jääkiekkopeli, usein nostaa sokereita. 
o    Liikunnan jälkeen insuliiniherkkyys usein paranee, joten sokereiden käyttäytymistä liikuntaa seuraavan aterian jälkeen ja seuraavana yönä on hyvä seurata.