Vesisynnytys ja ammeen käyttö synnytyksen avautumisvaiheessa

Paras aika mennä veteen on, kun supistukset ovat niin kivuliaat, että synnyttäjä jo haluaisi jotain helpotusta, mutta ei toivo lääkkeellistä hoitoa tai puudutusta. Altaassa ololle ei ole maksimiaikaa. Synnytyksen edetessä synnytyksen hoidosta ja sen vaihtoehdoista keskustellaanperheen kanssa.

Seuranta vedessä oleilun aikana

Sikiön ja äidin vointia seurataan vesisynnytyksessä samalla tavalla kuin normaalissa synnytyksessä. Sikiötä voidaan seurata ulkoisella telemetriaseurannalla, jos saadaan luotettavaa rekisteröintiä, muuten käytetään sisäistä anturia. Ponnistusvaiheessa tulee olla jatkuva seuranta.

• Synnyttäjän lämmön tulee olla ennen ammeeseen menoa alle 37,8
• Veden lämpötilan tulisi olla 34–37 astetta
• Ammeessa ollessa tulee muistaa juoda riittävästi
• Ammeessa ollessa huoneessa pitää olla joku koko ajan seurana
• Ilokaasua voi käyttää ammeessa ollessa
• Kun vauva on syntynyt kokonaan, hänet nostetaan äidin rinnalle ja pää kuivataan.
• Napanuoraa ei katkaista veden alla. Äiti ja vauva autetaan pois ammeesta, jälkeisvaihe hoidetaan sängyllä
• Jos sikiövalvonta ei onnistu riittävän hyvin sikiön turvallisuuden näkökulmasta, tulee ammeesta nousta pois.

Jos B-ryhmän streptokokkinäyte on ollut positiivinen tai vastausta ei tiedetä, annetaan suoja-antibiootti samaan tapaan kuin kuivalla maalla synnytettäessä.

Ammeessa ei voi olla, jos vauvan tai äidin vointi vaatii tavallista tarkempaa seurantaa:

• Raskausviikkoja on alle 37
• Poikkeava/patologinen sykekäyrä
• Synnyttäjällä on infektio-oireita (lämmön nousu yli 37,8 astetta tai tulehdusarvot koholla)
• Lapsivesi on vihreää ja paksua
• Äidillä on ihoinfektio (mm. akuutti herpes genitalis)
• Äidillä on aktiivinen krooninen sairaus, joka vaatii erityistarkkailua
• Äidillä on vakava raskauskomplikaatio, kuten pre-eklampsia
• Emättimestä tulee runsaasti veristä vuotoa
• Sikiön arvioitu paino on alle 2500 g
• Selkäpuudutukset
• Lihakseen pistettävän kipulääkkeen antamisesta on alle 2 tuntia
• Unelias synnyttäjä tai huono liikuntakyky

Veteen ei voi synnyttää, jos

• Jokin edellä mainituista syistä
• Äidillä on aktiivinen krooninen sairaus, joka vaatii erityistarkkailua (esim. raskausdiabetes, jossa käytössä suuret insuliiniannokset tai makrosomian vuoksi hartiadystokiariski)
• Tromboembolia-lääkitys (mm.Inhixa, Klexane) hoitoannoksella (ei estä avautumisvaiheessa ammeen käyttöä)
• Monisikiöraskaus
• Perätila
• Aiemmassa synnytyksessä on ollut hartiadystokia
• Mikäli edellisessä synnytyksessä on ollut 3. tai 4. asteen repeämä, on hyvä tiedostaa, että veteen synnyttäessä välilihaa ei ole mahdollista tukea
• Synnytyksen käynnistyttyä synnytys ei etene normaalisti ja ponnistusvaiheen edistämiseen tarvitaan oksitosiini-infuusiota
• Edellinen lapsi on syntynyt keisarileikkauksella
• Vaikea ja ajankohtainen mielenterveysongelma lääkityksineen
• Tupakointi loppuraskaudessa

Tukihenkilö tai puoliso voi olla ammeessa tukena, kunhan hänellä on asiallinen uima-asu päällä.

Synnytyksen käynnistäminen, oksitosiini-infuusio ja ammeen käyttö synnytyksessä

• Synnytyksen käynnistäminen ei itsessään ole kontraindikaatio vedessä oleilulle ja veteen synnyttämiselle, mutta mahdolliset muut vasta-aiheet tulee huomioida
• Mikäli synnytys käynnistetään oksitosiini-infuusiolla, ammeen käyttö kivunlievityksenä on mahdollista seuraavin edellytyksin
  • KTG-rekisteröinti on jatkuvaa, luotettavaa ja hyvänlaatuista (mieluiten scalp) ja lisäksi voidaan seurata luotettavasti myös supistuksia ja äidin sykettä
  • Iv-kanyyli tulee suojata niin, että kanyylin juureen ei pääse vettä, mikäli tämä ei onnistu, ei ammeessa voi infuusion kanssa olla
  • Infuusiopumppu tulee olla turvallisesti kiinnitetty niin, että se ei joudu veteen, ja laitetta tulee käyttää akkuvirralla
  • Mikäli oksitosiinia käytetään avautumisvaiheen edistämiseen, tulee KTG-seurannan olla jatkuvaa