Ravitsemuksellisia erityiskysymyksiä

Tietoa kuinka tunnistat ravitsemushoidon ja -ohjauksen tarpeen erityistilanteissa insuliinihoitoisen diabeteksen hoidossa.

Diabeteksen omahoito kysyy voimia sekä taitoa soveltaa hoitoa elämän eri tilanteissa. Pulmien ja tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen ehkäisevät ongelmia ja tukevat jaksamista.

Syventävä ravitsemusohjaus voi olla tarpeen, kun perusarki muuttuu (yksin jääminen, nuoren itsenäistyminen, työttömyys, eläköityminen, liikunnan vähentyminen tai lisääntyminen, syömisen muoti- ilmiöt, lisäsairaudet jne.) tai potilaalla huomataan hoitoväsymystä, omahoidon laiminlyöntiä tai päihteiden käyttöä.

Keliakia 

Insuliininpuutosdiabetekseen liittyy suurentunut riski sairastua keliakiaan. Tämän vuoksi keliakiavasta-aineet määritetään viiden vuoden välein, vaikka oireita ei olisi. 

Hoitamaton keliakia aiheuttaa imeytymishäiriöitä ja painonlaskua mitkä vaikuttavat myös diabeteksen hoitotasapainoon. Pidemmällä aikavälillä hoitamaton keliakia voi aiheuttaa hampaiden kiillevaurioita, suurentuneita maksaentsyymipitoisuuksia, osteopeniaa ja osterporoosia, nivel- ja hermosto-oireita sekä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen. 

Keliakiaan sairastuneelle varataan aika ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutti ohjaa gluteenittoman ruokavalion toteutusta, gluteenittomien viljavalmisteiden valikoimaa, ruoanvalmistusta ja kodin ulkopuolella syömistä. Lisäksi vastaanotolla tarkistetaan ruokavalion monipuolisuus, hiilihydraattien arviointi, kuidun, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Osa keliakiaan sairastuneista vähentää tai jättää ruokavaliosta pois viljatuotteita, mikä voi kaventaa ruokavaliota tai vähentää kuidun saantia. On hyvä arvioida yksilöllisesti millaisen glukoosin nousuvasteen gluteeniton ruokavalio aterialla aiheuttaa.

Diabetes ja keliakia Terveyskylä
KeliakiaKäypä hoito
Gluteiiniton ruokavalio Keliakialiitto

Sydän- ja verisuonitaudit

Ravitsemushoidon keskeinen tavoite on omaksua alusta alkaen sydänterveyttä edistävät ruokatottumukset. Ruokavalio on tarkistettava erityisesti siinä vaiheessa, kun todetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Hyvä ruokavalio tukee myös lääkehoitoa.

Dyslipidemiat Käypä hoito
Sydän ja ruoka -suositus Sydänliitto
Diabetes ja lisäsairaudet Diabetesliitto

Kohonnut verenpaine

Kohonneen verenpaineen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä valtimotautien ja munuaisvaurion ehkäisemiseksi. Tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa, ovat ravinto, alkoholin käyttö, liikunta, painonhallinta sekä uni ja lepo. Ruokavaliossa tulee olla runsaasti kasviksia ja vain vähän suolaa ja kovaa rasvaa, nämä tukevat verenpaineen hallintaa ja tehostavat myös verenpainetaudin lääkehoitoa sekä painonhallintaa. Lisäksi tarkistetaan alkoholin ja lakritsin käyttömäärät. 

Kohonnut verenpaine Käypä hoito
Verenpaineen hoito elintavoilla Sydänliitto
Diabetes ja lisäsairaudet Diabetesliitto

Munuaismuutokset; albuminuria, diabeettinen nefropatia

Albuminurian ilmaantuessa on tehostettava diabeteksen hoitoa monipuolisesti ja moniammatillisesti taudin etenemisen ehkäisemiseksi. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla tarkistetaan hyvää hoitotasapainoa ja sydän- ja verisuoniterveyttä tukevan ruokavalion toteutusta.  Tilanteen mukaan arvioidaan mm. energian, proteiinin, fosfaatin, kalsiumin, kaliumin, natriumin (suolan) saantia 

Mitä voi syödä, jos on todettu diabeteksen munuaistauti? Diabetesliitto
Diabeteksen munuaistaudin ravitsemushoito Terveyskylä
Diabeteksen munuaistauti Käypähoito

Gastropareesi

Pitkään diabetesta sairastaneille henkilöille tai tuoreessa diabeteksessa (ohimenevästi) saattaa tulla ruoansulatusvaikeuksia neuropatiasta johtuvan mahalaukun hidastuneen tyhjenemisen (gastropareesin) vuoksi. Oireina voi olla täyttymisen tunnetta, turvotusta, ylävatsakipuja, pahoinvointia tai heittelehtivä verensokeritaso. Hyvällä hoitotasapainolla ja ruokavaliolla on mahdollista jossain määrin vaikuttaa mahalaukun tyhjenemiseen ja helpottaa potilaan oireita.

