Ikäihmisten akuuttihoitoketju

Hoitoketjua päivitetään parhaillaan, joten sen sisällöt saattavat olla hetken sekaisin ja osa linkeistä voi olla rikki.

Rajaus

Tässä hoitoketjussa käsitellään ikäihmisten akuuttihoitoa Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Ajantasaisuustiedot

  • Päivitetty kokonaisuudessaan 7.4.2021
  • Uusi päivitys valmistuu maalis-huhtikuun aikana 2026

Hoitoketjun päivitystarpeista ja toimimattomista linkeistä pyydetään ilmoittamaan: mika.palvanen@pirha.fi

Ohjaus

Kiireellinen hoito ja päivystys

Kenellä tahansa on vanhuspalvelulain mukaan oikeus ilmaista huolensa ihmisen pärjäämisestä ja ottaa yhteys vanhuspalvelun sosiaalityöntekijään. 
Huoli-ilmoitus - ilmoita huoli aikuisesta 

Yleistä neuvontaa ja ohjausta ikäihmisille ja heidän läheisilleen antaa Palveluneuvonta, josta saa apua arjen isoihin ja pieniin pulmiin. Palveluneuvonta

Omaiset ja läheiset ovat tärkeä tiedonlähde iäkkään potilaan kokonaistilannetta kartoitettaessa. He kantavat usein myös merkittävän vastuun hoidosta (varsinkin omaishoitajat). On tärkeää tunnistaa omaisten/ läheisten rooli kunkin potilaan kohdalla ja - potilaan ja omaisten toiveet ja mahdollisuudet huomioiden - suunnitella sekä toteuttaa iäkkään potilaan hoito yhdessä heidän kanssaan ja tukea heidän työtään.

Vertaistuki ja vapaaehtoistyö ovat tärkeä tuki muistisairaille, muille pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen. 

Vapaaehtoistyö

Omaishoitajat

Veteraanijärjestöt

Vertaistuki/Potilasjärjestöt

Vammaisjärjestöt

Vertaistuki ja vapaaehtoistyö ovat tärkeä tuki muistisairaille, muille pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen.

Vapaaehtoistyö

  • Punaisen Ristin ystävätoiminta
  • Vanhustyön keskusliitto
  • Mummon kammari
  • Nääsville ry
  • Pirkanmaan muistiyhdistys
    • Yhteydenottopyyntö
  • Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry
  • Suomen ev.lut.kirkko
  • OLKA-toiminta - pirha.fi

Omaishoitajat

  • Tampereen Seudun Omaishoitajat
  • Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI
  • Punaisen ristin omaishoitajien tukitoiminta Hämeen piiri
  • Mielenterveysomaiset Pirkanmaa
  • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Veteraanijärjestöt

  • Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry
  • Veteraanipalvelut - Tammenlehvakeskus

Vertaistuki/Potilasjärjestöt

  • Hämeenmaan Sydänpiiri ry
  • Pirkanmaan Allergia- ja astmayhdistys ry
  • Pirkanmaan AVH-yhdistys ry
  • Pirkanmaan Epilepsiayhdistys ry
  • Pirkanmaan Luustoyhdistys ry
  • Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
  • Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry
  • Tampereen Diabetesyhdistys ry
  • Tampereen Hengitysyhdistys ry
  • Tampereen Parkinson-yhdistys ry
  • Tampereen Reumayhdistys ry
  • Tampereen Sydänyhdistys ry
  • Etusivu - Pirkanmaan mielenterveys ry

Vammaisjärjestöt

  • Tampereen Seudun Invalidit
  • Tampereen Kuuloyhdistys ry
  • Tampereen Viittomakieliset ry
  • Näkövammaisten toiminta (Tampereen seurakunnat)
  • Tampereen seudun Näkövammaiset

