Raskaus ja diabetes
Raskauden suunnittelu
Diabetesta sairastavan raskauden ennuste on hyvä. Kuitenkin ennenaikaisen (< 37 rvko) synnytyksen, raskauden kestoon nähden suurikokoisen lapsen ja keisarinleikkauksen mahdollisuus on huomattavan suuri. Tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavien raskauden pitäisi olla etukäteen suunniteltu. Päätavoite ennen raskaaksi tuloa on mahdollisimman normaali sokeritasapaino ilman hypoglykemioita.
Diabetesta sairastavien fertiili-ikäisten naisten kanssa täytyy keskustella raskaussuunnitelmista, huomioida ehkäisy, tiedottaa tarpeellisista lääkitysmuutoksista, kertoa diabeteksen huonon hoitotasapainon riskeistä sikiölle ja ohjata nainen raskaudensuunnittelukäynnille.
Raskauden suunnitteluvaiheessa arvioidaan diabetekseen liittyvät lisä- ja liitännäissairaudet. Vasta-aiheena pidetään sepelvaltimotautia. Suhteelliset vasta-aiheet ovat munuaisten vajaatoiminta (GFR < 60 ml/min), hoitamaton, näköä uhkaava retinopatia, autonominen neuropatia, gastropareesi.
Raskaussuunnittelukäynti tehdään diabeteksen hoitoon erikoistuneessa yksikössä (TAYS, VALS endokrinologian pkl sekä Sarviksen diabetesvastaanotto Tampereella). Raskaaksi tullut lähetetään seurantaan TAYS:n äitiyspoliklinikalle heti, kun raskaus on todettu ja jatketaan seurantaa myös omassa neuvolassa.
Yleiset ohjeet raskauden suunnittelusta: Diabetes ja raskaus
Suositeltavat kokeet ja tutkimukset raskautta suunniteltaessa:
- HbA1c: Tavoite < 48 mmol/mol, myös < 53 mmol/mol voidaan hyväksyä
 - Raskautta suunnittelevalle tai jo raskaana olevalle voidaan suositella älypumppuhoitoa (CamAPS-pumppua) ja jos on älypumppu, sillä hoidolla jatketaan
 - U-albkre: Tavoite on U-Albkre < 30 mg/mmol (huolehditaan ruokavaliosta ja verenpaineen hyvästä hoidosta), jos on U-AlbKre> 180 mg/mmol, lähetetään munuaispoliklinikalle ennen raskaussuunnittelua
 - TSH, T4-V, TPO-vasta-aineet: 
	
- lapsettomuus voi liittyä toteamattomaan kilpirauhasen vajaatoimintaan
 - Ennen raskautta TSH:n pitäisi olla alle 2.5 mU/I, raskausaikana < 3.5 mU/l
 - Jos TPO-vasta-aineet ovat positiiviset, huolehditaan TSH- ja T4V-seurannasta 4-6 viikon välein raskauden aikana riippumatta lähtötilanteen TSH-tasosta
 
 - GFR > 60 ml/min (tai yksilöllisen harkinnan mukaan > 30 ml/min)
 - Silmänpohjakuvaus: Enintään 6 kk edellisestä kuvauksesta 
	
- Jos on epäily hoitoa vaativasta silmänpohjasairaudesta, lähetetään silmälääkärille ennen raskaussuunnittelua
 - Käypä hoito: diabeettisen retinopatian seurannan ajoitus
 
 - Lääkitys: 
	
- ACE-estäjä ja AT2-reseptorinsalpaaja lopetetaan ennen 6. raskausviikkoa
 - Statiini lopetetaan
 - Metformiinia on mahdollista käyttää läpi raskauden, SGLT2-estäjät ja GLP-1-agonistit lopetetaan ennen raskautta
 - Mielialalääkityksen sopivuus ja annostaso pitää tarkastaa
 - Foolihappolisä 4-5 mg/vrk aloitetaan, kun ehkäisy jätetään pois, ja sitä jatketaan minimissään 12. raskausviikolle (sen jälkeen 1 mg päivässä)
 - Tyroksiiniannosta nostetaan 30%, yleensä 25 μg päivässä, heti, kun raskaus on todettu
 