Hoito edellyttää yksilöllistä ruoan valintaa ja ravitsemusterapeutin antamaa ohjausta. Gastropareesissa suositellaan useita pieniä, niukasti rasvaa ja kuitua sisältäviä aterioita päivässä. Ruoka-aineet pitää hienontaa, jauhaa tai pilkkoa pieneksi, koska pieni partikkelikoko nopeuttaa mahansisällön poistumista mahalaukusta aterian jälkeen. Opiaatit ja muut mahasuolikanavan motiliteettia hidastavat lääkkeet suositellaan lopetettavaksi. GLP-1 –analogit hidastavat mahasuolikanavan toimintaa, joten niitä ei tule käyttää kuin varovasti ja vastetta seuraten ja vain lievässä gastropareesissa.  

Ravitsemushoitosuositus gastropareesi, sivulla 176, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos
Ruokavalio diabeteksen hoidossa, gastropareesi Käypä hoito
Mahalaukun tyhjenemishäiriö diabeteksessa Terveyskylä
Gastropareesi ja sen hoito Käypä hoito

Haiman vajaatoiminta

Pitkään sairastaneilla tai huonossa hoitotasapainossa vatsavaivojen taustalla voi olla myös haiman eksokriininen vajaatoiminta.
Sen seurauksena voi olla ripulia, painonlaskua ja ravintoaineiden puutostiloja sekä esimerkiksi hypoglykemiataipumuksen lisääntymistä. Hoitona on korvaavien entsyymivalmisteiden käyttö, useat pienet ateriat ja runsaan rasvankäytön välttäminen. Vitamiini- ja täydennysravintovalmisteiden käyttö ohjataan tarpeen mukaan. Hoito toteutetaan moniammatillisesti. Ravitsemustilan arviointi, ravitsemushoitosuunnitelma ja - ohjaus edellyttävät ravitsemusterapeutin vastaanottoa.

Lihavuus 

Nykyinen monipistos- ja pumppuhoito mahdollistaa myös diabetesta sairastavalle epäterveellisen syömisen ilman, että hoitotasapaino oleellisesti huononee. Tämä voi osaltaan altistaa lihomiselle. 

Jos potilaan paino nousee, tarkistetaan ruoka-annosten koko ja laatu, perusinsuliinin määrä, ateriainsuliinin annostelu, mahdollinen liiallinen hypoglykemiasyöminen, napostelu ja alkoholin käyttö. Painonnousu voi liittyä myös hoitoväsymykseen tai mielialamuutoksiin.

Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat diabeetikoilla noin kaksi kertaa niin yleisiä kuin ei diabetesta sairastavilla. Anoreksian tai bulimian varhainen diagnosointi ja hoidon aloitus parantavat sekä diabeteksen että syömishäiriön ennustetta. Siksi diabetesta sairastavan lieviinkin syömishäiriöoireisiin tulee suhtautua vakavasti.

Diabetesta sairastavan syömishäiriö alkaa usein insuliiniannoksen pienentämisellä tai jättämisellä kokonaan väliin. Paino laskee, kun energian hyväksikäyttö kudoksissa vähenee ja virtsamäärät lisääntyvät. Syömiskäyttäytyminen ei välttämättä muutu. Muutos voi jäädä läheisiltä ja terveydenhuollon ammattilaisilta huomaamatta. 

Bulimiassa hiilihydraattipitoisten ruokien ahmiminen, paasto-, tyhjennys- ja liikuntajaksot aiheuttavat verensokeritasapainon vaihteluita. Tämä altistaa ketoasidooseille.

Syömishäiriöiden ravitsemushoidossa keskeistä on täsmäsyöminen, jolla tarkoitetaan säännöllistä, riittävää, monipuolista ja sallivaa syömistä. 

Syömishäiriöt ja tyypin 1 diabetes Duodecim-lehti
Syömishäiriöt Käypähoito
Tukea ja tietoa syömishäiriöistä Syömishäiriöliitto
Syömishäiriöt Mielenterveystalo
DEPS-R-kysely syömisen ongelmista diabeteksessa, sivulla 12. Diabetes ja lääkäri

Alkoholin liikakäyttö

Alkoholin liikakäyttöä epäiltäessä voidaan käyttää Audit-testiä (10 kysymystä alkoholinkäytöstä). Myös huolellinen ravintoanamneesi saattaa palvella alkoholin kulutuksen arvioinnissa.

Tietoa tyypin 1 diabeteksesta Diabetesliitto
Nuoren sairaus ja päihteet Terveyskylä
Alkoholia kohtuudella diabeteksessä Terveyskylä
Alkoholi ja diabetes Tevreyskylä
Päihteet Mielenterveystalo

Hoitoväsymys ja masennus

On havaittu, että diabetesta sairastavilla masennus on yleisempää kuin muulla väestöllä. Se voi olla myös hoitoväsymyksen, syömishäiriön, lihomisen tai päihteiden käytön taustalla. Tavanomaista yksilöidympi ravitsemusohjaus, ryhmäohjaus, vertaistuki tai psykoterapeuttinen tuki saattavat auttaa diabetesta sairastavaa henkilöä saamaan uuden otteen omahoidosta ja ruokavalion toteutuksesta.

Diabetes ja mieliala Terveyskylä
Hoitoväsymys, mielen hyvinvointi Diabetesliitto
Depressio Käypä hoito
Masennuskysely (BDI-21) Mielenterveystalo
Masennuksen omahoito Mielenterveystalo