Omahoito-ohjelmat

  • Tukea itsehoitoon ja omahoidon ohjeet - Hyvinvointia elintavoilla - pirha.fi

Kuka on omaishoitaja?
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään kunnan talousarviossa annetun määrärahan puitteissa. Tukea voi hakea ilman erillistä hakuaikaa. Omaishoidontukeen kuuluu hoitopalkkio hoitajalle sekä lakisääteinen oikeus vapaapäiviin (2-3 vrk/kk).
Omaishoidontuki voidaan myöntää vain sellaisille hakijoille, joilla hoidon ja/tai ohjauksen ja valvonnan tarve on sitovaa ja vaativaa. Lisäksi omaishoitajan terveydentilan tulee täyttää lain omaishoidon tuesta vaatimukset. Tästä johtuen käytännössä törmäämme sekä virallisiin omaishoitajiin (jotka saavat omaishoidon tukea) että epävirallisiin omaishoitajiin, jotka hoitavat läheistään, mutta eivät ole omaishoidon tuen piirissä.
Molemmissa tapauksissa hoitajan jaksamista voidaan tukea erilaisin palveluin, esim. järjestää tarvittaessa lyhytaikaisjakso tai muuten apua kotiin esim. omaishoitajan sairastuessa ja uupuessa. Virallisilla omaishoitajilla nämä tukitoimet järjestetään omaishoidontuen asiakasohjaajien kautta, ja ns. epävirallisilla omaishoidettavilla kotihoidon asiakasohjaajan kautta.
Omaishoitajan sairastuessa
Mikäli omaishoitaja sairastuu ja on estynyt hoitamasta läheistään, omaishoitajalle kirjoitetaan sairaslomatodistus. Omaishoidon asiakasohjaaja sopii perheen kanssa, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan sairasloman aikana. Omaishoitajan sairastuessa äkillisesti, on tärkeää huolehtia paitsi hänen hoidostaan ja avunsaannistaan, myös varmistaa, että hoidettavasta tulee huolehdittua. Onkin tärkeää, että sekä hoitajan että hoidettavan tiedoissa potilastietojärjestelmissä olisi tieto omaishoidosta ja lisäksi löytyisi myös jonkun muun läheisen yhteystiedot hätätilanteiden varalle.
Mikäli omaishoitaja sairastuu akuutisti eikä perheen lähipiiristä löydy henkilöä, joka voisi hoidettavasta huolehtia, otetaan omaishoidettava tarvittaessa mukaan päivystykseen, josta käsin voidaan hänelle järjestää sopivaa tilapäistä hoitopaikkaa. Virka-aikana akuuttihoitopaikkaa järjestelevät omaishoidon tuen asiakasohjaajat, ja päivystysaikoja varten kunnilla on osoitettu ns. akuuttihoitopaikkoja, joihin hoidettava voidaan sijoittaa. Akuuttihoitopaikkaan tarvitaan kuitenkin asiakkaan lääkkeet, vaipat ja muut hoitotarvikkeet ja vaihtovaatteita, joten olisi hyvä, jos perheen lähipiiristä löytyisi henkilö, joka voisi näiden toimittamisessa olla apuna.
Mikäli ketään läheistä ei löydy, näihin asioihin saa apua sosiaalipäivystyksestä myös iltaisin ja viikonloppuisin. On tärkeää, että akuuttihoitopaikkaan välitetään riittävät tiedot asiakkaan terveydentilasta, toimintakyvystä ja ajankohtaisesta tilanteesta hoidon järjestämiseksi ja jatkohoidon suunnittelemiseksi.
Lomake (Terveysportti, pdf)
Tukea omaishoitajan jaksamiseen
Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Yllä mainittujen tahojen lisäksi omaishoitajan kannattaa hakeutua vertaistuen piiriin, jota löytyy mm. yhdistyksistä. Joskus hoidettavalla saattaa olla esim. aggressiivista tai aiemmasta poikkeavaa käytöstä, joka saattaa johtua esim. muistisairaudesta. Näistä oireista on tärkeää puhua hoitavan lääkärin kanssa, jotta niiden taustalla olevat syyt voidaan selvittää ja tilanteeseen puuttua tarvittaessa myös lääkehoidon keinoin. Myös parisuhteen ongelmat, taloudelliset vaikeudet ja muut elämän haasteet voivat koskea yhtä lailla omaishoitajia, ja näihin apua löytyy esim. sosiaalityöntekijältä.
Omaishoitajan vapaat
Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ajalle on erilaisia, kunnittain vaihtelevia mahdollisuuksia järjestää hoidettavan hoito. Näitä ovat mm. lyhytaikaisjaksot palvelutaloissa tai perhehoidossa, hoitajan saaminen kotiin esim. palvelusetelillä tai päiväkeskuskäynnit, perheen itse hankkima sijaishoitaja tai leiritoiminta. Omaishoitajan uupumisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa käyttää vapaat säännöllisesti. Omaishoitajille järjestetään myös terveystarkastuksia.
Valtakunnallisia auttavia puhelimia
Valtakunnallinen kriisipuhelin (Suomen Mielenterveys ry)
• 09 2525 0111 suomenkielinen linja, päivystys 24/7
• Operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja
• Myös erilaisia chat-mahdollisuuksia
Vertaislinja- tukipuhelin (Muistiliitto ry)
• 0800 96 000 joka päivä klo 17-20
• Maksuton
Palveleva puhelin (Suomen ev.lut.kirkko)
• 0400 221 180 suomenkielinen linja, avoinna joka päivä klo 18-24
• Operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm)
• Myös chat-mahdollisuus ma-pe klo 16-20
Omaishoidon neuvonta ja ohjaus (Omaishoitajaliitto)
• 0800 390 229 ti-to klo 9-12
• Maksuton
• Myös chat-mahdollisuus ti-to klo 9-12
 