 
Raskauden seuranta
- Ensikäynnillä arvioidaan glukoositasapaino, munuaistoiminta, kilpirauhaskokeet sekä rauta-, D-vitamiini- ja kalsiumlisien tarve ja aloitetaan raskausmonivitamiini, jollei neuvolassa arvioitu/ aloitettu
 - Glukoosisensoroinnin tai pumpun tavoitteet asetetaan raskausaikaan sopiviksi: TIRp (time in range in pregnancy; 3.5-7.8 mmol/l > 70%
 - Suositeltava HbA1c-taso alkuraskauden aikana on ≤ 48 mmol/mol
 - ASA 100 mg x 1 ohjataan käyttöön raskausviikoille 12-26
 - Alkuraskauteen liittyy lisääntynyt hypoglykemia-alttius (viikoilla 10-16)
 - Huomioidaan sikiön kasvun kiihtyminen yksilöllisesti raskausviikolta 24 lähtien (kiihtyvä insuliinitarpeen kasvu, suurimmillaan viikoilla 28-32) 
	
- Aterianjälkeiset verensokerit korreloivat suoraan sikiön rasvakudoksen, lihasmassan ja maksan suurentumiseen, joihin liittyy mm. suurentunut hartiadystokiariski synnytyksessä
 - Huomioidaan ketoasidoosiriski tavanomaista matalampiasteisessa hyperglykemiassa, epämääräisin oirein: ketoasidoosissa aina sairaalahoito, on hyvin vaarallinen sekä odottajalle että sikiölle
 
 - Synnytyksen jälkeen insuliinitarve laskee n. 2 vrk synnytyksestä (annosmuutokset suunnitellaan jo edeltävästi tavallisesti viikolla 32)
 
Verenpaine:
- Pre-eklampsiariski on lievästi lisääntynyt diabeteksessa, nefropatia potentoi riskiä
 - Kotimittauksissa hälytysraja: toistuen ≥ 140/90 mmHg
 - Lääkehoito, kun diastolinen paine ≥ 100 mmHg, labetaloli (Albetol®) ensisijainen
 
Äidin paino:
Sopiva nousu on 8-12 kg, ja jos painoindeksi > 30, nousu ≤ 7 kg.
Obstetrinen seuranta ja synnytys
- Synnytyslääkäri arvioi sikiön kasvua ja istukan toimintaa sekä seuraa äidin proteinuriaa ja verenpainetta.
 - Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa käytetään usein Celestone-kortisonia 2 peräkkäisenä iltana pistoksena klo 23 sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi, joka aiheuttaa insuliinitarpeen lisääntymistä aamuyöstä, osastolla glukoosin seuranta alkaa klo 03-04
 - Synnytyslääkäri arvioi tarpeen synnytyksen käynnistykselle raskausviikolla 37-38, tai suunnitellulle sektiolle raskausviikoilla 38-40
 
Synnytyksen jälkeen
- Kontrollikäynti äitiyspoliklinikalla sisätautilääkärillä on 1-2 kk kuluttua synnytyksestä. Ei korvaa ns. jälkitarkastusta neuvolassa.
 - Diabeteksen jatkoseurannat ohjataan tavallisimmin raskautta edeltäneelle diabetesvastaanotolle noin 6 kk päähän, jolloin vuosikokeet.
 
Tarkista tarkemmat ohjeet Taysin Diabetes, raskaus ja synnytys ohjeesta
Lisätietoa:
Insuliiniresistenssi haastaa tyypin 1 diabeteksen raskaudenaikaisen hoidon
Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus
Katso myös:
Päivitetty 12.9.2025