Akuutisti sairaan ikäihmisen arviointi

Esitiedot

• Selvitä pitkäaikaiset sairaudet ja käytössä oleva lääkitys.
• Selvitä toimintakyky:
  • suoriutuminen päivittäisistä perustoiminnoista ja avun tarve
  • liikkumiskyky sisällä ja ulkona, apuvälineiden tarve
• Selvitä asumispaikka ja mahdollinen kotihoidon asiakkuus.
• Selvitä sosiaalinen tukiverkosto.
• Selvitä tupakointitausta ja alkoholin käyttö.
• Selvitä onko hoidonrajauksia tai ennakoivaa hoitosuunnitelmaa.

Nykysairaus

• Selvitä nykysairauden alku ja kehittyminen ja kuvaa oireet ja niiden muutos tarkasti.
• Huomioi, onko samalla syyllä aiempia päivystyskäyntejä tai hoitojaksoja.
• Arvioi, kuinka paljon toimintakyky on muuttunut ennen sairauden oireiden alkua olleesta toimintakyvystä. Mitä suurempi ja nopeampi on toimintakyvyn ja yleiskunnon muutos, sitä todennäköisemmin taustalla on vakava syy ja tutkimusten järjestäminen kiireellisesti on aiheellista. Mikäli oireilla ei ole ollut toimintakykyä heikentävää vaikutusta, on todennäköistä, ettei taustalla ole vakavaa kiireellistä hoitoa vaativaa sairautta.
• Vakavankin sairauden oireet voivat iäkkäällä olla epämääräisiä ja vähäisiä, esim. vatsakatastrofissa vatsan oireet voivat puuttua täysin ja oireena on epäspesifi yleistilan lasku. Samoin sydäninfarkti voi ilmetä kaatumisena tai sekavuutena eikä rintakipua ole lainkaan.
• Minkä tahansa akuutin sairauden oirekuvana on usein "heikoimman lenkin pettäminen", esim. muistisairaalle kehittyy sekavuus tai liikuntavaikeuksia omaavalle jalkojen kantamattomuus.
• Iäkkäällä päivystyspotilaalla on mahdollisesti monta samanaikaista ongelmaa.
• Kysy tarvittaessa lisätietoja läheiseltä (potilaan luvalla), jos kyseessä kohtausoire tai potilas ei osaa kertoa tapahtuneesta riittävän yksityiskohtaisesti.
• Yleensä kuume yli 38 astetta on merkki vakavasta infektiosta, mutta kuumeettomuus ei vanhuksella poissulje sitä.

Status

• Tee systemaattinen status, joka sisältää sydämen ja keuhkojen kuuntelun, vatsan palpaation ja kuuntelun, raajojen ja rangan toiminnan arvioinnin, neurologisen arvioinnin ja ihon tarkistamisen.
• Toistuva peruselintoimintojen arviointi
  • Verenpaine, pulssi, happisaturaatio, hengitystiheys, lämpö
  • Verensokerin mittaus
• Nestetasapainon arviointi
  • Suun limakalvojen kuivuus, konsentroitunut virtsa, hidastunut laskimotäyttö, viileät ääriosat, matala verenpaine
• Muistitoiminnot
  • Aika- ja paikkaorientaatio
  • Six-item screener (max. 6 pistettä)
    • Viikonpäivä, kuukausi, vuosi; kaikista 1 piste
    • Kolmen sanan toisto, kysytään uudestaan hetken päästä. 1 piste kustakin oikeasta vastauksesta mieleenpalautusvaiheessa.
    • Poikkeava tulos <5/6 pistettä. (normaali 5-6/6)
• Deliriumseulana viikonpäivien luetteleminen takaperin > ellei onnistu, epäile deliriumia.
• Mielialan arviointi esimerkiksi kahden kysymyksen seulalla:
  • 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?
  • 2. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?
    • Jos vastaus vähintään toiseen kysymykseen on myöntävä, tulee masennuksen oireita arvioida tarkemmin.

Tutkimukset

• Tutkimusten laajuuteen vaikuttaa, missä päivystyspisteessä ja mihin aikaan toimitaan. On arvioitava, onko tarpeen lähettää potilas laajempia tutkimuksia varten toiseen päivystyspisteeseen vai riittääkö tarkempien tutkimusten järjestäminen seuraavana arkipäivänä.
• Yleensä kannattaa tutkia ainakin pika-CRP, Tnt, verensokeri ja EKG.
• Virtsaoireisilta potilailta virtsan liuskatesti ja näyte bakteeriviljelyyn
• Jos käytettävissä, kannattaa ottaa herkästi PVK, CRP, K, Na, Krea.
• Infektiotilanteissa tulee ottaa veriviljelyt.
• Tarvittaessa muita laboratoriokokeita ja thx-rtg.
• Pään CT, jos tuoreita neurologisia oireita. Lisäksi kaatuneilla AK-hoitoa käyttävillä potilailla pään vamman yhteydessä.

Johtopäätökset

• Kuvaa työdiagnoosi ja muut tekemäsi huomiot potilaan tilanteesta.
• Kirjaa epäselväksi jääneet asiat, esim. jos lääkelistaa ei saatu varmistettua.
• Suunnittele jatkohoito potilaan kotiutuessa tai osastolle otettaessa.
• Osastolle otettaessa kirjaa suunnitelma mittauksista, nestetasapainon seurannasta ja seuraavan aamun/ arkiaamun laboratoriokokeista.
• Tarkista lääkelista ja ohjelmoi mahdolliset aloitettavat lääkkeet listalle.