Tarkistuslista

Hoitoketjun arvioinnin ja juurrutuksen tueksi on tehty tarkistuslista. Tarkistuslistaa voi hyödyntää sekä yksikön toiminnan että työntekijän oman työn arvioinnissa yksittäisen asiakkaan kohdalla.

Hoitoketjun tavoitteet

  • ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn laaja-alainen ja systemaattinen arviointi ja suunnitelmallinen seuranta
  • auttaa tunnistamaan terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset ja puuttumaan niihin ripeästi
  • selkiyttää hoitovastuuta, hoitopaikan oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista valintaa
  • parantaa läheisten huomioon ottamista ja tukemista
  • varmistaa, että asiakas tietää mihin ottaa yhteyttä terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuessa ja että hän saa viiveettä apua
  • varmistaa, että asiakasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti, jolloin vältytään hoidon haitoilta ja asiakas pystyy palaamaan/ jatkamaan turvallisesti kotona asumista
  • parantaa henkilöstön osaamista ja palveluverkon tiedonkulkua

Hoitoketjutyöryhmä

Kerminen Hanna (pj), geriatrian erikoislääkäri, Pirha ja Tampereen yliopisto
Ahmaoja Satu, ensihoitomestari, Sote-tilannekeskus
Edgren Eveliina, fysioterapeutti, Tampereen kotikuntoutus
Hakanen Olli, osastonylilääkäri, Vanhus- ja neuropsykiatrian poliklinikka
Iiskola Markus, fysioterapeutti, Tampereen kotikuntoutus
Jokela Mari, kehittämissuunnittelija, RAI-asiantuntija, Ikäihmisten palvelut
Korhonen Annamaria, ensihoitaja, Ensihoitopalvelu
Kortteinen Anne, kehittämissuunnittelija, RAI-asiantuntija, Ikäihmisten palvelut
Koskinen Outi, yleislääketieteen erikoislääkäri, Tampere
Kuismin Minna, asiakasohjaaja, Ylöjärvi
Lehtinen Pia, apulaisosastonhoitaja, Hatanpään kotisairaala ja mobiilihoitajat
Merikivi Riitta, terveyskeskuslääkäri, Polikliiniset ja asumisen lääkäripalvelut
Määttä Miia, lähiesihenkilö, asumisen palvelut, Ikäihmisten palvelut
Nieminen Jaana, asiantuntijahoitaja, Acuta
Ojanen Risto, geriatrian erikoislääkäri, Polikliiniset ja asumisen lääkäripalvelut, Nokia
Pekkarinen Lotta, osastonhoitaja, Tampereen kotikuntoutus
Perälä Jorma, kokemusasiantuntija
Perälä Liisa, kokemusasiantuntija
Radmer-Jensen Satu, vastaava sairaanhoitaja, kotihoito Pirkkala, Ikäihmisten palvelut
Rasi Inkeri, sairaanhoitaja, Kangasalan sote-asema
Savolainen Marko, sairaanhoitaja, Hatanpään kotisairaala ja mobiilihoitajat
Seppälä Mikko, geriatrian erikoislääkäri, Polikliiniset ja asumisen lääkäripalvelut, Valkeakoski
Tenhunen Jarkko, vastaava ravitsemusterapeutti (pth)